Vanhempainillan antia

Vaikuttavaa elintapaohjausta -hankkeen järjestämässä vanhempainillassa 7.5.2026 perehdyimme lapsen liikkumisen motivointiin ja lasten digihyvinvointiin konkreettisten esimerkkien ja vinkkien avulla. Löydät alkuperäiset webinaaritallenteet täältä.

Vanhempainillan aiheina olivat:

• Elintavat lasten ja nuorten arjessa hankkeen kyselyjen pohjalta
• Lasten digihyvinvoinnin tukeminen
• Liikkumisen lisääminen lapsiperhearjessa

Elintavat lasten ja nuorten arjessa

Vaikuttavaa elintapaohjausta -hankkeen kyselyjen ja työpajojen tulokset tarjoavat konkreettista tietoa elintapaohjauksen kehittämiseen. Lapin hyvinvointialueella toteutetut työpajat selvittivät lasten ja nuorten näkemyksiä liikkumisen ja terveellisten elintapojen tukemiseen. Koko hankealueen (Lapin, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan) huoltajille suunnattu kysely selvitti heidän toiveitaan ja tarpeitaan terveiden elintapojen tukemiseksi. Löydät koosteen selvitysten annista täältä.

Tutustu myös hankkeen Tukea terveellisiin valintoihin -vanhempainiltamateriaaliin (pdf). Materiaali kokoaa kyselytuloksia siitä, mikä innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan, miten he toivovat aikuisten puhuvan elintavoista sekä millaista tukea perheet tarvitsevat hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi se tarjoaa käytännön vinkkejä liikkumisen lisäämiseen ja ruutuajan hallintaan.

Lasten digihyvinvoinnin tukeminen

Hankkeen vanhempainillassa kuultiin Oulun yliopiston lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikön tutkija Krista Hylkilän esitys digihyvinvoinnista. Koostimme tähän pääkohdat ja tärkeimmät vinkit huoltajien avuksi lasten digimedian käytön valvomiseen. 

Mitä on digihyvinvointi? 

Digihyvinvointi tarkoittaa tasapainoa digimedian ja digilaitteiden, kuten puhelimen, television, tabletin, älykellon, tietokoneen tai pelikonsolin käytön hyötyjen ja haittojen välillä. Hyvinvoivassa digimedian käytössä korostuu tarkoituksenmukaisuus ja turvallisuus. Se edistää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. 

Digimedian käyttö voi aiheuttaa sekä positiivisia että negatiivisia hyvinvointivaikutuksia. Seuraukset riippuvat käyttötavasta ja -määrästä, yksilöllisistä tekijöistä ja ympäristötekijöistä. 

Digimedian käyttöä pidetään ongelmallisena, kun se haittaa merkittävästi yksilön toimintakykyä, hyvinvointia ja kognitiota. Tasapainoton käyttö voi vaikuttaa esimerkiksi oppimis- ja keskittymiskykyyn. 

Digimedia osana arkea 

Lapsen elämässä on tärkeää olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Lapsi tarvitsee päivittäin yhteistä leikkiä, ulkoilua, liikkumista sekä riittävästi unta ja säännöllisiä aterioita. Aikuisen tehtävä on säädellä digimedian käyttöä niin, että se ei häiritse lapsen tasapainoisia elintapoja. 

Ohjeita perheiden digimedian käyttöön 

• Ethän käytä digimediaa lapsen rauhoittamiseen. 
• Näytä hyvää esimerkkiä omalla digimedian käytölläsi. 
• Kehitystä tukee yhteinen leikki, arjen puuhat, juttelut. 
• Digimediaa voi myös opetella käyttämään yhdessä. 
• Sopikaa perheen aikuisten johdolla yhteisistä säännöistä digimedian käytössä.  
• Juttele toisten vanhempien kanssa digimedian käytöstä ja pelisäännöistä. 
• Etsi tarvittaessa apua neuvolasta, opiskeluhuollosta tai järjestöjen kautta. 

Vinkkejä huoltajilta 

Kysyimme vanhempainiltaan osallistuneilta huoltajilta myös heidän omia vinkkejään ruutuajan hallintaan. Tällaisia ajatuksia heille nousi mieleen:

Lähteet:

Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön kansalliset suositukset 0–13-vuotiaille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Opetushallitus 2026. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202601215329 

Hylkilän esityksen käsite digihyvinvoinnista pohjautuu Abeele, M. M. V. (2021). Digital Wellbeing as a Dynamic Construct. Communication theory, 31(4), 932-955 määritelmään digihyvinvoinnista.

Hylkilä K, 2026. Digihyvinvointi arjessa -webinaari. Lisää liikettä ja vähemmän digilaitteita – konkreettista tukea lapsen motivointiin – vanhempainilta osana Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanketta. Webinaari järjestettiin 7.5.2026. Saatavilla: https://tervekoululainen.fi/opetusmateriaalit/tyokaluja-teemoittain/aineistoja-vanhempainiltoihin/ 

Liikkumisen lisääminen lapsiperhearjessa

Hankkeen vanhempainillassa kuultiin myös Lapin liikunnasta lasten ja nuorten liikunnan aluekehittäjän Antti Niirasen puheenvuoro lasten liikkumisesta. Kokosimme tähän pääkohdat ja tärkeimmät vinkit huoltajien tueksi lasten liikkumisen edistämiseen ja motivointiin. 

Liikettä arjen ehdoilla

Lasten liikkumisen lisäämisessä tärkeintä on tunnistaa liikkumisen merkitys ja asettaa sopivan pieniä välitavoitteita, joiden avulla arkeen voi vähitellen lisätä liikettä. Oma jaksaminen ja arjen tilanteet vaikuttavat siihen, kuinka paljon tukea lapselle pystyy tarjoamaan, joten välitavoitteiden pitäisi tuntua saavutettavilta.

Huomio kannattaa kiinnittää erityisesti arkiaktiivisuuden lisäämiseen. Esimerkiksi koulumatkojen kulkemista aktiivisesti pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä tärkeimmistä ratkaisuista nuorten vähäiseen liikkumiseen. Huoltaja voi omalla toiminnallaan epähuomiossa vähentää tilaisuuksia arkiliikuntaan tarjoamalla kyytiä kouluun tai kyyditsemällä harrastuksiin silloinkin, kun se ei olisi välttämätöntä.

Tutkimustulokset osoittavat myös, että reipas tai rasittava liikkuminen ennen koulupäivää edistää oppimista ja keskittymistä.

Liikkumisen suositukset 7–17-vuotiaille 

OKM:n liikkumissuosituksen mukaan 7–17-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään tunti päivässä. Päivittäisen liikkumisen olisi hyvä olla monipuolista, reipasta ja rasittavaa. 

Suosituksen mukaan lasten ja nuorten olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä. Suurimman osan liikkumisesta olisi hyvä olla kestävyyttä kehittävää liikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä, juoksua, hiihtoa tai pelejä ja leikkejä. Rasittavampaa liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa tekemistä suositellaan vähintään kolmena päivänä viikossa. Monipuolinen liikkuminen kehittää erilaisia liikuntataitoja. Myös liikkuvuudesta on hyvä pitää huolta.

Voit lukea suosituksista lisää täältä.

Näin tuet lapsen motivaatiota liikkua 

Aikuisen oma esimerkki on tärkeä tekijä. Vanhempien liikuntakäyttäytyminen toimii mallina myös lapsille. Tutkimusten perusteella tiedetään, että äidin ja isän liikunta-aktiivisuus on yhteydessä heidän lastensa liikkumiseen aina varhaiseen aikuisikään saakka.
(Palomäki ym. 2023) 

Konkreettisia esimerkkejä liikkumisen lisäämiseen

1. Pihapelit toisivat lasten arkeen liikettä ja yhdessä tekemistä. Aikuinen voi auttaa lapsia alkuun opettamalla heille pihapelien säännöt.

2. Koko perheen yhteinen pistetaulukko voi lisätä kaikkien motivaatiota arkiliikkumiseen. Tietyn pistemäärän jälkeen palkintona voi olla koko perhettä yhdistävää tekemistä.

Älä oleta, vaan anna lapsen kertoa 

Kuuntele lasta ja anna hänen itse löytää mieluisat tavat liikkua. Vaikka aikuinen itse innostuisi tietystä liikuntamuodosta, lasta voi motivoida aivan toisenlainen liikkuminen.

Vinkkejä huoltajilta

Kysyimme vanhempainiltaan osallistuneilta huoltajilta myös heidän omia vinkkejään lasten liikkumisen lisäämiseen. Tällaisia ajatuksia heille nousi mieleen: 

Lähteet: 

Niiranen, A, 2026. Digihyvinvointi arjessa -webinaari. Lisää liikettä ja vähemmän digilaitteita – konkreettista tukea lapsen motivointiin – vanhempainilta osana Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanketta. Webinaari järjestettiin 7.5.2026. Saatavilla: https://tervekoululainen.fi/opetusmateriaalit/tyokaluja-teemoittain/aineistoja-vanhempainiltoihin/ 

Palomäki, S, Kukko, T, Kaseva, K, Salin, K, Lounassalo, I, Yang, X, Rovio, S, Pahkala, K, Lehtimäki, T, Hirvensalo, M, Raitakari, O & Tammelin , T 2023, Parenthood and changes in physical activity from early adulthood to mid-life among Finnish adults, Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, vol. 33, no. 5, pp. 682-692. Saatavilla: https://doi.org/10. 1111/sms.14293 

Kokko S, Hämylä R, toim. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1. Saatavilla: https://www.liikuntaneuvosto.fi/lausunnot-ja-julkaisut/liitu-2024/

Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. 2021. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19. 

Guthold, R., Stevens, G. A., Riley, L. M., & Bull, F. C. (2020). Global Trends in Insufficient Physical Activity among Adolescents: A Pooled Analysis of 298 Population-Based Surveys with 1.6 Million Participants. The Lancet Child & Adolescent Health, 4, 23-35. 
Saatavilla: https://doi.org/10.1016/S2352-4642(19)30323-2