Liikkumista voidaan arvioida itsearviointimenetelmillä ja liikemittareilla, jotka tuottavat toisiaan täydentävää tietoa liikkumisen määrästä, tehosta ja rakenteesta. UKK-instituutin menetelmät mahdollistavat sekä aktiivisuuden että paikallaanolon tarkan seurannan.
Liikkumista voidaan mitata ja arvioida erilaisilla liikemittareilla, kyselyillä, päiväkirjoilla ja havainnoimalla. Mittarit kuvaavat lähinnä liikkumisen tehoa, määrää, jaksottumista ja ajoittumista vuorokauden ajalle. Itsearviointiin perustuvat menetelmät kuten kyselyt ja päiväkirjat kuvaavat yksilön kokemusta liikkumisen tehosta ja arviota määrästä, mutta niillä voidaan selvittää myös mm. liikkumistapaa tai -muotoa ja liikkumisen kontekstia.
Liikkumista kuvaavat itsearviointimenetelmät
Kansainvälinen liikuntakysely – lyhyt eli International Physical Activity Questionnaire-Short Form (IPAQ-SF) on yksi itsearviointiin perustuva menetelmä liikunta-aktiivisuuden ja istumisen arviointiin. Kysely kuvaa vastaajan omaa kokemusta ja tulkintaa liikkumisensa määrästä ja tehosta sekä istumisen määrästä.
Maailmanlaajuinen liikuntakysely eli Global Physical Activity Questionnaire (GPAQ) on myös itsearviointiin perustuva menetelmä liikunta-aktiivisuuden ja istumisen arviointiin. Senkin avulla voidaan selvittää vastaajan omaa kokemusta ja tulkintaa liikkumisensa määrästä ja tehosta sekä istumisen määrästä.
Em. kyselyt on käännetty suomen kielelle osana European Union Physical Activity and Sport Monitoring project (EUPASMOS) -hanketta, jossa oli mukana 18 EU-maata. Aikuisten liikkumista ja paikallaanoloa selvitettiin osallistujamaissa sekä liikkumiskyselyillä että liikemittarilla. Suomenkielisten käännösten on todettu olevan kohtalaisen toistettavia ja antavan ryhmätasolla vertailukelpoista tietoa aikuisten liikkumisesta ja paikallaanolosta. Kyselyiden tuottama tieto poikkeaa kuitenkin merkittävästi liikemittarilla mitatusta tiedosta (Husu ym. 2024).
UKK-instituutin ja sen yhteistyökumppaneiden tutkimuksissa on käytetty paljon myös liikkumiskysymystä (linkki uudelle sivulle aineistopankkiin), jolla selvitetään liikkumisen suositusten toteutumista aikuisilla. Kysymys on mukana myös Terveysseulassa, jolla selvitetään terveydentilaa ja liikkumistottumuksia ennen terveyskuntotestausta. Kysymyksen perusteella saadaan hyvä kokonaiskuva henkilön tavanomaisesta liikkumisesta viimeisen vuoden aikana ja voidaan tarkastella liikkumisen suosituksen eri osa-alueiden toteutumista. Kysymystä tai sen edeltänyttä versiota on käytetty isoissa väestötutkimuksissa (mm. Bennie ym. 2018; Hukkanen ym. 2018) ja sen yhteyden liikemittarilla mitattuun liikkumiseen on todettu olevan heikko (Hukkanen ym. 2018).
Kyselyitä yksityiskohtaisempaa tietoa on mahdollista saada erilaisilla päiväkirjoilla, joita voi toteuttaa joko sähköisillä alustoilla tai sovelluksissa tai perinteisesti kynän ja paperin avulla. Liikkumispäiväkirja auttaa seuraamaan omaa liikkumista ja mahdollisen oman liikkumissuunnitelman toteutumista. Toisin kuin kyselyihin päiväkirjaan voi lisätä merkintöjä esim. toteutuneen liikkumisen rasittavuudesta, sääolosuhteista ja omasta terveydentilasta. Päiväkirja kuvaa kuitenkin vain sitä ajanjaksoa, jolta se täytetään ja tarkan päiväkirjan täyttäminen edellyttää täyttäjältään asiaan sitoutumista. Tutustu erilaisiin päiväkirjaesimerkkeihin UKK-instituutin aineistopankissa.
Erilaisten liikkumisen itsearviointimenetelmien on todettu antavan toisistaan eroavia tietoja liikkumisesta sekä yksilö- että ryhmätasolla (Helmerhorst ym. 2012, Hukkanen ym. 2018) ja tulos eroaa myös liikemittarilla mitatusta tiedosta (Hukkanen ym. 2018; Husu ym. 2024; Kenttä ym. 2025).
Liikkumisen mittaaminen liikemittareilla
Miten liikemittari toimii ja mitä se kertoo ihmisen liikkumisesta?
UKK-instituutti käyttää tutkimuksissaan vyötärölle puettavaa liikemittaria, joka perustuu kolmisuuntaiseen kiihtyvyysanturiin. Tämä tarkoittaa, että mittari seuraa liikettä kolmessa eri suunnassa – eteen-taakse, sivulta-sivulle ja ylös-alas. Mittari tunnistaa pienetkin muutokset liikkeessä, kuten kiihdytykset ja hidastukset, joita tapahtuu jatkuvasti, vaikka ihminen liikkuisi tasaisella vauhdilla.
Miten mittari mittaa liikettä?
Liikemittarin sisällä on pieni jousitettu testimassa. Kun ihminen liikkuu, nopeuden muutokset saavat jousen venymään tai puristumaan liikkeen mukaan. Jousen liike muunnetaan sähköiseksi signaaliksi, josta voidaan laskea tarkka kiihtyvyysarvo. Myös maanvetovoima vaikuttaa testimassaan, ja sen vaikutus riippuu kunkin mittausakselin asennosta suhteessa maanvetovoiman suuntaan, puristaen tai venyttäen jousta.
Mitä kiihtyvyys kertoo liikkumisesta?
Ihmisen liikkuminen perustuu raajojen tuottamaan voimaan. Kun voima ylittää vastuksen, nopeus kasvaa – ja kun voima on pienempi kuin vastus, nopeus hidastuu. Koska ihmisen omin voimin tapahtuva liikkuminen on syklistä tasavauhtisenakin (esimerkiksi kävelyssä jalat työntävät vuorotellen kehoa eteenpäin), kiihtyvyysmittari havaitsee jatkuvia pieniä muutoksia nopeudessa. Näitä muutoksien hyödyntämiseksi UKK-instituutti on kehittänyt MAD*-, MADxyz-, MM**- ja floating epoch*** -algoritmit, joilla voidaan arvioida liikkumisen intensiteettiä (Vähä-Ypyä ym. 2015a; Vähä-Ypyä ym. 2015b; Vähä-Ypyä ym. 2023a; Vähä-Ypyä ym. 2023b).
*mean amplitude deviation
**mean magnitude
*** kelluva analyysijakso
Miten mittari tunnistaa paikallaanolon ja asennon?
Kun ihminen on paikallaan, kunkin kolmen mittausakselin signaalit pysyvät lähes vakiona. Näistä arvoista voidaan päätellä, missä asennossa mittari on suhteessa maanvetovoimaan. UKK-instituutti on kehittänyt APE*-algoritmin, joka luokittelee paikallaanolon asennon seisomiseen, istumiseen, loikoiluun tai makaamiseen (Vähä-Ypyä ym. 2018; Vähä-Ypyä ym. 2024). Algoritmi vertaa paikallaanolon aikaista mittarin asentoa aiemmin tallennettuun mittarin asentoon kävelyn aikana. Kävelyn aikainen mittarin asento suhteessa maanvetovoimaan toimii vertailuarvona pystyasennolle. Jos asento poikkeaa vain vähän vertailuasennosta, kyseessä on todennäköisesti seisominen. Jos poikkeama on suuri, kyseessä voi olla makaaminen.
*angle for posture estimation
Lähteitä:
Helmerhorst ym. A systematic review of reliability and objective criterion-related validity of physical activity questionnaires. Int J Behav Nutr Phys Act. 2012;9:103.
Hukkanen ym. Aerobic physical activity assessed with accelerometer, diary, questionnaire, and interview in a Finnish population sample. Scand J Med Sci Sports. 2018 Oct;28(10):2196-2206. doi: 10.1111/sms.13244.
Husu ym. Reliability and Validity of Self-Reported Questionnaires Assessing Physical Activity and Sedentary Behavior in Finland. Int. J. Environ. Res. Public Health 2024, 21, 686. https://doi.org/10.3390/ijerph21060686
Kenttä ym. Development and Validation Study of a Screening Questionnaire to Identify People Who Are Physically Inactive. Public Health Chall. 2025 Feb 27;4(1):e70037
Vaha-Ypya ym. (2015a). A universal, accurate intensity-based classification of different physical activities using raw data of accelerometer. Clin Physiol Funct Imaging, 35(1), 64-70. https://doi.org/10.1111/cpf.12127
Vaha-Ypya ym. (2015b). Validation of Cut-Points for Evaluating the Intensity of Physical Activity with Accelerometry-Based Mean Amplitude Deviation (MAD). PLoS One, 10(8), e0134813. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0134813
Vaha-Ypya ym. (2018). Reliable recognition of lying, sitting, and standing with a hip-worn accelerometer. Scand J Med Sci Sports, 28(3), 1092-1102. https://doi.org/10.1111/sms.13017
Vaha-Ypya ym. (2023a). Performance of Different Accelerometry-Based Metrics to Estimate Oxygen Consumption during Track and Treadmill Locomotion over a Wide Intensity Range. Sensors (Basel), 23(11). https://doi.org/10.3390/s23115073
Vaha-Ypya ym. (2023b). Floating Epoch Length Improves the Accuracy of Accelerometry-Based Estimation of Coincident Oxygen Consumption. Sensors (Basel), 24(1). https://doi.org/10.3390/s24010076
Vaha-Ypya ym. (2024). Measurement of Sedentary Behavior-The Outcomes of the Angle for Posture Estimation (APE) Method. Sensors (Basel), 24(7). https://doi.org/10.3390/s24072241
Päivitetty: 15.1.2026