Hyppää sisältöön

5A-malli liikuntaneuvontaprosessin toteuttamiseen käytännössä

Viiden A:n periaate kokoaa yhteen tämänhetkisen käsityksen vaikuttavan neuvonnan sisällöstä ja minimikriteereistä.

Liikuntaneuvonnan ensisijaisena tavoitteena on vaikuttaa terveyttä edistävästi asiakkaan liikuntakäyttäytymiseen. Tutkimusnäyttö ei toistaiseksi riitä kertomaan, mikä on vaikuttavin keino päästä tähän tavoitteeseen.

Puutteellisesta tutkimusnäytöstä huolimatta käytännön neuvontatyöhön tarvitaan linjauksia toimivista ja vaikuttavista neuvontakäytännöistä. Yksi tällainen on viiden A:n periaate, joka on alun perin kehitetty tupakoinnin lopettamiseen tähtäävään neuvontaan. Sittemmin sitä on sovellettu myös muuhun terveysneuvontaan.

Viiden A:n periaate liikuntaneuvonnassa

Liikuntaneuvonnassa viiden A:n periaatetta on käytetty apuna neuvonnan sisällön suunnittelussa, mutta myös terveydenhuollon ammattilaisten toteuttaman neuvonnan laadun arvioimisessa. Tätä varten terveydenhuollon ammattilaisten neuvontakontakteja on videoitu ja jälkikäteen katsottu, miten hyvin viiden A:n periaatteet ovat toteutuneet.

Viiden A:n periaatteen mukaan liikuntaneuvonnan tulee lähteä liikkeelle nykyisten liikkumistottumusten ja muutosvalmiuden arvioinnista. Samalla arvioidaan liikuntakäyttäytymisen altistavia tekijöitä, kuten liikuntataitoja, aiempia kokemuksia, asenteita ja tietoja. Seuraavaksi asiakkaalle annetaan tietoa liikkumisen lisäämisen yksilöllisistä hyödyistä ja siitä, mitä haittoja hänelle voi seurata senhetkisissä tottumuksissa pitäytymisestä. Kolmanneksi asiakkaan kanssa asetetaan lyhyen aikavälin liikkumistavoite ja laaditaan liikkumissuunnitelma. Tavoitteen tulee olla konkreettinen ja sellainen, jonka toteutumista on mahdollista arvioida. Myös liikkumissuunnitelman tulee olla realistinen ja toteuttamiskelpoinen, mikä edellyttää mahdollistavien tekijöiden, kuten liikkumiseen käytettävissä olevan ajan, liikuntataitojen ja kuntotason arviointia.

Liikkumistaan aloitteleville ja harjaantuneillekin liikkujille tulee tavallisesti esteitä, joiden takia liikkuminen ei sujukaan suunnitelmien mukaisesti. Tällaisten esteiden tunnistaminen ja niihin varautuminen on etenkin liikkumistaan aloittelevalle tärkeää, jotta liikkumiseen ei niiden takia tule taukoa tai se ei lopu kokonaan. Neuvonnassa asiakasta autetaan tunnistamaan mahdollisia esteitä ja löytämään keinoja niiden ylittämiseksi.

Neuvonnan lopuksi asiakkaan kanssa sovitaan yksilöllinen seurannan aikataulu. Seurannan tulee olla sitä tiheämpää, mitä tottumattomammasta liikkujasta on kyse. Myös seurantatavalla on merkitystä. Aiemmin liikkuneelle saattaa riittää sähköpostiviesti kerran kuussa, aloittelija voi tarvita tapaamista aluksi jopa kerran viikossa. Yksilöllistä seurantaa varten tarvitaan siis tietoa asiakkaan liikuntakäyttäytymistä vahvistavista tekijöistä.

Lisätietoa

Aittasalo M. Vaikuttavaa liikuntaneuvontaa aikuisille – haasteita ja ratkaisuja. Fysioterapia 2016;6:10-16, Aittasalo M. Miten tuen potilasta muuttamaan liikkumistottumuksiaan? Lääkärilehti 2019;74:2660-2662a.

Kirjoittaja: Minna Aittasalo

Lähteet ja muuta kirjallisuutta saatavissa kirjoittajalta

Päivitetty: 30.10.2020

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan