Hyppää sisältöön

Fyysisen toimintakyvyn parantuminen voi vähentää sote-menoja ja lisätä tuottavuutta

Jo vähäinenkin parannus työikäisten fyysisessä toimintakyvyssä voi tuottaa yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia hyötyjä. UKK‑instituutin arvioiden mukaan fyysiseltä toimintakyvyltään heikoimman kolmanneksen nostaminen vähintään indeksitasolle 95 voi pienentää neljän kansansairauden vuotuisia kustannuksia lähes 660 miljoonalla eurolla.

Uutta näyttöä fyysisen toimintakyvyn merkityksestä kansansairauksien ehkäisyssä

UKK‑instituutin aineistoon perustuva tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa suomalaisessa väestössä, että fyysinen toimintakyky on merkittävä ja itsenäinen kansansairauksien riskitekijä. Fyysisen toimintakyvyn indeksi kokoaa keskeiset terveyteen vaikuttavat tekijät yhdeksi mittariksi ja tarjoaa konkreettisen perustan kansansairauksien ehkäisylle väestötasolla.

Fyysisen toimintakyvyn parantuminen voi vähentää useiden kansansairauksien riskiä, ja heikoimman kolmanneksen osalta tämä voi tarkoittaa lähes 660 miljoonan euron vuotuisia säästöjä yhteiskunnalle. Laskelmissa otettiin huomioon terveyspalvelu‑ ja lääkekustannusten lisäksi työn tuottavuuteen liittyvät tekijät. Säästöistä yli puolet (57 %) aiheutui tuottavuuden paranemisesta, mikä osoittaa työkykyyn ja tuottavuuteen liittyvien tekijöiden keskeisen roolin kansantaloudessa (Kuva 1).

Infograafi heikon fyysisen toimintakyvyn säästöpotentiaalista vuosittain Suomessa kustannuslähteittäin. Kukkarokuvan sisällä on yhteissumma 658 miljoonaa euroa. Neljän kustannuslähteen osuudet: työkyvyttömyyseläkkeet 352 miljoonaa euroa, terveyspalveluiden käyttö 219 miljoonaa euroa, lääkkeet 65 miljoonaa euroa ja sairauspoissaolot 23 miljoonaa euroa.
Kuva 1. Arvioitu vuotuinen säästöpotentiaali kustannuslähteittäin, jos fyysiseltä toimintakyvyltään heikoimman kolmanneksen toimintakyky kohentuisi.

Suurin säästöpotentiaali, noin 566 miljoonan euroa, kohdistui laskelmien mukaan tyypin 2 diabetekseen (Kuva 2). Tämä selittyy taudin yleisyydellä, siihen liittyvillä liitännäissairauksilla sekä sillä, että heikko fyysinen toimintakyky itsessään lisää merkittävästi tyypin 2 diabeteksen riskiä. Siitä huolimatta, että suurin säästöpotentiaali kohdistui tyypin 2 diabetekseen, ovat aivoverenkiertohäiriöiden, iskeemisten sydänsairauksien ja selkäkivun osuudet myös yhteiskunnallisesti merkittäviä.

Infograafi heikon fyysisen toimintakyvyn säästöpotentiaalista vuosittain Suomessa sairausryhmittäin. Kukkarokuvan sisällä on yhteissumma 658 miljoonaa euroa. Neljän kansansairauden osuudet: tyypin 2 diabetes 566 miljoonaa euroa, aivoverenkiertohäiriöt 55 miljoonaa euroa, iskeemiset sydänsairaudet 22 miljoonaa euroa ja selkäkipu 15 miljoonaa euroa.
Kuva 2. Arvioitu vuotuinen säästöpotentiaali sairausryhmittäin, jos fyysiseltä toimintakyvyltään heikoimman kolmanneksen toimintakyky kohentuisi.

Fyysinen toimintakyky on eri asia kuin liikkumattomuus

Arvioita tarkasteltaessa on tärkeää huomioida, että fyysisen toimintakyvyn laskelmat eivät ole sama asia kuin liikuntakäyttäytymistä kuvaavat liikkumattomuuden tai paikallaanolon kustannukset. Fyysinen toimintakyky sitä vastoin kertoo elimistön kyvystä selviytyä arjen ja työn vaatimuksista.

Fyysinen toimintakyky tukee pidempiä työuria ja työvoiman riittävyyttä

Työikäisen väestön ikääntyessä hyvän fyysisen toimintakyvyn merkitys kasvaa sekä työurien pidentämisen että työvoiman riittävyyden näkökulmasta. Fyysisen toimintakyvyn vahvistaminen tukee julkisen talouden kestävyyttä vähentämällä työkyvyttömyysriskejä ja lisäämällä työssä pysymisen mahdollisuuksia. Yksilölle tämä tarkoittaa parempaa elämänlaatua, pidempää työuraa ja suurempaa ansio‑ ja eläketurvaa.

5.5.2026

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

Takaisin sivun yläreunaan