Hyppää sisältöön

Uinti on monipuolista liikuntaa

Vesi on erinomainen liikuntaympäristö ja siellä liikkuminen soveltuu lähes kaikille. Uinti on yksi suosituimmista liikuntalajeista Suomessa ja kuntoilumuotona se sopii kaikille uimataitoisille. Uinti parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, lihaskestävyyttä ja huoltaa lihaksia. Uidessa tuki- ja liikuntaelimistöön ei kohdistu iskuja. Veden noste helpottaa liikettä ja siksi siellä on mahdollista tehdä liikkeitä, jotka eivät kuivalla maalla onnistuisi. Uinti on kohtuullisen edullinen harrastus, sillä varusteiksi riittävät uima-asu ja -lasit.  Varusteiden lisäksi kustannuksia voi kuitenkin kertyä uimahallin sisäänpääsymaksuista. 

Uintitekniikka 

Uidessa veden vastus lisää kuormitusta. Energiankulutus kasvaa vedessä lämmönhukan vaikutuksesta. Uinti on tekniikkalaji, ja kuntouimarit uivat jokainen omalla tyylillään. Huonon tekniikan omaava etenee altaassa hitaasti ja käyttää lihaksiaan epätaloudellisesti, jolloin energiankulutus ja kuormitus kasvavat. Hyvällä tekniikalla uiva ei saa nostettua kestävyyskuntoaan niin helposti kuin uintitekniikan huonommin hallitseva uimari.  

Uintilajista riippumatta hyvä ja virtaviivainen asento vedessä on etenemisen kannalta oleellista. SVeden vastus pienenee, kun vartalo on veden pinnan suuntaisesti. Uidessa kannattaa käyttää sitä tai niitä tekniikoita, joita osaa ja jotka ovat itselle mieluisia, eivätkä rasita ja kipeytä lihaksia. Jollei hallitse hengitystekniikkaa esimerkiksi rintauinnissa, vaan ui pää pystyssä, niska- ja hartiaseudun lihakset voivat rasittua ja kipeytyä. 

Eteneminen tapahtuu kaikissa lajeissa pääasiassa käsivedoilla ja uintiin tulisi löytää rentous ja hyvä rytmi. Hyvä rytmi uidessa tarkoittaa, että käsivedon tulisi olla mahdollisimman tehokas ja eteenpäin vievä ja sitä seuraisi rento palautumisvaihe ennen seuraavaa käsivetoa. Hengityksen tulee tapahtua rytmikkäästi ja ilman katkoksia myös silloin kun kasvot ovat vedessä. Mikäli et osaa hengitystekniikkaa etkä halua laittaa kasvoja veteen, on parempi uida selkää.  

Kestävyyttä ja lihaskuntoa 

Uinti on poikkeuksellinen kestävyyslaji, koska siinä tehdään lihastyötä lepoasennossa ja silti se kehittää kestävyyttä ja vahvistaa sydäntä tehokkaasti. Veden noste saa pidettyä uimaria lähes painottomassa tilassa ja veden hydrostaattinen paine ympäröi vartaloa. Uinnissa, kuten muussakin liikunnassa, on merkitystä liikunnan kestolla ja teholla. Jos haluat parantaa kuntoasi, se ei onnistu, jos uit vain hetken tai vain kellut vedessä. Toki vedessä oleilu voi rentouttaa ja huoltaa kireitä lihaksia. 

Kunto kohenee, jos viihdyt vedessä vähintään 20–30 minuuttia kerrallaan, hengästyt ja uinti tuntuu melko rasittavalta. Maksimisyke jää vedessä noin 15 lyöntiä matalammaksi kuin maalla. Vaikka syke pysyisi maltillisissa lukemissa, se kehittää kestävyyskuntoa, koska sydän tekee uidessa tehokkaasti tilavuustyötä.  

Uinti on ihmisen lihaksistolle monipuolinen laji, varsinkin, jos pystyt vaihtelemaan eri uintityylejä.  Uidessa kehittyvät vartalon, käsien ja jalkojen lihakset. Erilaisia apuvälineitä käyttämällä voidaan tehostaa lihaskunnon kehittymistä. Räpylöitä tai uimalautaa käyttämällä saa lisää voimaa jalan lihaksistoon. Käsivetolevyt eli ”lättärit” lisäävät käsien lihasvoimaa.  

Hyväksi nivelille  

Uinti ja muutoinkin vedessä liikkuminen parantavat nivelten liikkuvuutta eivätkä rasita niveliä. Uidessa ei tarvitse kannatella vartalon painoa eikä lihasrasitusta tule samalla tavalla kuin esimerkiksi kävellessä. Vesiliikunta soveltuu siis hyvin nivelvaivoista kärsiville, joille kävelykin voi aiheuttaa kipuja. Uinti sopii työpäivän rasituksista palauttavaksi liikunnaksi. Erityisen hyvää se tekee ihmisille, jotka työskentelevät tai liikkuvat jalkojensa päällä.  

Uimahalleissa järjestetään tekniikkakouluja ja uimakouluja sekä lapsille että aikuisille. Älä arkaile mennä aikuisten uimakouluun. Siellä on muitakin!  

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan