Hyppää sisältöön

Kaatumisten vaaratekijät

Kaatumisalttiuteen vaikuttavat tekijät jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin vaaratekijöihin sekä tilanne- ja käyttäytymistekijöihin. Suurimpaan osaan vaaratekijöistä voidaan vaikuttaa. Kaatuilu ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.  

Kaatumisten vaaratekijöitä on useita. Suurimpaan osaan niistä voidaan vaikuttaa ja siten ehkäistä näistä tekijöistä johtuvia kaatumisia.

Sisäiset vaaratekijät | Ulkoiset vaaratekijät | Tilanne- ja käyttäytymistekijät

Sisäiset vaaratekijät 

Sairaudet 

Sairaudet yleistyvät iän myötä. Niiden vaikutus tulee huomioida, kun arvioidaan iäkkään kaatumisvaaraa ja suunnitellaan ehkäiseviä toimenpiteitä. Iäkkäillä on usein monia sairauksia yhtä aikaa ja niiden yhteisvaikutukset kaatumisvaaraan voivat olla merkittäviä.

Pitkäaikaissairauksista merkittävimpiä kaatumisvaaran kannalta ovat aivoverenkierron häiriöt, Parkinsonin tauti, diabetes, nivelrikko,muistisairaudet ja huonossa hoitotasapainossa olevat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet. Akuutit sairaudet, kuten flunssa tai virtsatieinfektio,voivat myös lisätä kaatumisvaaraa.

Heikentynyt muisti ja kognitio 

Muistisairaan kaatumisriskiä lisäävät esimerkiksi ongelmat toiminnanohjauksessa, uuteen ympöristöön orientoitumisen hankaluus, vuorokausirytmin muuttuminen. levottomuus ja sairauden hoitoon käytettävät lääkkeet. Muistisairaalla on muita ikääntyneitä korkeampi riski joutua sairaalahoitoon kaatumisen vuoksi.

Kaatumisvaaran suuruus verrattuna muihin iäkkäisiin riippuu muistisairaudesta ja sen asteesta. Esimerkiksi Alzheimerin tautia tai verisuoniperäistä muistisairautta sairastavilla riski on noin kaksinkertainen ja Lewyn-kappale-tautia sairastavilla jopa kuusi kertaa suurempi verrattuna muihin iäkkäisiin. Edennyttä muistisairautta sairastavilla vastuu kaatumisten ehkäisyyn liittyvistä toimenpiteistä siirtyy enemmän sairastuneen arkeen osallistuville tahoille, kuten omaisille tai hoitohenkilökunnalle.

Heikentynyt tasapaino 

Tasapainon hallintaa tarvitaan lähes kaikissa arjen toiminnoissa. Tasapainon säätelyjärjestelmän osissa tapahtuu muutoksia ikääntymisen myötä, kuten näön heikkenemistä, kehon asentoa tai alustaa aistivien reseptorien heikkenemistä ja sisäkorvan tasapainoelimen toiminnan heikkenemistä. Myös tuki- ja liikuntaelimistön heikentynyt kunto eli nivelten alentunut liikkuvuus, heikentynyt lihasvoima, tuntopuutokset, kivut ja rakenteelliset muutokset vaikuttavat kykyyn ylläpitää tasapainoa ja lisäävät kaatumisvaaraa.

Heikentynyt lihasvoima

Lihasvoimaa, erityisesti alaraajoissa ja keskivartalossa, tarvitaan pystyasennon hallintaan ja turvalliseen liikkumiseen. Lihasvoima alkaa heiketä noin prosentin vuosivauhtia 50 ikävuoden jälkeen ja vauhti kiihtyy 60 ikävuoden jälkeen. Naisilla heikkeneminen on miehiä nopeampaa vaihdevuosien aiheuttamien hormonaalisten muutosten vuoksi.

Lihasvoiman heikkenemistä tapahtuu erityisesti maksimi- ja nopeusvoimassa, jotka ovat keskeisiä ominaisuuksia päivittäisissä toiminnoissa, kuten portaiden nousemisessa tai ylimääräisen askeleen ottamisessa horjahtamisen vuoksi. Heikot lihasvoimat altistavat myös toimintakyvyn heikkenemiselle äkillisen sairastumisen myötä, kun taas riittävä lihasmassa ja -voimareservi ennustavat parempaa toipumista.

Ravitsemustila 

Ravitsemuksella on merkittävä vaikutus ikääntyneen terveyteen, toimintakykyyn ja kaatumisten ehkäisyyn. Vajaaravittuja iäkkäitä on eniten pitkäaikais- ja sairaalahoidossa. Riittämätön ruokavalio voi aiheuttaa heikkenemisen kierteen, jossa huono ravitsemustila heikentää terveydentilaa ja heikentynyt terveydentila huonontaa ruokahalua ja ravitsemustilaa entisestään.

Aistien puutokset 

Ikääntyessä näöntarkkuus, syvyysnäkö ja kontrastien erottelukyky heikkenevät. Näiden lisäksi todennäköisyys erilaisille näköön vaikuttaville silmäsairauksille kasvaa. Heikentynyt näkö vaikeuttaa liikkumista ja lisää kaatumisen riskiä. Näön heikkenemisestä huolimatta näkökyvyn rooli tasapainon säätelyssä kasvaa ikääntyneillä, sillä muut tasapainon säätelyyn osallistuvat aistielimet heikentyvät suhteessa enemmän.  

Kuulon heikentyminen voi aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi liikenteessä, kun lähestyvää kohdetta ei kuulla tai äänen tulosuuntaa ei havaita. Kuulo-ongelmat ovat yhteydessä toimintakyvyn heikkenemiseen kuten tasapaino-ongelmiin, heikentyneeseen kävelykyyn ja ne altistavat kaatumisille.

Inkontinenssi 

Pidätyskyvyn ongelmat voivat johtua monista eri tekijöistä ja niiden syy tulisi aina selvittää. Lisääntynyt virtsaamistiheys ja tarve käydä wc:ssä lisäävät tapaturmille altistavaa kiirehtimistä. Kaatumisriski lisääntyy erityisesti heillä, joilla on liikkumiskyvyn vaikeuksia tai heikentynyt kognitiivinen taso. Lisäksi lisääntyneet yölliset wc-käynnit altistavat kaatumisille.

Kaatumispelko 

Kaatumispelko voi aiheuttaa käyttäytymisen muutoksesta johtuvan kierteen, jossa henkilön fyysinen aktiivisuus ja sosiaaliset kontaktit vähenevät pelon vuoksi. Tämä heikentää toiminta- ja liikkumiskykyä entisestään ja altistaa kaatumisille.

Kaatumispelon seurauksena toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät, jolloin avun, hoidon ja kuntoutuksen tarve kasvaa. ;

Kaatumispelkoa voi arvioida esimerkiksi kaatumishuolestuneisuutta arvioivan FES-I-mittarin avulla.

Seuraaviin kaatumisten vaaratekijijöihin ei voida vaikuttaa

  • ikä
    • kaatumisten todennäköisyys lisääntyy ikäännyttäessä
  • sukupuoli
    • naiset kaatuvat miehiä useammin, mutta miehet saavat useammin vakavia kaatumisvammoja
  • etnisyys
  • perinnölliset sairaudet
  • aiemmat kaatumiset
    • aiemmat kaatumiset ennakoivat vahvasti uusia kaatumisia

Kaatumisten vaaratekijöitä on paljon. Positiivista kaatumisten ehkäisyssä kuitenkin on, että vaaratekijöitä, joihin ehkäisyn keinoin ei voida vaikuttaa, on vain edellä mainitut viisi tekijää.

Erikoistutkija Saija Karinkanta

Ulkoiset vaaratekijät 

Lääkkeet ja lääkitys 

Ikääntymisen myötä lääkitystä vaativien sairauksien todennäköisyys kasvaa. Tietyt lääkkeet, kuten rauhoittavat ja unilääkkeet, voivat lisätä kaatumisriskiä aiheuttamalla esimerkiksi väsymystä tai huimausta. Ikääntyessä lääkkeiden vaikutukset, myös niiden haittavaikutukset, saattavat voimistua. Lisäksi ikääntyneille tyypillinen monilääkitys altistaa kaatumisille.

Kodin vaaranpaikat 

Kaatumiselle altistavia kodin vaaranpaikkoja ovat esimerkiksi huono valaistus, liukkaat matot, kynnykset, tukikahvojen puuttuminen ja ahtaat kulkuväylät.

Kodin ulkopuoliset vaaranpaikat 

Kaatumiselle altistavia vaaranpaikkoja kodin ympäristössä ovat esimerkiksi liukkaat hiekoittamattomat kadut, portaat ilman tukikaiteita ja levähdyspaikkojen puuttuminen.

Jalkineet 

Liukaspohjainen, huonosti jalkaan sopiva, huonosti kiinnitetty, takaa avoin tai korollinen jalkine lisää kaatumisvaaraa niin sisällä kuin ulkona.  

Alkoholi 

Alkoholi heikentää tasapainoa, liikehallintaa ja koordinaatiokykyä. Pienikin määrä alkoholia voi lisätä ikääntyneen kaatumisvaaraa. Alkoholin vaikutukset voivat olla ikääntyneillä voimakkaampia kehon rasva- ja nestepitoisuuksien muutosten vuoksi. Lisäksi alkoholin ja käytössä olevien lääkkeiden yhteisvaikutukset saattavat johtaa vaaratilanteisiin.    

Tilanne- ja käyttäytymistekijät 

Energiataso  

Liian vähäinen tai epäsäännöllinen syöminen voi aiheuttaa vireystilan laskua tai huonoa oloa ja altistaa kaatumiselle.   

Nestehukka  

Nestevajaus voi johtaa verenpaineen laskuun ja kaatumiseen. Ikääntyessä janontunne heikkenee ja kehon pienemmän nestemäärän vuoksi nestehukka syntyy nopeammin kuin nuoremmilla. Ikääntyneen tulisi juoda nestettä 1-1,5 litraa päivässä.

Käyttäytymistekijät

  • kiiruhtaminen
  • huolimattomuus
  • liiallinen varovaisuus
  • turhien riskien ottaminen
  • omien voimavarojen yli- tai aliarviointi
  • levottomuus
  • vireystila

Kiiruhtaminen, huolimattomuus ja turhien riskien ottaminen lisäävät kaatumisvaaraa. Toisaalta taas liiallinen varovaisuus voi aiheuttaa liikkumiskyvyn heikkenemistä ja elinpiirin kapeutumista.

Vireystilaan vaikuttaa unen laatu ja määrä. Riittämätön uni aiheuttaa väsymystä ja heikentää keskittymistä ja lisää kaatumisen riskiä.

Lue lisää, miten kaatumisten vaaratekijöihin voidaan vaikuttaa!

Päivitetty: 28.10.2020

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan