Hyppää sisältöön

Tutkimustietoa sähköpyöräilystä

Mikä on sähköpyörä? 

Yleensä sähköpyörällä tarkoitetaan sähköavusteista polkupyörää, joka on varustettu enintään 250 watin sähkömoottorilla. Sähkömoottori avustaa pyöräilyä vain poljettaessa ja sammuu automaattisesti 25 kilometrin tuntivauhdissa, jonka jälkeen pyörä toimii ainoastaan polkuvoimalla. Avusteisuuden määrää voi itse säätää. 

Ketkä käyttävät sähköpyörää? 

Suomessa ei ole selvitetty sähköpyörien ostaja- tai käyttäjäprofiilia. Ulkomaisten tutkimusten mukaan käyttäjät ovat yleisimmin yli nelikymppisiä, hyvin koulutettuja ja hyvin toimeentulevia. Joissain tutkimuksissa on osoitettu, että sähköpyöräilijät liikkuvat vapaa-aikanaan vähemmän kuin tavallisen pyörän käyttäjät, mikä voi viitata siihen, että sähköpyörä houkuttelee myös fyysisesti passiivisia henkilöitä. Toistaiseksi on epäselvää, missä määrin sähköpyöräily onnistuu korvaamaan autoilua. Suomessa sähköavusteisella pyörällä tehty keskimääräinen matka on noin 10 km. Kaikista suomalaisten päivittäisistä matkoista 75 % on alle 10 kilometrin pituisia. 

Miksi käyttää sähköpyörää? 

Sähköpyöräilyn etu on, että sillä voi vauhdista tinkimättä kulkea pidempiä ja mäkisempiä maastoja ilman yhtä suurta fyysistä ponnistelua kuin tavallisella pyörällä.  Joidenkin tutkimusten mukaan tämä lisää pyöräilyn mukavuutta ja hauskuutta pyöräilijöiden näkökulmasta. 

Tavallisimpia syitä hankkia sähköpyörä ovat pitkät etäisyydet ja mahdollisuus pyöräillä kauemmin ilman väsymistä. Sähköpyörän toivotaan myös innostavan pyöräilemään useammin tai aloittamaan pyöräilyn. Sähköpyörän hankinnan onkin todettu lisäävän pyöräilykertoja ja kilometrimääriä, sillä kynnys lähteä liikkeelle esimerkiksi kauppaan tai muille asioille voi sähköpyörän kanssa olla pienempi kuin tavallisella pyörällä. Sähköpyöräilijä saattaakin päivän mittaan tulla liikkuneeksi enemmän kuin tavallisen pyörän käyttäjä.  

Sähköpyöräily sopii säädettävän rasitustasonsa vuoksi erityisen hyvin säännöllistä liikkumista aloitteleville ja huonompikuntoisille.  Se myös rasittaa esimerkiksi polviniveliä vähemmän kuin tavallinen polkupyöräily, mikä tekee siitä hyvän liikkumismuodon myös polvivaivaisille ja ikääntyneille. Lisäksi muutamia tutkimuksia on jo julkaistu sähköpyöräilyn edistämisestä tyypin 2 diabeetikoiden keskuudessa. 

Sähköpyöräilyn fyysinen kuormittavuus  

Tutkimusaineistot ovat pieniä ja valikoituneita, ja tarkastelutavat vaihtelevat. Sähköpyöräilyssä syke, keskimääräinen hapenotto, alaraajojen lihasaktiivisuus ja energiankulutus jäävät ymmärrettävästi pienemmiksi kuin tavallisessa polkupyöräilyssä. Pienemmyys riippuu kuitenkin paljon avusteisuuden määrästä, pyöräilynopeudesta ja pyöräilijän fyysisestä kunnosta. 

Riippumatta avusteisuudesta tai pyöräilynopeudesta sähköpyöräilyn teho yltää joka tapauksessa yleensä reippaan liikkumisen tasolle, jolla on tutkitusti terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikuntaa harjoittamattomat voivat saavuttaa sähköpyöräilyllä jopa rasittavan liikkumisen tason. Lisäksi fyysisesti kevyemmän sähköpyöräilyn jälkeen voi olla helpompi selviytyä keskittymistä vaativista tehtävistä. 

Sähköpyöräilyn terveyshyödyt 

Sähköpyöräilyn teho yltää siis mainiosti terveysliikunnan tasolle, joten sillä on edellytyksiä tuottaa monia terveyshyötyjä. Sähköpyöräilyn vaikutuksia terveyteen on kuitenkin ehditty tutkia vasta vähän ja osa tuloksista on ristiriitaisia. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa kohtuutehoinen 40 minuutin sähköpyöräily vähintään kolmena päivänä viikossa yhteensä neljän viikon ajan paransi pyöräilijöiden verensokeriarvoja ja maksimaalista hapenottokykyä, kun taas toisessa tutkimuksessa neljän viikon sähköpyöräilyllä ei havaittu vaikutuksia lepoverenpaineeseen, insuliiniresistenssiin tai veren rasvaprofiiliin. Aiheesta tarvitaan täten lisää tutkimuksia.  

Sähköpyöräily ja fyysisen kunnon kohentaminen 

Mitä huonokuntoisempi henkilö on, sitä selkeämpiä ovat kuntomuutokset. Huonokuntoisten ja vähän liikkuvien henkilöiden fyysinen suorituskyky paranee, vaikka polkiessa käyttäisi suurinta avusteisuutta. Parempikuntoiset tarvitsevat kuntonsa kohentamiseksi suurempaa kuormitusta, jonka saa sähköpyörällä aikaan vähentämällä avusteisuuden määrää. Hyväkuntoisia sähköpyöräily auttaa palautumaan muusta kovasta harjoittelusta. 

Sähköpyöräilyn turvallisuus 

Sähköpyöräilyn turvallisuutta on tutkittu paljon erityisesti Kiinassa. Siellä sähköpyöräilijöiden on havaittu olevan tavallisia polkupyöräilijöitä alttiimpia liikenneonnettomuuksille. Kiinan ja Euroopan välillä on kuitenkin eroavaisuuksia säädöksissä, käyttäjissä ja tilastoinnissa, joten Kiinassa tehtyjä havaintoja ei voi suoraan soveltaa Eurooppaan.  

Sähköpyöräilyn turvallisuusriskit johtuvat yleisimmin ajajasta, pyörästä, tiestä (esim. väylän leveys ja kunto) tai ympäristöstä (esim. liikenne, sää). Muita mahdollisia syitä, jotka voivat lisätä sähköpyöräilyn onnettomuusriskiä suhteessa tavalliseen pyöräilyyn, ovat nopeus (40-50 % tavallista pyöräilyä suurempi), paino (hallittavuus), ikä (tasapaino, huomiokyky), matkan pituus ja pyöräilyn useus (tuttuus). Norjalaistutkimuksessa havaittiin, että lisääntynyttä onnettomuusriskiä selittää osaltaan sähköpyörän käyttäjien tottumattomuus pyöräilyyn, jonka vuoksi he eivät välttämättä tunne pyöräänsä yhtä hyvin kuin perinteisillä polkupyörillä kulkevat.  

UKK-instituutissa teeman asiantuntija 

Minna Aittasalo 

Kirjallisuutta 

Bourne JE, Sauchelli S, Perry R ym. Health benefits of electrically-assisted cycling: a systematic review. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2018;15:116.  

Bentsen S, malnes L, Langåker A, Bere E. Physical activity when riding an electric assisted bicycle. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2017;14:55. 

Fishman E, Cherry C. E-bikes in the mainstream: Reviewing a decade of research. Transport Reviews 2016;36:72-91. 

Fyhri A, Heinen E, Fearnley N, Sundfør HB. A push to cycling – exploring the bike’s role in overcoming barriers to bicycle use with a survey and an intervention study. International Journal of Sustainable Transportation 2017;11:681-695. 

Fyhri A, Johansson O, Bjørnskau T. Gender differences in accident risk with e-bikes—Survey data from Norway. Accident Analysis and Prevention 2019;132:105248. 

Ma C, Yang D, Zhou J ym. Risk riding behaviors of urban e-bikes: A Literature Review. International Journal of Environmental Research and Public Health 2019;16:2308.  

Peterman JE, Morris KL, Kram R, Byrnes WC. Pedelecs as a physically active transportation mode. European Journal of Applied Physiology 2016;116:1565-1573. 

Theurel J, Theurel A, Lepers R. Physiological and cognitive responses when riding an electrically assisted bicycle versus a classical bicycle. Ergonomics 2012;55:773-781. 

Sähköpyöräily mediassa 

Katso Ylen pääuutisten juttu sähköpyöräilybuumista 11.5.2018. Yhtenä haastateltavana erikoistutkijamme Minna Aittasalo. Juttu alkaa ajassa 14.30. TARKASTA! (Ohjelman katseluaika on päättynyt) 

Lue kirjoitus Sähköpyörä kohentaa huonokuntoisten terveyttä Tehy-lehdessä 24.5.2018. Kirjoituksen yhtenä lähteenä on tällä verkkosivulle koottu tutkittu tieto sähköpyöräilystä. 

Päivitetty: 24.11.2020

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan