UKK‑instituutti on kehittänyt uuden, tutkimukseen perustuvan tavan kuvata suomalaisten aikuisten fyysistä toimintakykyä. Indeksi yhdistää ensimmäistä kertaa laajasti mitattua tietoa kehon koostumuksesta, fyysisestä kunnosta sekä vuorokauden aikaisesta liikkumisesta, paikallaanolosta ja unesta yhdeksi selkeäksi numeroksi.
Tämän kokonaisvaltaisen indeksin avulla voidaan seurata toimintakyvyn muutoksia ajassa – niin väestötasolla kuin yksilötasolla.
Katso lyhyt tietoiskuvideo mitatun fyysisen toimintakyvyn indeksistä. Video toistuu Vimeo-alustalta.
Mikä on mitatun fyysisen toimintakyvyn indeksi?
UKK‑instituutin kehittämä indeksi perustuu
- mitattuihin tietoihin
- 10 valittuun osatekijään, jotka selittävät parhaiten koettua fyysistä toimintakykyä
- yli 5 000 aikuisen KunnonKartta‑väestötutkimuksen aineistoon vuosilta 2017 ja 2021.
Indeksi tarjoaa yhden lukuun tiivistetyn kokonaiskuvan fyysisestä toimintakyvystä. Se on helppolukuinen tunnusluku, joka mahdollistaa vertailun ja seurannan.
Miksi indeksi kehitettiin?
Aiemmat toimintakykyä kuvaavat tiedot ovat antaneet jopa ristiriitaisia signaaleja: itse ilmoitettuihin tietoihin perustuvat kyselyt ovat viitanneet siihen, että toimintakyky olisi vuosikymmenten aikana parantunut. Sen sijaan mitatut osa‑alueet, kuten kestävyyskunto, ovat osoittaneet heikkenemistä.
Tarve oli selvä: tarvittiin yksi mitattuun tietoon perustuva ja vertailukelpoinen indeksi, joka yhdistäisi laajan joukon fyysiseen toimintakykyyn liittyviä tekijöitä.
“Uusi indeksi tuottaa ensimmäistä kertaa väestötutkimuksessa mitattua tietoa aikuisten fyysisestä toimintakyvystä.”
— Tommi Vasankari, UKK‑instituutin johtaja
Miten indeksi rakennettiin?
Indeksi perustuu UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimuksen aineistoihin vuosilta 2017 ja 2021. Tällöin reilulta 5 000 osallistujalta mitattiin kehon koostumusta, fyysistä kuntoa sekä liikkumista ja paikallaanoloa koko vuorokauden ajalta.
Näistä osa-alueista kertyi reilut 60 osatekijää, joista kymmenen valikoitui lopulliseen indeksiin.
Indeksin 10 osatekijää
Fyysistä kuntoa indeksissä kuvaavat kuuden minuutin kävelytestin perusteella arvioitu maksimaalinen hapenottokyky ja muunneltu punnerrus -testin tulos. Kehonkoostumusta edustaa vyötärön ympärysmitta.
Liikkumista kuvaavina osatekijöinä ovat reipas ja rasittava liikkuminen, kuntoon suhteutettu kevyt liikkuminen, askelmäärä ja keskimääräinen päivän tehokkain liikkumisminuutti. Paikallaanoloa kuvaavat seisominen sekä pitkäkestoiset makoilu- ja loikoilujaksot, unta edustaa yöunen aikainen runsas liike.
Fyysisen toimintakyvyn indeksiin valikoituneet mitatut osatekijät:
Fyysinen kunto
- ennustettu maksimaalinen hapenottokyky
- muunneltu punnerrus
Kehon koostumus
- vyötärön ympärysmitta
Liikkuminen
- päivän tehokkain liikkumisminuutti
- päivittäinen askelmäärä
- kevyt liikkuminen suhteessa kuntoon
- reippaan ja rasittavan liikkumisen minuuttimäärä
Paikallaanolo
- seisomisaika
- pitkäkestoinen makuu- ja loikoiluaika
Uni
- uniaika, johon sisältyy runsaasti liikettä
Indeksin tulkinta
Indeksin lähtötasoksi on nyt määritelty 100, josta fyysisen toimintakyvyn seuranta alkaa. Lähtötasossa kaikki kymmenen osatekijää vaikuttavat indeksiin tasavertaisesti. Kun indeksiarvoja lasketaan jatkossa ja verrataan lähtötasoon, saavat indeksin osatekijät kukin oman painokertoimensa.
- Jos luku on yli 100, toimintakyky on lähtötason keskiarvoa parempi.
- Jos luku on alle 100, toimintakyky on lähtötason keskiarvoa heikompi.
Vuosien 2017–2021 välillä toimintakykyindeksi heikkeni keskimäärin yhden yksikön.
“Syksyllä 2025 alkanut ja kevääseen 2026 kestävä KunnonKartta-tutkimuksen uusi tiedonkeruu kertoo, miten tilanteemme on kehittynyt vuoden 2021 jälkeen.”
— Pauliina Husu, johtava tutkija, UKK‑instituutti
Mitkä tekijät vaikuttavat eniten?
Aineistosta nousee esiin kolme erityisen merkittävää muutospotentiaalin lähdettä:
- vyötärön ympärysmitta
- ennustettu maksimaalinen hapenottokyky (kestävyyskunto)
- päivän tehokkain liikkumisminuutti
Esimerkki vaikutuksesta: Jos näissä kolmessa osatekijässä tapahtuu 20 % parannus, toimintakykyindeksi nousee 100:sta 110:een. Tämä kertoo huomattavasta sekä yksilöllisestä että yhteiskunnallisesta hyödyllisyydestä.
Mihin indeksiä voi käyttää?
UKK-instituutin kehittämä mitatun fyysisen toimintakyvyn indeksi soveltuu useisiin käyttötarkoituksiin. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa:
- väestötason seurantaan: Indeksi kuvaa trendejä ja muutoksia fyysisessä toimintakyvyssä vuosien varrella.
- yksilön toimintakyvyn arviointiin: Yksilön arvoa voidaan verrata laajaan tutkimusaineistoon ja arvioida, millä tasolla oma fyysinen toimintakyky on suhteessa vertailuväestöön. Yksilön arvoa voidaan verrata myös hänen omaan aiempaan arvoonsa, jos se on tiedossa. Indeksiin tarvittavat tiedot edellyttävät kuitenkin kuntotestausta ja liikemittarimittausta, josta ko. tekijät ovat saatavissa, joten kyseessä ei ole omatestinä toteutettava kokonaisuus.
- terveyspolitiikkaan: Indeksi auttaa päätöksenteossa ja mahdollistaa vertailun tulevaisuudessa myös eri maiden välillä.
- tutkimukseen ja interventioiden vaikutusten arviointiin: Kun mitataan samoja osatekijöitä, voidaan arvioida esimerkiksi elintapamuutosten, ohjelmien tai palvelujen vaikuttavuutta.
Lisätietoa tutkimuksesta
Tutustu indeksiin tieteellisessä artikkelissa (preprint):
The Measured Physical Functioning Index Describing Population Level Physical Ability, DOI:10.20944/preprints202511.0855.v1
Päivitetty: 6.2.2026