Vaikuttavaa elintapaohjausta -hankkeen kyselyjen ja työpajojen tulokset tarjoavat konkreettista tietoa elintapaohjauksen kehittämiseen. Lapin hyvinvointialueella toteutetut työpajat selvittivät lasten ja nuorten näkemyksiä liikkumisen ja terveellisten elintapojen tukemiseen. Satakunnassa toteutettu kysely taas toi esiin nuorten aikuisten ajatuksia samasta aihepiiristä. Koko hankealueen (Lapin, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan) huoltajille suunnattu kysely selvitti heidän toiveitaan ja tarpeitaan terveiden elintapojen tukemiseksi.
Tulokset tuovat esiin kohderyhmien omia ratkaisuehdotuksia sekä vahvistavat tietopohjaa vaikuttavien, alueellisiin tarpeisiin vastaavien elintapaohjauksen mallien ja toimintojen kehittämiselle.

Havaintoja lasten ja nuorten vastauksista
Lapin hyvinvointialue kysyi lasten ja nuorten ratkaisuja liikkumisen lisäämiseen ja elintapojen puheeksiottoon. Tavoitteena oli tuoda lasten ja nuorten oma ääni kuuluviin: mikä saisi heidät liikkumaan enemmän arjessa ja millä tavoin he toivovat aikuisten puhuvan elintavoista. Vastauksina saatiin yli 1 100 ajatusta ja ideaa terveellisten elintapojen tueksi.
Lapset ja nuoret kertovat, että heitä kannustaa liikkeelle erityisesti kaverit, hauskuus ja hyvä yhteishenki. He toivovat, että jokaisella on mahdollisuus liikkua omalla tavallaan ja että virheitäkin saisi tehdä. Osa lapsista ja nuorista toivoi matalan kynnyksen harrastuksia, kun taas toisia innostivat kilpailulliset tavoitteet.
– Minua motivoisi liikkumiseen se jos tulisi enemmän harrastuksia ja kerhoja mihin voisi koulun jälkeen mennä, yksi viidesluokkalainen kuvailee sitä, mikä motivoisi lisäämään liikkumista arjessa.
Elintavoista toivotaan puhuttavan ystävällisesti, kannustavasti ja kunnioittavasti. Luotettavaa tietoa turvallisilta aikuisilta pidettiin tärkeänä. Tiedon toivottiin myös olevan konkreettista, jotta sitä voisi soveltaa omaan arkeen. Lasten ja nuorten keskeinen viesti oli, että pienetkin askeleet riittävät, ja jo parhaansa yrittäminen on tarpeeksi hyvä.
Miten toivoisit aikuisten puhuvan sinulle ruoasta, liikkumisesta, unesta?
Kunnioittavasti, kommentoimatta kehoani, kuntoani tai ulkonäköäni, toteaa eräs viidesluokkalainen.
Tällaiset asiat lapsia kannustivat liikkumaan
- Kaverit ja perhe
- Hyvä ilmapiiri, hauskuus ja tekemisen ilo
- Mielekkäät ja omannäköiset harrastukset
- Kannustus
- Musiikki ja kotieläimet
Näkemyksiä ja ideoita liikkumisen lisäämiseen ja elintapojen puheeksiottoon kerättiin 5.- ja 8.-luokkalaisilta työpajoissa Kemissä, Kemijärvellä, Kolarissa ja Ranualla. Työpajoihin osallistui 137 lasta ja nuorta.
Lue tiedote lasten ja nuorten omista toiveista ja ajatuksista.
Kyselytulokset tukevat kehitystyötä
Lapin hyvinvointialueella rakennetaan maakunnallinen lasten ja nuorten elintapaohjauksen prosessi sekä liikuntaneuvonnan yhdyspintamalli vähän liikkuvien lasten ja nuorten tukemiseksi osana Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanketta. Kehittämistyössä hyödynnetään lasten ja nuorten esiin tuomia näkemyksiä ja tarpeita.

Havaintoja huoltajien vastauksista
Huoltajat kokevat lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistämisen tärkeänä, selviää maaliskuussa 2026 toteutetusta laajasta kyselystä. Kyselyssä kartoitettiin, millaista tukea huoltajat ja heidän lapsensa tai nuorensa tarvitsevat terveellisten elintapojen, kuten liikkumisen, ravitsemuksen ja unen edistämiseen. Kyselyyn vastasi 1838 huoltajaa Lapin, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueelta ja sen toteutti Lapin hyvinvointialue.
Puolet lasten ja nuorten huoltajista kaipasi vinkkejä lastensa ruutuajan ja istumisen vähentämiseen, sekä terveellisiin ja edullisiin ruokavalintoihin. Lisäksi tukea tarvittiin myös lasten uneen ja palautumiseen sekä liikkumaan kannustamiseen liittyen.
Huoltajien vastauksissa korostuivat arjen ajanpuute ja oman jaksamisen merkitys perheiden terveellisten elintapojen toteutumisessa. Joka toinen huoltaja koki, että kiire haastaa arkea ja että perheissä on liian vähän aikaa terveellisten elintapojen tukemiseen. Elintapojen tukemista hankaloittivat lisäksi esimerkiksi lapsen tai nuoren motivaation puute sekä taloudelliset syyt.
Yli puolet huoltajista toivoi edullisia tai maksuttomia, matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Toimintaa toivottiin etenkin koulupäivien yhteyteen. Huoltajille tärkeitä olivat myös helposti saavutettavat lähipalvelut sekä turvallinen ilmapiiri, joka tukee hyvää kehonkuvaa.
Näin koulu ja kouluterveydenhuolto voivat tukea huoltajia
Useampi kuin joka toinen huoltajista toivoi opettajien ja kouluterveydenhoitajien tukevan heitä lasten ja nuorten terveellisten elintapojen edistämisessä. Kehittämisehdotuksina huoltajat toivat esiin muun muassa laadukkaan ja ravitsevan kouluruoan, riittävän liikunnan, mielen hyvinvoinnin tuen sekä ohjauksen ruutuajan hallintaan.
Kouluterveydenhoitajilta ja opettajilta toivottiin yksilöllistä, koko perheen huomioivaa tukea. Huoltajat toivoivat, että kouluterveydenhuollossa keskusteltaisiin kokonaisvaltaisesti elintavoista, minäkuvasta ja opiskelukyvystä ilman esimerkiksi liiallista keskittymistä painoon. Lisäksi huoltajat toivoivat konkreettista tukea liikkumisen lisäämiseen erityisesti silloin, kun Move!-toimintakykymittausten tulokset herättävät huolta.
Lue tiedote huoltajien vastauksista.
Tukea huoltajille vanhempainillasta
Kyselyn tulosten pohjalta Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanke järjesti alueiden huoltajille vanhempainillan, jossa pyrittiin antamaan konkreettisia vinkkejä ja tukea kyselystä nousseisiin huolenaiheisiin. Vanhempainillan asiantuntijapuheenvuorot ja diasetti ovat vapaasti hyödynnettävissä Terve koululaisen verkkosivuilla hankeajan 31.3.2027 loppuun asti.

Havaintoja nuorten aikuisten vastauksista
Nuoret aikuiset toivovat hyvinvoinnissaan eniten tukea mielenterveyteen, stressinhallintaan sekä unen ja palautumisen kysymyksiin. Mielenterveyden kysymykset nousivat erityisesti 16–19-vuotiaiden vastauksissa esiin. Satakunnan alueella toteutettuun kyselyyn vastasi 207 satakuntalaista 16–29-vuotiasta.
Myös ravitsemukseen, kuten arjen helppoihin aterioihin, toivottiin vinkkejä ja ohjeita. Tärkeäksi teemaksi vastauksista nousi myös liikunta ja arkiaktiivisuus.
Hyvinvointia tukevien muutosten esteiksi nuoret aikuiset kertoivat kiireen ja kuormituksen. Myös stressi, uupumus ja muut mielenterveyden haasteet nousivat kyselyvastauksissa esiin. Lisäksi oman motivaation puute tai vaikea rahatilanne haastoivat muutoksen tekemistä.
”Jatkuva kiire ja stressi. Työn, koulun ja arjen yhdistäminen on todella haastavaa,” kertoo eräs vastaaja.
Suurin osa nuorista aikuisista oli motivoituneita vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa, mutta he kaipaisivat siihen tukea. Vastaajat kokivat, että selkeät ja pienet tavoitteet tukisivat muutostyötä. Moni toivoi ohjaukseen joustavuutta ja aikatauluttomuutta.
”En tiedä mistä lähteä liikkeelle. Toisen tuki ja seura auttaisi, että asioita saisi paremmin tehdyksi ja motivaatio pysyisi”, kertoo toinen vastaaja.
Tukea toivottiin mieluiten henkilökohtaisesti – yli 30 % vastaajista kaipasi kasvokkain tapahtuvaa ohjausta. Toisaalta sovellukset, digipalvelut ja chatit koettiin myös toimivina menetelminä.
Lue tiedote nuorten kyselytuloksista.
Kyselytulokset tukevat kehitystyötä
Satakunnassa kehitetään alueelle ratkaisukeskeinen ja asiakaslähtöinen toimintamalli nuorten aikuisten elintapaohjaukseen osana Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanketta. Kehittämistyössä hyödynnetään nuorten esiin tuomia tarpeita ja toiveita.
Hanke selvitti myös elintapaohjauksen ammattilaisten tuen tarpeita saman teeman ääreltä. Lisätietoa tuloksista löydät täältä.
Päivitetty: 23.9.2026