Hyppää sisältöön

Lasten ja nuorten liikkumissuositus

Päivitetty 7–17-vuotiaan lapsen ja nuoren liikkumissuositus

Reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tunti päivässä

Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa
liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä
huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksen kuvituskuva.
Kuva 1. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksen keskeiset viestit.

Lasten ja nuorten liikkumissuosituksessa kuvataan parhaaseen tieteelliseen näyttöön perustuen, kuinka paljon ja millaista liikuntaa lapset ja nuoret tarvitsevat hyvinvointinsa turvaamiseksi.

Suosituksen mukaan olisi hyvä liikkua viikon jokaisena päivänä ja suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Liikkumisen tulisi olla monipuolista, jolloin erilaiset liikuntataidot kehittyvät. Myös liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota.

Suosituksen mukainen määrä liikkumista voi kertyä useista liikkumisen hetkistä päivän aikana. Vähäisempikin liikkumisen määrä on hyödyllistä, vaikka suositus ei täyttyisikään viikon jokaisena päivänä.

Liikkumisen ilo auttaa pysyvien liikkumistottumusten ja harrastusten löytämisessä. Turvallinen ja yhdenvertaisesti saavutettava päivittäinen liikkuminen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille.

Liikkumissuosituksen "Paranna kestävyyttä" -osan kuvituskuva.

Paranna kestävyyttä 3 kertaa viikossa

Nosta reilusti sykettä ja hengästy.

Tykkäisitkö esimerkiksi uinnista, reippaasta kävelystä, pyöräilystä, jalkapallosta, koripallosta, juoksusta, luistelusta tai hiihdosta?

Liikkumissuosituksen "Vahvista lihaksia ja luustoa" -osan kuvituskuva.

Vahvista lihaksia ja luustoa 3 kertaa viikossa

Huomioi notkeus, tasapaino ja ketteryys.

Tykkäisitkö esimerkiksi salibandystä, sulkapallosta, lentopallosta, skeittauksesta, tanssista, trampoliinihyppelystä, ryhmäliikuntatunneista, parkourista tai kiipeilystä?

Liikkumissuosituksen paikallaanolon pätkimistä koskevan osan kuvituskuva.

Pysy virkeänä

Tauota runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa.

Pystyisitkö esimerkiksi jaloittelemaan tunnin välein, rajaamaan ruutuaikaa tai taukojumppaamaan?

Liikkumissuosituksen "Liiku aina kun voit" -osan kuvituskuva.

Lisää hyvää oloa

Liiku aina kun voit. Täydennä liikuntaharrastuksia arjen liikkumisella.

Pystyisitkö esimerkiksi kävelemään tai pyöräilemään koulumatkat, valitsemaan portaat hissin sijasta tai ulkoiluttamaan koiraa?

Liikkumissuosituksen "Palaudu päivästä" -osan kuvituskuva.

Palaudu päivästä

Nuku riittävästi. Anna aivoille aikaa jäsentää ajatuksia ja rakentaa uutta.

Liikkumissuosituksen julkistamistilaisuuden asiantuntijapuheenvuorojen esitykset (pdf)

Lähde

Liikuntapolitiikan koordinaatioelimen nimittämä lasten ja nuorten liikkumissuositus -työryhmä. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2021:19.

Tutustu myös suosituksen perustaan 

Kari, J. 2018. Lifelong Physical Activity and Long-Term Labor Market Outcomes. Jyväskylä Studies in Business and Economics 184.

Lapsen oikeuksien sopimus, 6 artikla, Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 7.

Lapsen oikeuksien sopimus, 24 artikla, Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti 7.

Laukkanen, A., Sääkslahti, A. & Aunola, K. 2020. “It Is Like Compulsory to Go, But It Is Still Pretty Nice”: Young Children’s Views on Physical Activity Parenting and the Associated Motivational Regulation. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17 (7), 2315. DOI: 10.3390/ijerph17072315

Liikkuva koulu – oppilaiden fyysinen aktiivisuus (2012). Jyväskylä: Likes-tutkimuskeskus.

LIITU 2018: Kokko, S. & Martin, L. (toim.) 2019. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019: 1.

Lounassalo, I., Hirvensalo, M., Kankaanpää, A., Tolvanen, A., Palomäki, S., Salin, K., Fogelholm, M., Yang, X., Pahkala, K., Rovio, S., Hutri-Kähönen, N. et al. (2019). Associations of Leisure-Time Physical Activity Trajectories with Fruit and Vegetable Consumption from Childhood to Adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16 (22), 4437. DOI: 10.3390/ijerph16224437

Move! – Fyysisen toimintakyvyn mittausjärjestelmä. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/move. Viitattu 2.3.2021.

Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2018. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2018. Saatavilla: https://health.gov/sites/default/files/2019-09/PAG_Advisory_Committee_Report.pdf. Viitattu 2.3.2021.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21.

Varusmiesten kuntotilastot 2020. Puolustusvoimat. https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot. Viitattu 2.3.2021.

Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.) 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoton selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31, 2018.

WHO 2020. WHO Guidelines on Physical Activity and Sedentary Behaviour: Web Annex Evidence Profiles. Saatavilla: https://www.who.int/publications/i/item/9789240015111.

Päivitetty: 29.4.2021

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan