UKK-instituutin laatimassa Liikuntaraportti 2022:ssa kuvataan suomalaisten lasten, nuorten, työikäisten aikuisten ja ikäihmisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa. Raportti pohjautuu UKK-instituutin viimeisimpien, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien väestötutkimusten aineistoihin. Fyysisen kunnon tarkasteluissa on hyödynnetty myös Puolustusvoimien aineistoja ja koululaisten Move!-mittausten tuloksia.
Suomalaisten fyysinen kunto ja toimintakyky
Työikäisten 20–69-vuotiaiden aikuisten fyysinen kunto
Tutustu Liikuntaraportti 2022:ssa esiteltyihin KunnonKartta 2021 -tutkimuksen tuloksiin
Yli 70-vuotiaiden ikäihmisten fyysinen kunto
Tutustu Liikuntaraportti 2022:ssa esiteltyihin IKLI 2019–2020 -tutkimuksen tuloksiin
Suomalaisten liikkuminen ja paikallaanolo
Katso myös edellä mainittujen tutkimusten liikkumista ja paikallaanoloa koskevat tulokset. Ne on koottu verkkosivuillemme liikkumista käsittelevään osioon.
Työikäisten 20–69-vuotiaiden aikuisten liikkuminen
Tutustu Liikuntaraportti 2022:ssa esiteltyihin KunnonKartta 2021 -tutkimuksen tuloksiin
Yli 70-vuotiaiden ikäihmisten liikkuminen
Tutustu Liikuntaraportti 2022:ssa esiteltyihin IKLI 2019–2020 -tutkimuksen tuloksiin
Muutokset liikkumisessa iän mukaan
Tutustu liikemittarilla mitattuun tietoon eri ikäisten suomalaisten päivittäisten askelten sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määristä.
Liikuntaraportti 2022:n 20–69-vuotiaita aikuisia koskevat tulokset perustuvat KunnonKartta-tutkimuksen toisen tiedonkeruun mittaustuloksiin vuosilta 2021–2022. Tutkimukseen osallistui 2 269 työikäistä. Ikäihmisten tulokset pohjautuvat Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen (IKLI) -tutkimuksen ensimmäisen, vuosien 2019–2020 aikana toteutetun, tiedonkeruun mittaushavaintoihin. Tutkimukseen osallistui 412 ikäihmistä.
Lasten ja nuorten fyysistä kuntoa on raportoitu Move!-mittausten tuloksia käyttäen. Move! on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen mittaus- ja palautejärjestelmä, jonka keskeisenä tarkoituksena on kannustaa omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen. Varusmiesten kunnon osalta käytössä ovat olleet Puolustusvoimien kuntotilastot.
Lähde: Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
Fyysiseen kuntoon liittyviä artikkelijulkaisuja väestötutkimuksista:
Husu P, Suni J, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Sievänen H, Vasankari T. Frequent sit-to-stand transitions and several short standing periods measured by hip-worn accelerometer are associated with smaller waist circumference among adults. J Sports Sci 2019; 37: 1840-1848.
Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Husu P, Tokola K, Vasankari T. Intensity paradox – Low-fit people are physically most active in terms of their fitness. Sensors 2021; 21: 2063.
Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Vasankari T. Accelerometer-measured physical behavior and cardiorespiratory fitness as indicators of work ability. Int J Environ Res Publ Health 2023; 20: 5414.
Vähä-Ypyä H, Husu P, Sievänen H, Vasankari T. What can one minute of the day tell about physical activity? Int J Environ Res Publ Health 2023; 20: 6852.
Päivitetty: 30.8.2024