Lihavuuden vaikutukset terveyteen voivat olla aineenvaihdunnallisia, mekaanisia ja mentaalisia. Jo 5–10 prosentin painonpudotus voi kuitenkin auttaa ennaltaehkäisemään tai lievittämään mahdollisia liitännäissairauksia, kuten metabolista oireyhtymää, nivelrikkoa tai uniapneaa. Lisätietoja laihtumisen terveyshyödyistä löytyy mm. Painonhallintatalon verkkosivuilta.
Liikunnan merkitys painonhallinnassa liittyy paitsi energiankulutuksen lisäämiseen, myös kehonkoostumuksen parantamiseen, lihasmassan ylläpitämiseen sekä lihavuuteen liittyvien terveysriskien vähentämiseen. Liikkumisella on itsenäisiä positiivisia vaikutuksia mm.
- rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan
- krooniseen lieväasteiseen tulehdukseen
- verenpaineeseen.
Painoa pudotettaessa energiankulutuksen on oltava riittävän pitkään energiansaantia suurempaa, jotta paino vähenisi. Kaikki lihasten avulla tehty työ suurentaa energiankulutusta. Kulutettu määrä riippuu eniten liikkumisen kestosta ja tehosta eli rasittavuudesta, mutta myös ihmisen painosta.
Rauhallinen liikkuminen kuluttaa vähemmän energiaa kuin kova rehkiminen. Kevyttä liikkumista vaaditaan siis ajallisesti enemmän kuin raskasta liikkumista, jotta saavutetaan sama energiankulutus. Esimerkiksi puolen tunnin juoksu ja tunnin kävely kuluttavat suunnilleen yhtä paljon energiaa. Juoksussa 1 km/h vauhdinlisäys kasvattaa energiankulutusta noin yhden MET-kerrannaisen verran.
Myös liikkumisen määrän lisääminen kasvattaa luonnollisesti energiankulutusta. Tuoreessa kestävyysharjoitusinterventioita tarkastelleessa meta-analyysissä havaittiin liikkumisen määrän ja painonpudotuksen välillä lineaarinen suhde (0,5 kg per lisätty 30 min) aina 300 min/vko reipasta liikkumista saakka.
Hyvä muistaa Jokainen askel kuluttaa energiaa. Koko vuorokauden energiankulutus ei ole riippuvainen yksittäisen liikuntakerran tehosta tai kestosta, vaan energiansaannin ja -kulutuksen erotuksesta. Painonhallinnan kannalta kaikella fyysisellä aktiivisuudella on merkitystä riippumatta sen rasittavuudesta.
Laihdutettu kehonpaino on pääasiassa kehon rasvamassaa, mutta myös lihasmassaa. Runsas lihasmassan menettäminen on haitallista ja esimerkiksi ikääntyneillä se lisää kaatumisriskiä ja heikentää toimintakykyä. Lihasvoimaharjoittelun avulla on mahdollista säilyttää tai jopa lisätä lihasmassan määrää ja vähentää samanaikaisesti rasvakudosta. Näin ollen paino voi pysyä samana rasvakudoksen vähenemisestä huolimatta. Nämä muutokset ovat siis terveydelle edullisia, vaikkei paino vähenisikään. Lihasten ja muun rasvattoman kudoksen menetystä voidaan lihasvoimaharjoittelun lisäksi vähentää huolehtimalla riittävästä proteiininsaannista.
Lisätietoa
Terveyskirjasto: MET – energiankulutuksen ja fyysisen aktiivisuuden mittari
Terveyskirjasto: Miten vähennän kaloreita ilman dieettiä
Käypä hoito -suositus: Liikunta ja lihavuus
Lähteet
Fogelholm, M. & Kaukua J. 2017. Lihavuus. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 423–437.
Jayedi A, Soltani S, Emadi A, Zargar MS, Najafi A. Aerobic Exercise and Weight Loss in Adults: A Systematic Review and Dose-Response Meta-Analysis. JAMA Netw Open. 2024;7(12):e2452185. Published 2024 Dec 2. doi:10.1001/jamanetworkopen.2024.52185 Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. (Viitattu 06.10.2020). www.kaypahoito.fi www.terveyskyla.fi/painonhallinta/tietoa (Viitattu 11.8.2025)
Päivitetty: 9.1.2026