Vesiliikunta, kuten vesijuoksu ja vesivoimistelu, ovat tehokkaita liikuntalajeja. Ne sopivat myös henkilöille, joille muu liikkuminen voi olla hankalaa tai he eivät osaa uida. Vedessä on nosteen vuoksi helppo tehdä sykettä kohottavia harjoituksia ja tuki- ja liikuntaelimistöä vahvistavia liikkeitä. Vesiliikuntaa voi harrastaa niin uimahalleissa, kylpylöissä kuin luonnonvesissä.
Vesijuoksu ja -voimistelu kehittävät kestävyyttä ja lihaskuntoa
Vesijuoksu kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä. Vedessä juostessa hapenkulutus on suurempaa kuin maalla ja kaikki kehon suuret lihakset työskentelevät tehokkaasti. Näin ollen syke nousee helposti korkeaksi vettä polkiessa. Vesi toimii hyvänä vastuksena kehon lihaksistolle ja pakottaa käyttämään niitä tehokkaasti. Vesijuoksu parantaa lihaskuntoa monipuolisesti; se lisää lihasmassaa, kiinteyttää lihaksia, auttaa vähentämään lihasjännitystä ja parantaa lihasten elastisuutta. Mitä nopeammin vedessä liikkuu, sitä enemmän vesi vastustaa ja sitä enemmän vesijuoksussa on tehoa. Näin ollen jokainen voi säädellä vesijuoksun tehoa ja kestoa oman kuntonsa mukaisesti. Huonokuntoiselle riittää aluksi se, että hengästymistä tapahtuu, kun vastaavasti kovakuntoisen on juostava nopealla tahdilla ja edettävä lujaa vedessä. Suorituksen kestoa kannattaa lisätä kunnon parantuessa: huonokuntoinen voi aloittaa vesijuoksun 10 minuutin suorituksella ja lisätä sitä kunnon kohentuessa.
Vesijuoksutekniikka ja välineet
Vesijuoksussa ollaan vedessä hartioita myöten ja liikutaan juosten tai kävellen pystyasennossa eteenpäin. Pinnalla pysymisessä ja pystyasennossa liikkumisessa auttaa vyötärölle sidottava vesijuoksuvyö. Vesijuoksuvyön voi lainata uimahallista tai sen voi ostaa itselle esimerkiksi urheiluvälinekaupasta tai liikuntavälineitä myyvästä marketista. Vesivyö ei kuitenkaan ole pelastusliivi, mikä uimataidottoman on tärkeää muistaa. Vesijuoksijan kannattaa opetella alusta lähtien hyvä juoksuasento, joka on hieman etukeno ja jossa jalat ojentuvat potkulla taakse. Kädet pidetään 90 asteen kulmassa ja liikutetaan niitä suoraviivaisesti eteen ja taakse. Juostessa keskitytään polkemaan vettä jalkapohja edellä. Lonkka ojennetaan joka potkulla.
Vedessä juostessa kannattaa muistaa, että
- pää on pystyssä, selkä suorana ja lantio edessä
- ei juosta istuvassa asennossa
- hartiat ovat rennot
- leuka ei työnny eteen, jolloin niska- ja hartiaseutu eivät rasitu
- ylävartalo nojautuu hieman eteenpäin
- vatsalihakset ovat tiukkoina, mutta hengitystä ei pidäte.
Vesivoimistelu
Vesivoimistelu parantaa nivelten liikkuvuutta, kehittää lihasvoimaa ja on tehokasta kestävyysliikuntaa. Veden noste vähentää niveliin kohdistuvaa painetta, jolloin juoksu- ja hyppyliikkeet onnistuvat niiltä, jotka eivät kuivalla maalla niitä pystyisi tekemään. Lihasvoimaliikkeissä pystytään hyödyntämään veden ominaisuuksia esimerkiksi nopeuttamalla liikettä, muuttamalla asentoa tai liikesuuntaa. Vesivoimistelua voi harrastaa, vaikka ei uskaltaisi kastaa päätään veteen tai olisi uimataidoton. Ohjattuja vesivoimisteluryhmiä järjestetään useimmissa uimahalleissa, mutta sitä voi harrastaa myös itsekseen. Kylpylät, uima- ja mökkirannat ovat sopivia paikkoja voimistella, kunhan voimistelija pystyy seisomaan pohjassa noin rinnan syvyydessä. Vesivoimistelusta lihakset eivät useinkaan kipeydy, joten se sopii erityisesti tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiville.
Turvallisuus
Hukkumisvaaran takia vesijuoksua ja -voimistelua syvässä vedessä ei suositella uimataidottomille, pienille lapsille ja kohtauksellisia sairauksia sairastaville, jos heillä ei ole henkilökohtaista avustajaa lähietäisyydellä (esim. epilepsia ja sydän- ja verisuonisairaudet). Luonnonvesissä vesijuoksua tai -voimistelua harrastavan kannattaa muistaa suojautua auringonvalolta aurinkovoiteella ja –laseilla, jättää ukonilmalla tai kovalla tuulella vesiliikunta väliin, liikkua niin, että jalat ylettyvät koko ajan pohjaan, vilvoitella saunan jälkeen ennen veteen menoa ja mitoittaa harjoituksen kesto niin, ettei altistu kylmettymiselle.
22.10.2020