Sauvakävely on yksi suosituimmista liikuntamuodoista ja sitä harrastaa yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Lisäksi se on helppoa, tehokasta ja edullista. Laji soveltuu kaikille ikäryhmille ja sitä voi harrastaa niin aloittelijat kuin kilpaurheilijat sekä ne, joiden toimintakyky ja liikkumiskyky ovat jo hieman heikentyneet. Iäkkäälle liikkujalle sauvat antavat tukea myös liikehallintaan.
Sauvakävely on tehokasta ja monipuolista terveysliikuntaa
Sauvakävely kehittää sekä kestävyys- että lihaskuntoa monipuolisesti, koska siinä käytetään koko kehon lihaksistoa. Käsien käyttö aktiivisesti nostaa sykettä ja tehostaa hapen ja energiankulutusta enemmän kuin tavallinen kävely. Tekniikka, vauhti, kunto sekä kävelymaasto vaikuttavat siihen, mitä vaikutuksia sauvakävelyllä saadaan. Lyhyet sauvajuoksut ja -loikat ylämäkeen tai reippaat sauvakävelypyrähdykset esimerkiksi yhden lamppupylvään verran, ovat hyviä hengästyttäviä, kestävyyskuntoa nostavia harjoituksia. Näitä reippaita pyrähdyksiä ja kevyttä sauvakävelyä vaihtelemalla kuormitetaan hengitys- ja verenkiertoelimistöä tehokkaammin kuin tasavauhtisessa kävelyssä. Tätä kutsutaan intervalliharjoitteluksi.
Sauvakävely koetaan fyysisesti vähemmän rasittavaksi kuin kävely, vaikka sillä on paljon myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Säännöllisesti sauvakävelyä harrastamalla voi pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai hidastaa näiden tautien etenemistä. Sauvat vähentävät polviin kohdistuvaa rasitusta, ehkäisevät selkäongelmia ja voivat auttaa niska- ja hartiaseudun lihaskipuihin. Fyysisten terveysvaikutusten lisäksi luonnossa kävely on myös mieltä virkistävää. Sauvakävely on turvallinen liikuntamuoto, koska sauvat ovat tarvittaessa tukena liukkaalla tai epätasaisella alustalla.
Sauvakävelyn tekniikka
Tehokkaan ja oikean sauvakävelytekniikan hallitseminen kuormittaa lihaksia tehokkaasti. Oikeat liikeradat vähentävät lihaksiin ja niveliin kohdistuvaa ylimääräistä rasitusta. Kävelyvauhti kannattaa valita sen mukaan, mikä on fyysinen kunto ja terveydentila, mitä tavoitteita liikunnalle on asettanut ja mitkä ovat keliolosuhteet. Jos sauvakävely on pelkästään ”sauvojen ulkoiluttamista”, se ei tuota tavallista kävelyä enempää hyötyjä liikkumiseen.
Ikäihmisten näkee usein kannattelevan sauvoja. Heillä saattaa olla tasapaino heikentynyt ja sauvat antavat heille tukea ja turvallisuutta liikkumiseen, vaikkei oikeaa tekniikkaa käyttäisikään. Tällöin kannattaa koettaa rentouttaa hartiat kävelyn jälkeen hartioita pyöritellen ja käsiä venytellen.
Perustekniikka
Tekniikan opettelu kannattaa aloittaa roikottamalla ensin sauvoja rennosti sivulla ja hakemalla oma kävelyrytmi. Kun rytmi löytyy, askeleeseen yhdistetään vastakkaisen käden sauvatyöntö taakse.
Tärkeää muistaa sauvakävellessä
- Pidä ote rentona äläkä purista sauvoja.
- Pidä hartiat alhaalla, älä jännitä niitä.
- Sauvat pidetään lähellä vartaloa ja ne liikkuvat suoraan eteen ja taakse, ilman sivusuuntaisia liikkeitä.
- Paina sauva maahan vastakkaisen jalan kantapään tasolle tai taaemmaksi.
- Suuntaa sauvan työntö taakse – älä kannattele tai sauvoja edessäsi, se rasittaa hartioita.
- Työntele sauvoja luonnollisesti kävelyn rytmissä.
Lisätehoa tekniikkaan
- Pidä keskivartalo ryhdikkäänä, kallista vartaloa hieman eteenpäin, suuntaa katse eteenpäin ja pidä katse kaukana edessä.
- Paina sauva maahan vartalon takana, avaa kämmen ja työnnä.
- Pidennä askelta, työnnä pakarasta asti ja ponnista päkiällä
hae työnnön aikana keskivartalon kiertoa. - Vaihtele kävelyrytmiä: pompahtele, juokse mäki ylös sauvojen kanssa.
Suomen Ladun sauvakävelyn tekniikkavideo:
Sauvakävelyyn tarvittavat välineet
Jalkineet
Tavalliset lenkkitossut käyvät hyvin aloittajan jalkineiksi. Harrastuksen edetessä jalkinevaatimukset voivat kasvaa ja silloin voi hankkia kävelyyn erityisesti soveltuvat kengät. Juoksuun tarkoitetut kengät on tehty aivan erityyppistä kuormitusta varten. Jalkineita hankkiessa kannattaa kysyä neuvoa urheiluliikkeen tai -osaston asiantuntijalta.
Kävely on miellyttävää, kun jalkineessa on
- tukeva ja joustava pohja
- tukeva kantakuppi
- kantapäässä iskunvaimennus.
Sauvat
Sauvan pituus
Sauvan pituuteen vaikuttavat henkilön pituus, raajojen pituus ja se kuinka paljon on harrastanut sauvakävelyä. Sauvat ovat oikean mittaiset, kun käsivarsi on kyljessä kiinni ja maksimissaan 90 asteen kulmassa koukussa, silloin, kun kävelijällä on tossut jalassa ja sauvan kärki on maassa. Sauvan pituudessa pääsääntö on oma pituus miinus 55 cm. Sopivan sauvan mitan voit laskea myös kaavalla 0,68 kertaa oma pituus. Valitse mieluummin pari senttiä liian lyhyet kuin liian pitkät sauvat.
Sauvan käsihihna
Sauvassa on kättä tukeva hihna, joka pysyy kädessä myös silloin kun siitä ei pidetä kiinni. Veri kiertää eikä sauvaa pidellessä tule puristamisen tarvetta. Hihnassa on säädöt erikokoisille käsille ja erilaisille käsineille.
Sauvaputki
Hyvä sauvaputki on kevyttä ja hieman joustavaa materiaalia. Sen pitää kestää erilaisia maastoja ja eripainoisia kävelijöitä.
Sompa
Hyvä sompa on muotoiltu ja hyvin maahan painuva. Sommassa on sekä kova metallipiikki että piikin päälle laitettava asfalttitassu. Metallipiikkiä käytetään sekä pehmeässä maastossa että talvella lumisella ja jäisellä alustalla. Kovemmilla alustoilla käveltäessä käytetään asfalttitassua. 
Suomen Ladun video sauvakävelyvarusteista:
Suomen Ladun sauvakävelyn video alkuverryttelystä:
Suomen Ladun sauvakävelyn video sauvakävelylenkin jälkeen tehtävistä venytyksistä:
Lisätietoa sauvakävelystä: Suomen Latu
Päivitetty: 23.10.2020