Työikäisten liikkuminen Suomessa

20–69-vuotiaiden liikkuminen ja paikallaanolo vuosien 2021–2022 aikana toteutetun KunnonKartta 2021 -tutkimuksen mukaan. Tiedot perustuvat Liikuntaraportti 2022:ssa julkaistuihin tuloksiin.

Yleisimmät liikuntalajit

Kävely oli selvästi tavallisin liikkumisen muoto sekä naisilla että miehillä. Toiseksi yleisimmin tavallisimpana lajina molemmat sukupuolet ilmoittivat kuntosaliharjoittelun. Seuraavaksi yleisimpiä lajeja olivat miehillä erilaiset pallopelit, juoksu tai hölkkä, pyöräily ja hiihto ja naisilla vastaavasti juoksu tai hölkkä, sauvakävely, pyöräily ja ryhmäliikunta.

Toiseksi tai kolmanneksi tavallisimpana lajina edellä mainittujen lisäksi moni vastaaja ilmoitti uinnin tai vesijuoksun ja kotivoimistelun.

Yleisimmät syyt liikkua – mikä innostaa liikkumaan?

Suurin osa ilmoitti fyysisen kunnon ylläpitämisen tai parantamisen liikkumisensa kannustimena. Seuraavaksi yleisimmät kannustimet olivat oman terveyden edistäminen ja mielen hyvinvointi.

Naiset mainitsivat mielen hyvinvoinnin liikkumisen kannustimena yleisemmin kuin miehet. Myös terveyden edistämisen, mieluisen liikuntalajin, hyvät liikkumisympäristöt, sosiaaliset suhteet ja työpaikan tarjoaman tuen naiset mainitsivat miehiä yleisemmin.

Yleisimmät liikkumisen esteet

Sekä miehet että naiset mainitsivat ajan puutteen yleisimpänä liikkumista estävänä tekijänä. Miehet mainitsivat tämän liikkumisen esteen hieman naisia yleisemmin. Seuraavaksi yleisimpänä esteenä molemmilla sukupuolilla oli pysyvä fyysinen vamma tai toimintakyvyn rajoitus. Miehet mainitsivat kiinnostuksen puutteen liikkumista estävänä tekijänä naisia yleisemmin. Naiset puolestaan mainitsivat taloudelliset tekijät miehiä yleisemmin.

Nuorempi ikäryhmä ilmoitti ajanpuutteen liikkumista estävänä tekijänä vanhempaa ikäryhmää yleisemmin (71 % vs. 43 %). Vanhempi ikäryhmä puolestaan ilmoitti pysyvän fyysisen vamman tai toimintakyvyn rajoituksen estävänä tekijänä yleisemmin kuin nuorempi ikäryhmä (28 % vs. 14 %).

Yleisimmin käytetyt liikuntapaikat ja liikuntapalvelut

KunnonKartta-tutkimuskyselyn vastaajat ilmoittivat liikkuvansa yleisimmin kevyen liikenteen väylillä ja aidoissa luontoympäristöissä.

Miehet liikkuivat ulkokentillä ja sisäsaleissa jonkin verran naisia yleisemmin (ulkokentät: miehet 40 %, naiset 31 %; sisäsalit: miehet 52 %, naiset 48 %). Naiset puolestaan liikkuivat miehiä yleisemmin kevyen liikenteen väylillä (81 % vs. 90 %) ja aidoissa luontoympäristöissä (82 % vs. 89 %).

20–45-vuotiaat ilmoittivat käyttävänsä kaikkia kysyttyjä liikkumispaikkoja 46–69-vuotiaita yleisemmin.

Lähes kaikki (94 %) osallistujat ilmoittivat liikkuvansa omatoimisesti. Liikuntapalveluita käytettiin eniten liikunta-alan yrityksissä (32 %), seuroissa ilmoitti liikkuvansa 21 prosenttia.

Naiset ilmoittivat käyttävänsä liikunta-alan yritysten palveluja hieman miehiä yleisemmin (29 % vs. 35 %). Seuraavaksi eniten käytettiin liikunta- tai urheiluseurojen tarjoamia liikuntapalveluja (21 %). Miehet ilmoittivat liikkuvansa liikunta- ja urheiluseuroissa hieman naisia yleisemmin (23 % vs. 19 %).

20–45-vuotiaat käyttivät vanhempaa ikäryhmää enemmän sekä liikunta-alan yritysten (39 % vs. 25 %) että liikunta- ja urheiluseurojen (26 % vs. 16 %) tarjoamia palveluja.

Mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uni

Paikallaanoloa eli valveilla ollessa istuen tai makuuasennossa vietettyä aikaa työikäisille kertyi keskimäärin 9 tuntia päivässä. Miehet olivat paikallaan keskimäärin 9 tuntia 17 minuuttia ja naiset 8 tuntia 44 minuuttia.

Osallistujille kertyi yhteensä 4 tuntia 21 minuuttia liikkumista, kun mukaan otettiin niin kevyt, reipas kuin rasittava liikkuminen. Sukupuolten välillä ei ollut kovin suurta eroa liikkumisen kertymisessä. Reipasta tai rasittavaa liikkumista osallistujille kertyi keskimäärin 46 minuuttia päivässä.

Liikkumista, paikallaanoloa ja uniaikaa mitattiin liikemittarilla seitsemän peräkkäisen vuorokauden ajan.

Päivittäinen askelmäärä

Työikäisille kertyi päivittäin askeleita keskimäärin 7 247. Kestävyyskunnon mukaan parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluneet ottivat päivän aikana keskimäärin enemmän askelia kuin keskimmäiseen kolmannekseen kuuluneet, ja nämä puolestaan ottivat keskimäärin enemmän askelia kuin heikoimpaan kuntokolmannekseen kuuluneet. Ero parhaan ja heikoimman kolmanneksen välillä oli reilut 2 000 askelta päivässä.

Työikäisten aikuisten päivittäiset askeleet vähentyivät neljän vuoden aikana, erityisesti miehillä. Keskimäärin vuosina 2021–2022 otettiin päivässä 400 askelta vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin.

Koronan vaikutus liikkumiseen

KunnonKartta-tutkimuksen kyselyyn vastanneilta kysyttiin, miten korona-aika on vaikuttanut heidän liikkumiseensa maaliskuusta 2020 kyselyn vastaamishetkeen asti. Lähes puolet (46 %) ilmoitti, ettei heidän liikkumisessaan ole tapahtunut muutosta tuona aikana. Osuus oli miehillä suurempi kuin naisilla (50 % vs. 42 %) ja vanhemmalla ikäryhmällä suurempi kuin nuoremmalla (49 % vs. 43 %).

Keskimäärin reilu kymmenesosa (11 %) vastaajista ilmoitti liikkuneensa korona-aikana selvästi vähemmän kuin tätä ennen. Naisilla osuus oli jonkin verran suurempi kuin miehillä (14 % vs. 9 %). Joka viides (20 %) vastaaja oli liikkunut korona-aikana jonkin verran vähemmän kuin aikaisemmin, eli yhteensä liikkumistaan oli vähentänyt lähes kolmasosa vastaajista. Reilu viidesosa (21 %) vastaajista puolestaan ilmoitti, että liikkuminen oli lisääntynyt korona-aikana.

KunnonKartta-tutkimuksen osallistujat

Liikuntaraportin 20–69-vuotiaita aikuisia koskevat tulokset perustuvat KunnonKartta-tutkimuksen toisen tiedonkeruun tuloksiin vuosilta 2021–2022. Tutkimuksen otokseen valikoitui ikänsä, sukupuolensa ja asuinpaikkansa perusteella 16 500 henkilöä, jotka saivat tutkimuskutsun.

Tutkimukseen osallistui 2 269 työikäistä. Tutkimuskyselyyn vastasi 2 111 henkilöä, liikemittaria käytti vähintään neljä kokonaista mittausvuorokautta 2 089 henkilöä ja ainakin yhteen kuntotestiin osallistui 1 759 henkilöä.

Lähde: Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.