Liikehallinta tukee sujuvaa ja turvallista liikkumista

Liikehallinta tarkoittaa kykyä suorittaa tehokkaasti erilaisia motorisia tehtäviä liikkuessa. Hyvä liikehallinta tukee sujuvaa ja turvallista liikkumista arjessa. Sitä kehittävää liikkumista suositellaan lihaskunnon ohella vähintään kahdesti viikossa.

Liikkumisen suosituksissa kannustetaan kestävyysliikkumisen lisäksi harjoittamaan lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Käytännössä liikehallinta näkyy siinä, miten sujuvasti, nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti keho toimii liikkuessa. Se perustuu aistien, hermoston ja lihasten yhteistyöhön.

Liikehallinta on laaja käsite, joka eri lähteissä on määritetty hieman eri tavoin. Tuoreiden American College of Sports Medicine:n (ACSM:n) määritelmien mukaisesti liikehallinnasta käytetään termiä motorinen kunto ja sen alalajeiksi on nimetty tasapaino, ketteryys ja kävelynopeus. Näiden ohella myös reaktiokyvyn, koordinaation sekä kyvyn ajoittaa ja suunnata liikkeitä voi nähdä sisältyvän osaksi liikehallintaa. Lue lisää liikehallintakyvyistä UKK-instituutin tervekoululainen.fi-sivustolta.

Hyvä liikehallinta tukee työ- ja toimintakykyä

Riittävä liikehallinta mahdollistaa sujuvan ja turvallisen liikkumisen. Kun liikehallinta on hyvä, keho käyttää lihaksia ja lihasryhmiä oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hyvä liikehallinta voi vahvistaa myös liikkumisvarmuutta eli tunnetta siitä, että liikkuminen on hallittua ja turvallista.

Heikko liikehallinta voi lisätä loukkaantumisriskiä ja heikentää työ- ja toimintakykyä. Esimerkiksi selkäkipu on yhteydessä heikentyneeseen vartalon asennon ja liikkeiden hallintaan sekä huonompaan tasapainoon. Ikääntyessä liikehallintakyky heikkenee ilman säännöllistä harjoittelua, mikä lisää muun muassa kaatumisten riskiä. 

Liikehallintaa voi kehittää läpi elämän

Liikehallintaa kehittää kaikki liikkuminen, jossa tarvitaan vartalon hallintaa sekä hermoston, lihasten ja aistien yhteistyötä. Monia liikehallintataitoja opitaan jo lapsuudessa, mutta niitä voi kehittää läpi elämän.

Liikehallintaa voi harjoittaa lisäämällä liikkumiseen sopivasti haastetta. Esimerkiksi tasapainoa haastava liikkumismuoto, nopeat reaktiot, liikkumisnopeuden ja -suuntien vaihtelu tai liikkeiden oikea-aikaisuus tietyssä rytmissä kehittävät liikehallintaa.

Myös liikkumisympäristön vaihtaminen voi kehittää liikehallintaa. Tasaisen asvaltin voi vaihtaa metsäpolkuun tai jäällä olevan ladun kumpuilevampaan maastoon.

Haastetta kannattaa lisätä vähitellen. Liikehallintaa voi harjoittaa myös osana muuta liikkumista tai alkulämmittelynä ennen varsinaista liikkumistuokiota.

Liikehallinnan mittaaminen 

Liikehallinta koostuu useista eri osa-alueista, eikä ole olemassa yhtä universaalia liikehallinnan testiä. Tasapainoa voi mitata staattisilla testeillä, joissa tiettyä asentoa pyritään ylläpitämään mahdollisimman pitkään (esim. 1-jalan seisontatesti) tai dynaamisilla testeillä, joissa tasapainoa haastetaan liikkeessä (esim. Y-testi).

Kävelynopeuden mittaamiseen voi käyttää lyhyitä ≤ 10 metrin testejä tai pidempiä 6 minuutin kävelytestin kaltaisia testejä, jolloin mukaan tulee vahvemmin myös kestävyyskuntoelementti.

Ketteryystesteillä voi mitata esimerkiksi suunnan ja nopeuden muutoskykyä kahdeksikkotestin tai Timed Up and Go -testin kaltaisilla testeillä. Monet ketteryystestit on suunniteltu erityisesti urheilijoille tietyn lajin lähtökohdasta, ja aikuisille sopiville väestötason yleisille testeille voisi tämän vuoksi olla tarvetta.

Aihepiiriin liittyviä lähteitä

ACSM’s guidelines for exercise testing and prescription. American College of Sports Medicine. 12th ed. Philadelphia (PA): Wolters Kluwer, 2025.  

Beck Jepsen D, Robinson K, Ogliari G, et al. Predicting falls in older adults: An umbrella review of instruments assessing gait, balance, and functional mobility. BMC Geriatr. 2022;22(1):615.

Bull FC, Al-Ansari SS, Biddle S, Borodulin K, Buman MP, Cardon G, Carty C, Chaput JP, Chastin S, Chou R, Dempsey PC, DiPietro L, Ekelund U, Firth J, Friedenreich CM, Garcia L, Gichu M, Jago R, Katzmarzyk PT, Lambert E, Leitzmann M, Milton K, Ortega FB, Ranasinghe C, Stamatakis E, Tiedemann A, Troiano RP, van der Ploeg HP, Wari V, Willumsen JF. World Health Organization 2020 guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Br J Sports Med. 2020 Dec;54(24):1451-1462.

Lesch KJ, Tuomisto S, Tikkanen HO, Venojärvi M. Validity and Reliability of Dynamic and Functional Balance Tests in People Aged 19-54: A Systematic Review. IJSPT. 2024;19(4):381–393. doi:10.26603/001c.94612

Marín-Jiménez N, Cruz-León C, Perez-Bey A, Conde-Caveda J, Grao-Cruces A, Aparicio VA, Castro-Piñero J, Cuenca-García M. Predictive Validity of Motor Fitness and Flexibility Tests in Adults and Older Adults: A Systematic Review. J Clin Med. 2022 Jan 10;11(2):328.

Parkkari J, Taanila H, Suni J, Mattila VM, Ohrankämmen O, Vuorinen P, Kannus P, Pihlajamäki H. Neuromuscular training with injury prevention counselling to decrease the risk of acute musculoskeletal injury in young men during military service: a population-based, randomised study. BMC Med. 2011 Apr 11;9:35.

Riebe D, Magal M, Kaminsky LA, et al. The Components of Physical Fitness: A Roundtable Statement by the American College of Sports Medicine. Med Sci Sports Exerc. 2026;58(8):1827-1850. doi:10.1249/MSS.0000000000003997

Rinne M, Pasanen M, Miilunpalo S, Mälkiä E. Is generic physical activity or specific exercise associated with motor abilities? Med Sci Sports Exerc. 2010 Sep;42(9):1760-8.

Rinne M. Liikehallintakyky. Teoksessa: Suni J, Taulaniemi A, toim. Terveyskunnon testaus: menetelmä terveysliikunnan edistämiseen. Hki: Sanoma Pro, 2012:99-127

Väyrynen P, Saarikoski R. 2024. Duodecim. Terveyskirjasto. Terveet jalat. Liikehallinnan harjoittaminen. < https://www.terveyskirjasto.fi/tju00017> Viitattu 29.9.2025.