Lapin hyvinvointialue selvitti lasten ja nuorten, huoltajien sekä kouluterveydenhuollon näkemyksiä terveellisten elintapojen edistämisestä. Lapset ja nuoret tarvitsevat tukea liikkumisen lisäämiseen, terveelliseen ravitsemukseen sekä ylipainon ehkäisyyn. Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen onnistuu parhaiten, kun lasten omat toiveet, perheiden tarpeet ja ammattilaisten osaaminen yhdistetään. Arjessa tarvitaan kannustavia kohtaamisia ja yhteistä viestiä liikkumisen, ravitsemuksen ja unen merkityksestä.
Selvityksen taustalla on huoli lappilaisten lasten ja nuorten jaksamisesta. Vuoden 2025 Move!-toimintakykymittausten perusteella fyysinen toimintakyky on terveyttä mahdollisesti kuluttavalla tai haittaavalla tasolla peräti 39 prosentilla 5.-luokkalaisista ja 47 prosentilla 8.-luokkalaisista. Lisäksi yli joka neljäs lappilainen lapsi tai nuori on ylipainoinen. Haasteet näkyvät myös ravitsemuksessa: kouluterveyskyselyn mukaan samasta ikäryhmästä useampi kuin joka kolmas ei syö aamupalaa joka aamu.
Elintavat vaikuttavat lasten ja nuorten mielen sekä kehon hyvinvointiin, oppimiseen ja arjessa jaksamiseen. Myös elintapoihin ja ylipainoon yhteydessä olevien pitkäaikaissairauksien riskitekijät alkavat kehittyä jo lapsuudessa. Lapsena opittu terveyskäyttäytyminen on usein pysyvää, joten lasten ja nuorten terveellisten elintapojen vahvistamiseen tarvitaan laaja-alaista tukea niin perheissä kuin myös yhteiskunnan tasolla.
Lapin hyvinvointialueen toteuttamissa lasten ja nuorten työpajoissa saatiin yli tuhat ehdotusta liikkumisen edistämiseksi ja elintapojen puheeksiottoon, huoltajien kyselyyn perheiden tuen tarpeista vastasi 1838 henkilöä ja ammattilaisten osaamistarvekyselyyn 36 kouluterveydenhoitajaa.
”Tuloksista välittyi vahva viesti siitä, että pienetkin askeleet ovat merkityksellisiä. Lapset ja nuoret eivät kaipaa täydellisyyttä vaan tukea, kannustusta ja mahdollisuuksia onnistua omassa arjessaan.” toteavat Lapin hyvinvointialueen hankkeen asiantuntijat Johanna Mourujärvi ja Marja Kaasalainen.
Liikkumisen yhteisöllisyys ja toive arvostavasta kohtaamisesta yhdistivät vastauksia
Sekä lapset ja nuoret että huoltajat kokivat, että liikkumisen edistämisessä tärkeää on huomioida liikkumisen yhteisöllisyys sekä matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet ilman kilpailullisia tavoitteita. Lasten vastauksissa korostui liikkumisen ilo sekä kavereiden ja perheen kanssa yhdessä tekeminen. Liikkumisen lisäksi huoltajien vastauksista nousi huoli lasten ruudulla viettämästä ajasta.
Lapset ja nuoret kokivat myös, että kaipaisivat luotettavilta aikuisilta lisää tietoa terveyttä edistävistä elintavoista. Sekä lapset että huoltajat toivoivat tukea esimerkiksi kouluterveydenhoitajilta. Kouluterveydenhoitajat kokivat osaamisensa elintapaohjauksessa pääsääntöisesti hyväksi, mutta Move!-mittaustulosten hyödyntämiseen osana terveyden edistämistyötä kaivattiin lisää koulutusta sekä selkeitä ohjeita.
Sekä lapset että huoltajat toivoivat, että elintapojen puheeksiotossa huomioitaisiin kannustava ja kunnioittava ilmapiiri ilman syyllistämistä. Lapset toivoivat arvostavaa kehopuhetta sekä riittävyyden korostamista. Lasten ja nuorten sekä huoltajien yhteinen näkemys oli, että elintavoista puhuttaessa keskeistä on mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Samanaikaisesti kouluterveydenhoitajat kokivat tarvitsevansa lisää osaamista vastuullisesta painopuheesta osana omaa työtään.
Lisää aikaa terveyttä edistäville elintavoille
Ajan puute ja kiire nousivat esiin kaikissa vastaajaryhmissä. Lasten toiveena oli, että ehtisivätpä huoltajat liikkua ja keskustella elintavoista minun kanssani. Huoltajien vastauksissa esille nousi arjen kiire ja oma jaksaminen, jotka vaikuttavat perheen elintapoihin. Kouluterveydenhoitajien vastauksissa nousi esiin huoli, että onko heillä riittävästi aikaa tukea perhettä terveyttä edistävissä elintavoissa.
”Liikkumisella, ravitsemuksella ja unella on kiistattomia vaikutuksia lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Tämän lisäksi kyseessä on myös yhteiskunnallinen asia, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan mukaan kaikkien julkisten toimijoiden hallinnonalat, mutta myös yritykset ja järjestöt. Esimerkiksi teknisen toimen päätökset vaikuttavat arki- ja hyötyliikkumiseen, ruokakaupan esillepano ruokavalintoihin ja järjestöjen lapsilähtöinen toiminta harrastusmahdollisuuksiin. Yhdessä pystymme edistämään lasten ja nuorten elintapoja vaikuttavasti. Tällä on merkitystä lasten hyvinvoinnin lisäksi esimerkiksi tulevaan terveyspalvelujen tarpeeseen.” –Miia Länsitie, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisasiantuntija.
Kyselytietoja hyödynnetään, kun Lapissa kehitetään kouluterveydenhuollolle elintapojen puheeksioton mallia, sekä kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyönä lasten ja nuorten liikkumisen edistämistä tukevaa alueellista yhdyspintamallia.
Kyselyt olivat osa Vaikuttavaa elintapaohjausta -hanketta. Vaikuttavaa elintapaohjausta ja omahoitoa Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa ja Satakunnassa -hankkeen toteuttavat UKK-instituutti sekä Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Satakunnan hyvinvointialueet. Hanketta rahoitetaan Terveydeksi- ja Suomi liikkeelle -ohjelmista ajalla 1.1.2026-31.3.2027.
Lisätietoa:
Johanna Mourujärvi
johanna.mourujarvi(a)lapha.fi
p. 040 756 4173
Miia Länsitie
miia.lansitie(at)lapha.fi
p. 040 514 7676
Marja Kaasalainen
marja.kaasalainen(at)lapha.fi
p. 040 573 3240
Hankkeesta:
Noora Hautasuo
noora.hautasuo(at)ukkinstituutti.fi
p. 050 349 8726
Lue myös uutiset lasten ja nuorten vastauksista, huoltajien vastauksista ja elintapaohjauksen ammattilaisten vastauksista.
Lisätietoa