TUTKITTUA TIETOA MAAILMALTA
Tulokset pähkinänkuoressa
Liikkumattomuus eli liikkumisen suosituksia vähäisempi liikkuminen* on maailmanlaajuisesti keskeinen tarttumattomien tautien ja ennenaikaisen kuolleisuuden riskitekijä. Keskimäärin 2–8 prosenttia tutkimuksen kohteena olleista tarttumattomista taudeista ja yli 7 prosenttia kuolleisuudesta johtui liikkumattomuudesta.
Suhteellinen tautitaakka kasvoi maan tulotason kasvaessa eli liikkumattomuuden riskiosuus väestössä oli suurin korkean tulotason maissa. Keskituloluokan maiden suuremmasta väestömäärästä johtuen tulostapahtumia tapahtui määrällisesti kuitenkin eniten näissä maissa.
*vähemmän kuin 150 min reipasta tai 75 min rasittavaa liikkumista viikossa, myös näiden yhdistelmä huomioitu
Tausta ja menetelmät
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikkumattomuus on merkittävä ennenaikaisen kuolleisuuden ja useiden tarttumattomien tautien riskitekijä. Liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain myös suuria yhteiskunnallisia kustannuksia.
Liikkumattomuuden vallitsevuudessa on vaihtelua: korkean tulotason maissa vallitsevuus oli vuonna 2016 lähes 37 prosenttia, kun vastaava osuus matalan tulotason maissa oli 16 prosenttia. Tarttumattomiin tauteihin liittyvä kuolleisuus on lisääntymässä erityisesti matalan ja keskitulotason maissa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin liikkumattomuuden yhteyttä kuolleisuuteen ja tarttumattomien tautien tautitaakkaan maiden tulotason mukaan. Tulostapahtumiksi valittiin sellaiset tapahtumat, joihin liikkumattomuus oli vahvan tutkimusnäytön mukaan yhteydessä: kokonaiskuolleisuus ja sydän- verisuonitautikuolleisuus sekä sepelvaltimotauti, aivoinfarkti, kohonnut verenpaine, tyypin 2 diabetes, dementia, depressio ja useat syövät (virtsarakon syöpä, rintasyöpä, paksusuolen syöpä, kohtusyöpä, ruokatorven syöpä, vatsasyöpä ja munuaissyöpä).
Liikkumattomuustieto saatiin julkaisusta (Guthold ym. 2018) ja liikkumattomuuden suhteelliset riskit eri tulostapahtumille julkaisusta (Lee ym. 2012) sekä viidestätoista laajasta meta-analyysistä ja muusta yhdistetystä analyysistä (pooled analysis). Jokaiselle tulostapahtumalle laskettiin liikkumattomuuden riskiosuus (population attributable risk, PAR) sekä väestössä yleisesti, alueittain että Maailman pankin tuloluokituksen mukaan. Näin pystyttiin arvioimaan, kuinka suuri osuus kustakin tulostapahtumasta selittyi liikkumattomuudella.
Liikkumattomuuden riskiosuuksissa suurta alueellista vaihtelua
Maailmanlaajuisesti 7,2 prosenttia kokonaiskuolleisuudesta ja 7,6 prosenttia sydän- ja verisuonitautikuolleisuudesta selittyi liikkumattomuudella. Liikkumattomuuden riskiosuus väestössä vaihteli kohonneen verenpaineen 1,6 prosentista dementian 8,1 prosenttiin. Riskiosuudet kasvoivat asteittain matalan tuloluokan maista keski- ja korkean tuloluokan maihin siirryttäessä.
Kaikkien tulostapahtumien riskiosuudet olivat korkean tuloluokan maissa vähintään kaksinkertaiset matalan tuloluokan maiden riskiosuuksiin verrattuna. Liikkumattomuuden tautitaakka oli suurin latinalaisessa Amerikassa, Karibian alueella ja korkean tuloluokan länsimaissa ja pienin Oseanian alueella sekä itä- ja kaakkois-Aasiassa.
Tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia
Tutkimukseen valittiin sellaiset tulostapahtumat, joiden yhteydestä liikkumattomuuteen oli vahvaa tieteellistä näyttöä. Riskisuhde-tiedot poimittiin uusimmista ja laajimmista yhdistelmäanalyyseistä. Liikkumattomuustieto oli saatavilla kaikkiaan 168 maasta.
Tutkimuksen heikkoudet liittyivät riskiosuuksien laskentaan liittyviin epävarmuustekijöihin sekä liikkumattomuuden mittaamiseen ja luokitteluun. Liikkumattomuustieto perustui kyselytutkimuksiin, eikä sen perusteella ollut mahdollista tarkastella esim. liikkumisen eri intensiteettejä tai annos-vastesuhteita.
Alkuperäistutkimus
Katzmarzyk PT, Friedenreich C, Shiroma EJ, Lee I-M. Physical inactivity and non-communicable disease burden in low-income, middle-income and high-income countries. Br J Sports Med 2022;56:101-106, doi: 10.1136/bjsports-2020-103640
Referaatin laatija
vanhempi tutkija Pauliina Husu, UKK-instituutti