Pitkäaikaisvertailun kyseenalaiseen piikkipaikkaan voidaan vaikuttaa systemaattisilla kaatumisten ehkäisyn toimenpiteillä sekä kaatumisvammoja saaneiden ikäihmisten laadukkaalla hoidolla ja kuntoutuksella.
Global Burden of Disease (GBD) -tutkimusryhmä julkaisi äskettäin iäkkäiden kaatumisiin ja niiden aiheuttamiin seurauksiin keskittyvän artikkelin Injury Prevention -tiedejulkaisussa. Artikkelissa tarkasteltiin 22 läntisen Euroopan maan yli 70-vuotiaille sattuneiden ja vammoja aiheuttaneiden kaatumisten määrän ja esiintyvyyden muutoksia vuosina 1990–2017. Lisäksi tarkasteltiin kaatumisten aiheuttamia kuolemia ja arvioitiin kaatumisten aiheuttamaa ns. tautitaakkaa (burden of disease).
Suomen ikäihmisillä runsaasti vajaakuntoisina elettyjä elinvuosia
Keskeinen havainto on, että Suomi pärjäsi maiden välisessä vertailussa heikosti. Vammakaatumisten ikävakioitu esiintyvyys vuonna 2017 oli neljänneksi ja kaatumisten aiheuttama kuolleisuus viidenneksi suurinta. Kaiken huipuksi iäkkäiden kaatumisten aiheuttama tautitaakka oli meillä koko läntisen Euroopan suurin (kuva 1).
Kuva 1. Kaatumisten aiheuttaman tautitaakan jakautuminen. Maakohtainen ikävakioitu haittapainotettujen elinvuosien määrä (DALYs) / 100 000 yli 70-vuotiasta vuonna 2017.
Tautitaakkaa arvioidaan haittapainotettujen elinvuosien (disability-adjusted life years, DALYs) avulla, joka taas saadaan laskemalla yhteen ennenaikaisen kuoleman takia menetetyt elinvuodet (years of life lost, YLL) ja sairauden, tässä tapauksessa kaatumisvamman, vuoksi vajaakuntoisena eletyt elinvuodet (years lived with disability, YLD).
Kaatumisia seuranneita ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjä elinvuosia on Länsi-Euroopan maista Suomea enemmän vain Sveitsissä. Vajaakuntoisena elettyjä elinvuosia tarkasteltaessa Suomi on jälleen kakkonen Belgian pitäessä kärkisijaa. Norjassa tautitaakka on lähes Suomen tasoa, mutta muissa pohjoismaissa taakka on selvästi vähäisempi. Arviolta 4,1 prosenttia Suomen kaikesta yli 70-vuotiaiden tautitaakasta tulee kaatumisten seurauksena.
Vuodesta 2005 lähtien positiivista kehitystä
Mitä kaatumisten aiheuttamalle tautitaakalle on vuosien varrella tapahtunut? Koko läntisen Euroopan alueella määrälliset lisäykset ovat olleet huomattavia iäkkäiden ihmisten määrän kasvaessa. Sen sijaan suhteutettuna ikäluokan kokoon ei muutoksia ole juurikaan nähtävissä. Maakohtaisessa tarkastelussa erot taas ovat hyvinkin suuria. Läntisen Euroopan maat ovat jakautuneet laskevan ja nousevan käyrän maihin (kuva 2). Valitettavasti Suomi lukeutuu niiden maiden joukkoon, joilla haittapainotettujen elinvuosien määrä on kasvanut – vuodesta 1990 vuoteen 2017 noin 10 prosenttia.
Kuva 2. Muutos ikävakioidussa haittapainotettujen elinvuosien määrässä (per 100 000 yli 70-vuotiasta) vuosina 1990–2017. A) Maat, joissa laskeva trendi. B) Maat, joissa nouseva trendi.
Jos käyrää tarkastelee koko ajanjaksolla, havaitsee, että vuosina 1990–2005 haittapainotettujen elinvuosien määrä on Suomessa kasvanut varsin hulppeasti. Sen jälkeen käyrä on kuitenkin saatu laskuun eli kaatumisen aiheuttaman kuoleman takia ennenaikaisesti menetetyt ja vajaakuntoisena eletyt elinvuodet vähentymään. Vielä vuonna 2017 emme kuitenkaan olleet onnistuneet saavuttamaan vuoden 1990 lähtötasoa ja jouduimme jäämään läntisen Euroopan korkeimmalle tasolle kaatumisten aiheuttamissa haittapainotetuissa elinvuosissa.
Tehokkaalla ehkäisyllä ja laadukkaalla kuntoutuksella terveyttä ja toimintakykyä
Mitä tästä pitäisi ajatella? Ensinnäkin iäkkäiden kaatumisten aiheuttamien vammojen vähentämiseksi Suomessa on vielä paljon tehtävää. Tätä piikkipaikkaa emme saa hyväksyä. Kaatumisia ehkäiseviin toimenpiteisiin on saatava lisää systemaattisuutta, sillä alueelliset erot ovat meillä maan sisälläkin turhan suuria.
Toiseksi, suunta vuodesta 2005 alkaen on ollut oikeanlainen. Sekä kaatumisista seuranneet ennenaikaisen kuoleman takia menetetyt että vajaakuntoisena eletyt elinvuodet ovat vähentyneet systemaattisesti. Vuosien aikana kaatumiskuolemien aiheuttama osuus on myös hieman vähentynyt.
Kaatumisista aiheutuneissa haittapainotetuissa elinvuosissa vajaakuntoisena elettyjen vuosien osuus oli vuonna 2017 hieman yli 60 prosenttia. Tästä päästäänkin kolmanteen asiaan – kuntoutuksen rooliin. Paitsi että on tärkeää panostaa entistä enemmän tutkitusti tehokkaaseen kaatumisten ehkäisyyn, on samalla huolehdittava kaatumisvammoja saaneiden ikäihmisten laadukkaasta hoidosta ja kuntoutuksesta, jotta kaatumisen jälkeiset vuodet olisivat mahdollisimman terveitä ja toimintakykyisiä.
Ja sitten ei muuta kuin toimimaan!
Kirjoittaja:
Erikoistutkija Saija Karinkanta
Alkuperäisjulkaisu:
Haagsma JA, Olij BF, Majdan M, …, Vasankari T. et al. Falls in older aged adults in 22 European countries: incidence, mortality and burden of disease from 1990 to 2017. Inj Prev 2020 Epub. doi: 10.1136/injuryprev-2019-043347
Lue lisää tehokkaista kaatumisten ehkäisykeinoista:
kaatumisseula.fi
Global Burden of Disease Study
- kansainvälinen tutkimusohjelma, joka arvioi tautien, vammojen ja riskitekijöiden vaikutuksia vajaakykyisyyteen ja kuolleisuuteen
- tutkimusryhmässä mukana myös UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari
- tutustu tutkimusohjelmaan ja aiempiin julkaisuihin: healthdata.org/gbd
12.3.2020