Jo pieni parannus työikäisten fyysisessä toimintakyvyssä voisi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä. UKK-instituutin laskelmien mukaan heikoimman kolmanneksen indeksin nostaminen vähintään tasolle 95 voisi vähentää neljän kansansairauden kustannuksia lähes 660 miljoonalla eurolla vuodessa.
Fyysisen toimintakyvyn indeksi kertoo kansansairauksien riskistä enemmän kuin pelkkä kunto
UKK-instituutin laaja väestötutkimusaineisto osoittaa ensimmäistä kertaa suomalaisella väestöllä, että heikko fyysinen toimintakyky on merkittävä itsenäinen riskitekijä kansansairauksille liikkumattomuuden ja paikallaanolon lisäksi. Tarkastelussa oli mukana neljä yleistä kansansairautta: tyypin 2 diabetes, iskeemiset sydänsairaudet, aivoverenkiertohäiriöt ja selkäkipu. Analyysin perusteella näiden neljän sairauden riskiä voidaan vähentää merkittävästi väestötasolla. Mitä korkeammaksi fyysinen toimintakyvyn indeksi – joka on useita terveyteen liittyviä mittareita yhdistävä kokonaisuus – nousee, sitä suurempi vaikutus on.
Indeksin parantuminen näkyy pienempinä sote‑menoina ja korkeampana työn tuottavuutena
Indeksin keskiarvo koko väestössä oli noin 100, mutta tästä huolimatta noin kolmasosa työikäisistä jäi heikoksi toimintakyvyksi määritellyn 95 pisterajan alapuolelle. Laskelmat osoittavat, että nostamalla heikoimman kolmanneksen fyysinen toimintakyky vähintään indeksiarvoon 95 olisi mahdollista saavuttaa lähes 660 miljoonan euron yhteiskunnalliset vuosittaiset säästöt (Kuva 1).
Laskelmien mukaan fyysiseltä toimintakyvyltään heikoimman kolmanneksen toimintakyvyn paraneminen toisi suurimmat säästöt – arviolta noin 566 miljoonaa euroa vuodessa tyypin 2 diabeteksen osalta. Suuren säästöpotentiaalin taustalla ovat sekä tyypin 2 diabeteksen yleisyys, että sen monet liitännäissairaudet. Lisäksi heikko fyysinen toimintakyky itsessään lisää olennaisesti tyypin 2 diabeteksen riskiä. Vastaavasti aivoverenkiertohäiriöiden säästöpotentiaali olisi keskimäärin 55 miljoonaa euroa, iskeemisten sydänsairauksien noin 22 miljoonaa euroa ja pitkäaikaisen selkäkivun noin 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Kustannussäästöjä terveyspalveluiden vähenemisestä ja työn tuottavuuden lisääntymisestä
Laskelmissa otettiin huomioon terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä syntyneet kustannussäästöt sekä työn tuottavuuteen liittyvät tekijät, kuten sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet. Säästöistä hieman yli puolet (57 %) syntyi työn tuottavuuden paranemisesta (Kuva 2). Tämä korostaa, että työkyvyn ja tuottavuuden parantumiseen liittyvät tekijät ovat keskeisiä koko kansantalouden kannalta.
Työikäisten ikääntyminen ja tavoite nostaa eläkeikää korostavat hyvän fyysisen toimintakyvyn merkitystä tulevina vuosina – etenkin fyysisesti kuormittavissa ammateissa. Vaikka fyysinen toimintakyky on vain yksi työkykyyn vaikuttavista tekijöistä, sillä on merkitystä sekä julkisen talouden kestävyyden että työvoiman riittävyyden kannalta. Yksilön näkökulmasta hyvä fyysinen toimintakyky parantaa elämänlaatua, pienentää ennenaikaisen työkyvyttömyyden riskiä ja voi pidentää työuraa. Tämä voi kasvattaa ansiotuloja ja eläkekertymää.
Miten laskelmat tehtiin?
Laskelmat perustuvat UKK-instituutin vuosien 2017 ja 2021 KunnonKartta-väestötutkimuksen aineistoon, jossa oli mukana yhteensä noin 5 000 työikäistä. Säästöpotentiaalin arvioinnissa hyödynnettiin kontrafaktuaalista menetelmää, jonka avulla laskettiin kansansairauksien tautiriskin muutos tilanteessa, jossa kaikkien henkilöiden indeksi nousisi vähintään tasolle 95. Analyyseissä huomioitiin henkilöiden ikä, sukupuoli ja koulutustaso.
Säästöpotentiaalia laskettaessa käytettiin mitatun fyysisen toimintakyvyn indeksijakauman lisäksi rekisteripohjaisia tietoja tarkasteltavien kansansairauksien terveydenhuollon kustannuksista, lääkityksestä, sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Lopuksi säästöpotentiaalin kustannuslaskelmat suhteutettiin vastaamaan koko suomalaista työikäistä väestöä.
Kirjoittajat: Päivi Kolu, Jani Raitanen, Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Olli-Pekka Nuuttila ja Tommi Vasankari
artikkelin pääkuva: UKK-instituutti /Marc Felder
infograafit: Tuula Äyräväinen, UKK-instituutti