TUTKITTUA TIETOA MAAILMALTA
Isometrinen eli staattinen voimaharjoittelu laskee tehokkaasti verenpainetta henkilöillä, joilla on normaali tai kohonnut verenpaine. Tämä selvisi tuoreessa koostetutkimuksessa.
Liikunnan verenpainetta laskeva vaikutus on ollut tiedossa jo pitkään. Nykyiset verenpainetaudin liikuntasuositukset perustuvat kuitenkin jo vanhempaan tutkimustietoon, jossa tutkittuna liikuntamuotona on ollut pääasiassa aerobinen harjoittelu.
Brittiläinen tutkimusryhmä (Edwards ym. 2023) selvitti tuoreessa British Journal of Sports Medicine -lehdessä julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä erilaisten liikuntamuotojen vaikutusta verenpaineeseen. Tarkastelua ja vertailua varten tutkimusryhmä jakoi tutkimuksissa esiintyneet eri liikuntamuodot viiteen pääkategoriaan: aerobinen harjoittelu, dynaaminen voimaharjoittelu, intervalliharjoittelu, isometrinen eli staattinen voimaharjoittelu sekä yhdistetty aerobinen ja voimaharjoittelu.
Alaryhmäanalyysiä varten aerobinen harjoittelu oli vielä erikseen jaettu kävelyyn, juoksuun sekä pyöräilyyn, ja intervalliharjoittelu korkeaintensiteettisiin sprintti-intervalleihin ja matalatehoisiin aerobisiin intervalleihin. Isometrisessä voimaharjoittelussa tutkimuksen kohteena olivat isometrinen käden puristus, isometrinen polven ojennus sekä isometrinen seinäistunta.
Liikunta laskee verenpainetta, mutta eri liikuntamuotojen välillä on selviä eroja
Tutkimuksessa havaittiin, että kaikki pääkategorioiden liikuntamuodot laskivat verenpainetta. Verenpainevasteessa oli kuitenkin selviä eroja eri liikuntamuotojen välillä.
Paras kokonaisvaste saavutettiin isometrisellä harjoittelulla, joka laski systolista verenpainetta 8 mmHg ja diastolista verenpainetta 4 mmHg. Yhdistetyn kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun kokonaisvaste oli systolisen paineen osalta 6 mmHg ja diastolisen paineen osalta 2,5 mmHg. Muissa pääkategorioissa systolinen paine laski keskimäärin 4–4,5 mmHg ja diastolinen paine 2,5–3 mmHg.
Isometrinen voimaharjoittelu laskee tehokkaasti sekä systolista että diastolista verenpainetta
Yksittäisistä liikuntamuodoista paras kokonaisvaste oli isometrisellä seinäistunnalla ja polven ojennuksella, jotka laskivat systolista painetta 10–10,5 mmHg ja diastolista painetta 4‒5 mmHg. Isometristen harjoitusten jälkeen seuraavaa sijaa piti juoksu, joka laski systolista painetta 7 mmHg ja diastolista painetta 5,5 mmHg.
Kaikkein heikoin kokonaisvaste oli yllättävästi kävelyllä, joka laski systolista verenpainetta vain 3 mmHg ja diastolista 1,5 mmHg. Aerobisen harjoittelun kohdalla korkeampi liikunnan intensiteetti näytti lisäävän liikunnan verenpainetta laskevaa vaikutusta.
Tarkastelluista liikuntamuodoista ainoastaan matalatehoisella aerobisella intervalliharjoittelulla ei ollut tilastollisesti merkitsevää verenpainetta laskevaa vaikutusta.
Liikunta laskee verenpainetta tehokkaimmin verenpainetautia sairastavilla
Verenpaineen kokonaisvasteen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös verenpaineen lähtötason vaikutusta tuloksiin. Suurin liikunnan verenpainetta laskeva vaste saavutettiin hypertensiivisillä henkilöillä eli henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine (RR > 140/90 mmHg). Tässä ryhmässä paras vaste saavutettiin yhdistetyllä kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelulla, joka laski systolista painetta 11 mmHg. Isometrinen harjoittelu laski systolista verenpainetta 9 mmHg, ja muissa pääkategorioissa systolinen verenpaine laski keskimäärin 6–8 mmHg. Hypertensiivisillä henkilöillä myös kaikki yksittäiset tarkastelun kohteena olleet liikuntamuodot laskivat verenpainetta tilastollisesti merkitsevästi.
Johtopäätökset ja suositukset
Katsaus osoitti, että kaikenlainen liikunta laskee verenpainetta, ja että paras liikunnan verenpainevaste saavutetaan henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Isometrinen harjoittelu vaikuttaisi katsauksen perusteella olevan vähintään yhtä tehokasta, tai jopa tehokkaampaa liikuntaa, laskemaan verenpainetta kuin muut liikuntamuodot.
Brittityöryhmä suositteli nykyisten liikuntasuositusten päivittämistä isometrisen harjoittelun osalta, ja ehdotti isometristä harjoittelua jopa ensisijaiseksi liikuntamuodoksi verenpaineen hallintaan.
Lisätutkimuksia isometrisen harjoittelun vaikutuksesta verenpaineeseen katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi. Katsauksessa ei otettu kantaa isometrisen harjoittelun turvallisuuteen eri potilasryhmillä.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli: Edwards J, Deenmamode A, Griffiths M, Arnold O, Cooper N, Wiles J, O’Driscoll J. Exercise training and resting blood pressure: a large-scale pairwise and network meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Sports Med. 2023 Oct;57(20):1317-1326. https://doi.org/10.1136/bjsports-2022-106503.
Tutkimuksen referoija: Ari Hännikäinen, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, TtM, Tampereen Urheilulääkäriasema
Kuva: Canva