Terveys 2000 ja Terveys 2011: Väestön fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys

UKK-instituutin osatutkimukset.

Tausta

Liikkumisen ja fyysisen kunnon säännöllinen mittaaminen on tärkeää, jotta voidaan 1) kuvata niiden tilaa väestössä, 2) seurata niissä tapahtuvia muutoksia, 3) arvioida liikkumisen ja kunnon edistämistoimien vaikuttavuutta ja 4) tutkia niiden annos-vastesuhteita erilaisiin terveyden ja hyvinvoinnin osoittimiin. Kansanterveyslaitos, nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), toteutti Terveys 2000 tutkimuksen, jossa kerättiin tietoa suomalaisen aikuisväestön terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista sekä niihin liittyvistä tekijöistä, palvelutarpeesta ja palveluiden käytöstä, väestöryhmien välisistä terveys- ja hyvinvointieroista sekä niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. Terveys 2011 -tutkimus oli jatkoa Terveys 2000 -tutkimuksella ja se toteutettiin sekä poikkileikkaustutkimuksena että osittaisena seurantatutkimuksena. UKK-instituutti toteutti liikkumiseen ja fyysiseen kuntoon keskittyneet osatutkimukset sekä Terveys 2000- että Terveys 2011 -tutkimuksissa. Nämä tutkimukset mahdollistivat liikkumisen, kunnon ja terveyden väestötasoisen mittaamisen ja seuraamisen, joka auttaa liikkumisen ja terveyden edistämiseen suunnattujen toimien suunnittelussa ja kohdentamisessa.

Tavoite

Tutkimusten tavoitteena oli mitata ja seurata väestön liikkumista ja fyysistä kuntoa. UKK-instituutin osatutkimusten tavoitteena oli luoda UKK-terveyskuntotesteille alustavat väestötasoiset viitearvot terveyden ja toimintakyvyn kannalta riittävistä kuntotasoista. Lisäksi haluttiin selvittää "liikunta-kunto-terveys" -mallin mukaisesti (Bouchard ja Shephard 1994), miten väestön liikkumisen määrä ja laatu ovat yhteydessä terveyskuntoon sekä tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyyn ja oireisiin.

Asetelma

Ensimmäisen osatutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2000–2001. Kutsu tutkimukseen lähetettiin noin 1100:lle Terveys 2000 -tutkimuksen osallistujalle, joilla ei ollut vakavia liikkumiskyvyn rajoituksia. Osallistujien terveyskuntoa mitattiin monipuolisella testistöllä, johon kuuluivat seuraavat testit: yhdellä jalalla seisominen, kapealla palkilla seisominen, takaperin kävely, selän sivutaivutus, hartiaseudun liikkuvuus, askelkyykistys, muunneltu punnerrus sekä UKK 2 km:n kävelytesti. Liikkumista mitattiin kyselylomakkeella. Lisäksi osalle terveitä vapaaehtoisia 30–65-vuotiaita tamperelaisia, nokialaisia ja valkeakoskelaisia naisia (n=100) ja miehiä (n=100) tehtiin kävelymattotestit maksimaalisen hapenkulutuksen selvittämiseksi. Toisen osatutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2011–2012. Terveyskuntoa mitattiin seuravilla testeillä: yhdellä jalalla seisominen, ponnistushyppy, muunneltu punnerrus tai vaihtoehtoisesti dynaaminen vartalon koukistus sekä kuuden minuutin kävelytestillä. Liikkumista mitattiin lantiolla pidettävällä liikemittarilla valveilla ollessa seitsemän peräkkäisen päivän aikana. Terveys 2011 oli ensimmäinen väestötutkimus, jossa suomalaisten aikuisten valveaikaista liikkumista ja paikallaanoloa mitattiin liikemittarilla.