Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa – raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus, 7-vuotisseurantatutkimus

Raskauden aikana toteutettujen elintapamuutosten terveydelliset hyödyt äidille ja lapselle.

Tulokset

Tulosten mukaan koeryhmään kuuluneiden äitien painoindeksi (BMI) oli seurantamittauksessa yhden painoindeksiluokan vertailuryhmää alhaisempi (BMI 27 vs. BMI 28), kuten myös heidän tutkimuksen aikana syntyneiden lastensa ikään suhteutettu painoindeksi (BMI 21 vs. BMI 22). Ero oli vieläkin selvempi niiden lasten kohdalla, joiden äidit raskauden aikana liikkuivat terveyden kannalta riittävästi ja/tai söivät ravitsemussuositusten mukaisesti ja raskauden aikainen painonnousu oli suositusten rajoissa (BMI 20 vs. BMI 22). Seurantatutkimuksessa ryhmien välillä ei ollut eroa sokeri- tai insuliinitasapainossa, liikunnan määrässä tai elämänlaadussa.

Vaikuttavuus

Yhteiskunnalle terveyspalveluiden käytöstä ja sairauspoissaoloista viimeisen vuoden aikana muodostuneet keskimääräiset kustannukset olivat seitsemän vuoden jälkeen interventioryhmään kuuluneilla 31 % vertailuryhmää alhaisemmat. Intervention kauaskantoisia vaikutuksia korostaa myös se, että tehostettu neuvonta oli kustannusvaikuttavaa sairauspoissaoloilla mitattuna, koska se sai aikaan sairauspoissaolojen vähenemistä vertailuryhmää pienemmillä kustannuksilla. NELLI-hankkeen tuloksia liikunnasta ja ravinnosta diabeteksen ehkäisyssä on hyödynnetty mm THL:n äitiysneuvolaohjeistuksessa.

Tausta

7-vuotisseuranta on jatkoa vuonna 2007 alkaneelle Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa (NELLI) -raskausdiabeteksen ehkäisytutkimukselle. Tutkimus alkoi esitutkimuksella vuonna 2003, jolloin tutkittiin 224 äitiä Tampereelta ja Hämeenlinnasta. Vuonna 2007 tutkittiin 832 äitiä, jotka rekrytoitiin pirkanmaalaisista neuvoloista. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla äideillä oli vähintään yksi raskausdiabeteksen riskitekijä eli ylipainoa, perinnöllinen riski tai aiemmissa raskauksissa sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Puolet äideistä osallistui terveydenhoitajien toteuttamaan elintapatutkimukseen raskauden aikana. Koeneuvoloissa asioineet äidit saivat tehostettua liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, kontrollineuvoloissa käyneet äidit perinteistä elintapaneuvontaa. Raskausdiabeteksen ehkäisyn lisäksi hankkeessa on tutkittu raskauden aikaista liikuntaa, ravitsemusta ja hyvinvointia, kustannuksia, äitien työhön paluuta ja lasten painonkehitystä. Ensimmäisessä seurantatutkimuksessa, vuosi synnytyksen jälkeen, selvitettiin metabolista oireyhtymää.

Tavoite

Seurantatutkimuksen tärkeimmät tavoitteet oli selvittää raskaudenaikaisen elintapaneuvonnan pitkäaikaisia hyötyjä sekä äidille että lapselle. Äidin näkökulmasta tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raskauden aikana toteutettujen elintapamuutosten terveydellisiä hyötyjä, kuten diabeteksen ja metabolisen syndrooman ehkäisyä, työkykyä ja psyykkistä hyvinvointia ja liikunnallista aktiivisuutta. Lasten näkökulmasta tavoitteena oli selvittää kasvua ja kehitystä, erityisesti liikunnallista aktiivisuutta ja lihavuuden ehkäisyä. 7-vuotisseurantatutkimuksen yhteydessä toteutetussa musiikkiliikuntainterventiossa selvitettiin myös musiikkiliikunnan vaikutuksia äitien ja lasten liikkumiseen ja paikallaanoloon.

Asetelma

NELLI (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa) -tutkimuksen 7-vuotisseurantaan osallistui 173 naista, jotka olivat raskautensa aikana mukana tutkimuksessa. Alkuperäisessä tutkimuksessa oli mukana odottavia äitejä, jotka kuuluivat raskausdiabeteksen riskiryhmään eli heillä oli vähintään yksi seuraavista riskitekijöistä: ylipaino (BMI ≥ 25), diabetes lähisukulaisella, aiempi raskausdiabetes, aiemmassa raskaudessa painava lapsi (≥4500 g) tai ikä yli 40 vuotta. Osallistujat kutsuttiin 7 vuoden kuluttua synnytyksestä kertakäynnille, jossa kehonkoostumuksen lisäksi selvitettiin äidin ja lapsen sokeri- ja insuliinitasapainoa. Kyselylomakkeella kerättiin tietoa terveyspalveluiden käytöstä ja sairauspoissaolopäivistä edeltäneen vuoden ajalta. Tehostetun neuvonnan ryhmässä (koeryhmä) raskauden aikana jokaista äitiä kohden käytettiin noin kaksi tuntia vertailuryhmää (normaali elintapaneuvonta neuvolassa) enemmän aikaa ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan sekä yksilöllisten tavoitteiden asetteluun.

Tutkijaryhmä

UKK-instituutti: Riitta Luoto, Tommi Vasankari, Jani Raitanen, Jatta Puhkala, Pauliina Husu, Päivi Kolu, Päivi Viitanen, Ulla Hakala; TAYS: Kari Pietilä, Marjatta Sinisalo, Matti Salo; THL: Elena Toffol