Hyppää sisältöön

Infektiot – voiko sairaana liikkua?

Flunssa eli nuhakuume on akuutti ylähengitysteiden tulehdus, jota aiheuttavat useat eri virukset. Hengitystieinfektion aikana raskasta liikuntaa tulee välttää etenkin kuumeen aikana, sillä se voi pahentaa sairautta ja altistaa komplikaatioille, kuten sydänlihastulehdukselle.

Säännöllinen liikunta vähentää infektioalttiutta 

Liikkumattomilla on suurempi riski sairastua flunssaan kuin liikunnan harrastajilla. Kohtuullisella ja säännöllisellä liikunnalla voi ehkäistä hengityselinten tulehduksia sekä lyhentää flunssan kestoa ja lieventää oireita. Liikunnanharrastajien immuunivasteeseen osallistuvien solujen, kuten tappajasolujen, aktiivisuus on havaittu olevan runsaampaa kuin liikuntaa harrastamattomilla.

Raskaan liikunnan on ajateltu lisäävän sairastumisriskiä sen aiheuttaman väliaikaisen vastustuskyvyn heikentymisen vuoksi. Kilpaurheilijoiden alttiuteen saada infektio voi vaikuttaa kuitenkin myös matkustusstressi ja jopa satojen urheilijoiden kohtaaminen kisoissa, jolloin virustartunta on mahdollinen. Koviin maksimisuorituksiin tottuneiden, kuten kilpa- ja huippu-urheilijoiden, sairastumisriskistä tarvitaan kuitenkin lisää laadullisesti tasokasta tutkimusta yhteyden varmistamiseksi.

Kuva 1: Vähäinen liikunta näyttäisi altistavan infektioille, kun taas säännöllinen kohtuullinen liikunta näyttäisi vähentävän infektioalttiutta. Erittäin runsaan ja raskaan liikunnan mahdollisesta infektioalttiutta lisäävästä vaikutuksesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.

Liikunnan harrastamisella sairaana voi olla negatiivisia seurauksia 

Elimistö on kovassa rasitustilassa erityisesti kuumeisen sairastamisen aikana. Infektio aiheuttaa proteiinien kataboliaa eli lihasproteiinirakenteiden hajoamista eikä liikunta ylähengitystieinfektion yleisoireiden aikana saa aikaan harjoitusvaikutuksia. Sen sijaan liikunta voi heikentää elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa ja infektio voi pahentua ja toipuminen pitkittyä. Erityisesti sydänlihas on tavallista suuremman rasituksen kohteena infektion aikana ja pahimmillaan seurauksena voi olla sydänoireita.

Milloin on turvallista jälleen harrastaa liikuntaa? 

Kun yleisoireet eli kuume, lihas- ja nivelkivut, väsymys, yleinen sairaudentunne ja kiihtynyt leposyke häviävät, voi liikunnan jälleen aloittaa varovasti.  Liikunnasta tulee pitää taukoa, jos esiintyy seuraavia oireita: kuume, poikkeava väsymys, kiihtynyt leposyke, lihas- ja nivelkivut tai yleinen sairaudentunne. Infektion alkupäivinä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, samoin, jos esiintyy lihassärkyä tai peitettä nielussa.

Kevyttä liikuntaa jatketaan vähintään yhtä kauan, kuin itse sairauden oireetkin kestivät. Kaksi viikkoa kestäneen sairauden jälkeen liikuntaa harrastetaan vähintään kahden viikon ajan vain kevyesti.

Infektiolla on suorituskykyä heikentävä vaikutus: yli viikon kestävä vuodelepoa vaatinut infektio voi vähentää aerobista suorituskykyä 25 % sekä lihasten isometristä voimaa 15 %. Sen vuoksi harjoittelun tehoa tulee lisätä asteittain äkillisten muutosten sijaan. Osa suorituskyvyn heikkenemisestä liittyy vuodelepoon. Liikunnan määrää tulee vähentää heti, jos oireet palaavat tai esiintyy poikkeavaa väsymystä, huimausta tai harjoitteluhaluttomuutta.

Kuva 2. Infograafi infektiopotilaan liikuntaohjeista. 

Muista myös ravinto, lepo ja käsihygienia 

Infektioita voi ehkäistä myös muilla terveellisillä elämäntavoilla, kuten huolehtimalla riittävästä ja monipuolisesta ravinnosta sekä unesta ja palautumisesta. Fyysisen rasituksen äkillisen lisäämisen lisäksi on myös viisasta välttää liiallista psyykkistä rasitusta, sillä myös kova stressi ilman liikuntaa altistaa infektioille. Hengitystieinfektioiden tarttumista voidaan ehkäistä myös huolehtimalla käsi- ja yskimishygieniasta

Lisätietoa 

Terveurheilija.fi: Infektiot ja urheilu 

Käypä hoito -suositus: Liikunta ja hengitystieinfektiot  

Lähteet 

Grande, A. J. Keogh, J., Silva, V. & Scott, A. M. 2020.Exercise versus no exercise for the occurrence, severity, and duration of acute respiratory infections.Cochrane Database of Systematic Reviews (4). 

Heinonen, O. J. 2017. Infektiot. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 464–473.  

Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 23.09.2020. www.kaypahoito.fi 

Tunturi, S. 2020. Nuhakuume, flunssa. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 23.09.2020. www.terveyskirjasto.fi 

Päivitetty: 12.11.2020

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan