UKK-instituutin tuoreessa tutkimuksessa havaittiin seisten vietetyllä ajalla olevan samansuuruinen yhteys kestävyyskuntoon ja painoindeksiin kuin reippaalla liikkumisella.
Liiallinen paikallaanolo lisää useiden sairauksien riskiä ja sen tauottamisella tai korvaamisella liikkeellä voi saavuttaa useita terveyshyötyjä. Tutkimuksissa paikallaanolon mittaaminen on perustunut enimmäkseen kyselyistä ja liikemittareista saatavaan tietoon. Kyselyiden avulla saadaan tarkempaa tietoa paikallaanolon asiayhteydestä ja liikemittareilla paikallaanolon asennosta ja kestosta.
Fyysisen aktiivisuuden arviointi suositellaan tehtäväksi lantiolla pidettävällä mittarilla, jolloin mittari sijoittuu lähelle kehon painopistettä. Vallitsevan käsityksen mukaan istumisen luotettava tunnistaminen käytännön olosuhteissa onnistuu kuitenkin vain reiteen kiinnitettävällä kiihtyvyysmittarilla.
UKK-instituutilla kehitetyllä ’Angle for Posture Estimation (APE)’ -menetelmällä paikallaanolon asento tunnistetaan vertaamalla lantiolla pidettävän mittarin asentoa kävelyn aikana tallennettuun asentoon. Mitatun eron perusteella paikallaanolon asento voidaan luokitella seisomiseen, istumiseen, loikoiluun tai makaamiseen.
Tässä tutkimuksessa vertailtiin valveillaolon aikaisen paikallaanolon yhteyttä kestävyyskuntoon ja painoindeksiin. Tutkimus on osa UKK-instituutin vuosina 2017–2019 ja 2021–2022 toteuttamia KunnonKartta-väestötutkimuksia, joissa kerättiin tietoa suomalaisten 20–69-vuotiaiden aikuisten liikkumisesta, paikallaanolosta, kunnosta ja terveydestä. Osallistujat (n=3475) käyttivät liikemittaria viikon ajan ja heidän kestävyyskuntonsa arvioitiin 6 minuutin kävelytestillä.
Tulosten perusteella parempikuntoiset osallistujat viettivät enemmän aikaa paikallaan seisten ja istuen ja vähemmän loikoillen ja maaten kuin huonompikuntoiset osallistujat. Vastaavasti seisten ja istuen vietetty aika oli suurempi matalamman painoindeksin osallistujilla, kun taas loikoillen ja maaten vietetty aika oli suurempi korkeamman painoindeksin osallistujilla. Seisten vietetyn ajan korrelaatio sekä kestävyyskuntoon että painoindeksiin oli samalla tasolla kuin reippaan liikkumisen.
Todennäköisesti pelkkä seisten vietetty aika ei johda parempaan kestävyyskuntoon tai matalampaan painoindeksiin. Pikemminkin henkilöt, jotka ovat paremmassa kunnossa ja joiden painoindeksi on matalampi, saattavat viettää enemmän aikaa päivittäisissä askareissaan seisten. Odotettavissa ollut tulos osoittaa toisaalta sekä uuden menetelmän toimivuuden että paikallaanolon asennon mittaamiseen tärkeyden. Pelkän paikallaanolon, eli liikkeen puutteen, mittaamisella menetetään arvokasta tietoa.
Tutustu tutkimukseen: Vähä-Ypyä, Henri, Pauliina Husu, Harri Sievänen, and Tommi Vasankari. 2024. “Measurement of Sedentary Behavior—The Outcomes of the Angle for Posture Estimation (APE) Method” Sensors 24, no. 7: 2241. https://doi.org/10.3390/s24072241
Lue lisää KunnonKartta -väestötutkimuksesta