Hyppää sisältöön

Matalatehoisesta harjoittelusta kunto- ja terveyshyötyjä jo lyhyessä ajassa

Jo varsin matalatehoisella harjoittelulla voidaan saavuttaa myönteisiä kunto- ja terveysvaikutuksia lyhyessä ajassa. Teho näyttäisi vaikuttavan eniten siihen, paljonko kestävyyskunto kohenee. Nämä selvisivät UKK-instituutin koordinoimassa meta-analyysissä.

Vaikka kestävyysharjoittelun hyödyt tunnetaankin hyvin, matalatehoisen harjoittelun vaikutuksista ei ole aiemmin koottu tutkimusnäyttöä yhteen. Tuore UKK-instituutin koordinoima meta-analyysi paikkaa tämän puutteen tarkastelemalla, miten kevyempi harjoittelu vaikuttaa kestävyyskuntoon ja keskeisiin sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöihin.

Sekä kestävyyskuntoon että sydän- ja verisuoniterveyteen liittyvät tulokset paranivat systemaattisesti

Tutkimuksen päätuloksena havaittiin, että jo varsin matalatehoisella harjoittelulla oli suuri vaikutus maksimaalisen hapenkulutukseen ja muihin kestävyyskuntoon liittyviin muuttujiin. Myös sydän- ja verisuoniterveyteen liittyvät muuttujat, kuten veren rasva-arvot sekä verenpaine, paranivat systemaattisesti, vaikkakin hieman vähemmän kuin kuntomuuttujat. Tutkimusten osallistujat olivat pääosin vähän liikkuvia ja harjoittelemattomia.

Kaavio 1. Matalatehoisen harjoittelun keskimääräinen vaikutus kestävyyskunnon sekä sydän‑ ja verisuoniterveyden keskeisiin muuttujiin verrattuna kontrolliryhmään.

– Tuloksia voi pitää rohkaisevina, sillä kohtalaisen maltillisilla harjoitusannoksilla (teho, määrä) saavutettiin myönteisiä ja käytännön kannaltakin merkityksellisiä vaikutuksia. Toisaalta vaikutti siltä, että harjoitusjakson pidentäminen kuudesta kahteentoista viikkoon tai pidemmäksi ei tuonut lisähyötyjä. Tämä voi viitata tarpeeseen kasvattaa liikkumisen tehoa, mikäli halutaan saavuttaa suurempia vaikutuksia, pohtii toinen meta-analyysin pääkirjoittajista, UKK-instituutin liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila.

Kaavio, joka kertoo matalatehoisen harjoittelun absoluuttiset vaikutukset kontrolliryhmään verrattuna.
Kaavio 2. Matalatehoisen harjoittelun keskimääräinen muutos kestävyyskunnon sekä sydän‑ ja verisuoniterveyden keskeisiin muuttujiin verrattuna kontrolliryhmään.

Harjoittelun teholla yllättävänkin pieni vaikutus

Erillisissä analyyseissä tarkasteltiin harjoitustehon itsenäistä vaikutusta muutoksiin, kun harjoittelu toteutettiin rasitustasoltaan kevyen ja reippaan välimaastossa.

– Harjoittelun teholla vaikutti olevan yllättävänkin pieni vaikutus tuloksiin, eikä varsinaista alhaisinta vaikuttavaa harjoitustehoa kyetty määrittämään minkään muuttujan osalta tämän meta-analyysin tulosten perusteella. Maksimaalinen hapenkulutus oli ainoa muuttuja, jossa analyysiemme perusteella korkeampi teho oli yhteydessä suurempaan positiiviseen muutokseen, Nuuttila toteaa.

Näin tutkittiin 

Meta-analyysiin hyväksyttiin mukaan satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset, joissa tutkittiin perusterveitä 18–65-vuotiaita henkilöitä, ja joissa tarkasteltiin vähintään kolmen viikon matalatehoisen kestävyysharjoitusjakson vaikutuksia ainakin yhteen kiinnostuksen kohteina olleista muuttujista.

Matalatehoisen harjoittelun ylärajaksi asetettiin 75 % maksimisykkeestä tai 60 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta vastaava teho. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi yhteensä 50 kappaletta, joiden harjoitusryhmissä oli 824 tutkittavaa. Muuttujakohtaisesti tutkimusten määrän vaihteluväli oli 5–37.

Meta-analyysissä verrattiin harjoitusryhmien muutoksia suhteessa kontrolliryhmään, joka ei harjoitellut. Analyyseissä kestävyyskuntoon liittyviä muuttujia olivat maksimaalinen hapenkulutus, ventilaatiokynnys sekä polkupyöräergometritestin korkein teho. Sydän- ja verisuoniterveyteen liittyviä muuttujia olivat puolestaan systolinen ja diastolinen verenpaine sekä verinäytteistä paastotilassa analysoidut kokonaiskolesteroli, LDL-, ja HDL-kolesteroli, triglyseridit ja glukoosi.

Tutkimusta koordinoi UKK-instituutti ja sitä tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksin. Yhteistyökumppaneina olivat Paavo Nurmi -keskus ja Jyväskylän yliopisto.

Uusi tutkimus täsmentää matalatehoisen harjoittelun vaikutuksia

UKK-instituutti on aloittamassa yhdessä Paavo Nurmi -keskuksen kanssa tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on etsiä alhaisinta kestävyyskuntoon sekä sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöihin vaikuttavaa harjoitustehoa vähän liikkuvilla aikuisilla. Tutkimus on saanut hankeapurahan Juho Vainion -säätiöltä ja sen aineistonkeruu on alkamassa kevättalven 2026 kuluessa.

Tutustu alkavaan tutkimushankkeeseen

Alkuperäinen lähde:
Nuuttila O‐P, Matomäki P, Raitanen J, Sievänen H, Vasankari T. Effects of Low‐Intensity Endurance Training on Aerobic Fitness and Risk Factors of Cardiometabolic Health in Working‐Age Adults: A Systematic Review and Meta‐Analysis. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. 2026 Jan;36(1):e70208. https://doi.org/10.1111/sms.70208

Lisätietoja:
liikuntafysiologi Olli-Pekka Nuuttila, UKK-instituutti

Päivitys: Artikkeliin on täydennetty kaavio 2 ja linkki uuteen tutkimushankkeeseen 28.1.2026
Artikkelikuva: Janne Viiala / UKK-instituutti

Jaa somessa:

Oliko tämä sivu hyödyllinen?


Muut aihepiirit

Takaisin sivun yläreunaan