Liikkuva koulu kiertueella 23.11.2012
Riitta Luodolle Duodecimin kirjoituspalkinto 23.11.2012
Äitiysneuvoloiden elintapaneuvonta on vaikuttavaa 7.11.2012
Tavoitteellinen askelmittarin käyttö kannustaa liikkumaan 25.10.2012
Terveysliikunnan järjestöpäivä 18.10.2012
Liikunta ja positiiviset tunteet edistävät valtimoterveyttä 1.10.2012
Haluatko osallistua päänsäryn hoitotutkimukseen? 10.9.2012
Raskausdiabetes lisää terveydenhuollon kustannuksia neljänneksellä 4.9.2012
Kävely parantaa vaihdevuosi-ikäisten naisten unta 20.6.2012
Uusi lähestymistapa lasten lihomisen ehkäisyyn 8.2.2012
Liikunta helpottaa vaihdevuosi-ikäisten naisten mielialan vaihtelua 19.3.2012
Yli 65-vuotiaille oma viikoittainen Liikuntapiirakka 10.5.2012
Liikkuva koulu kiertää Etelä-Suomea
Tiedote 23.11.2012
Lasten ja nuorten liikuntasuosituksia tehdään tunnetuksi Liikkuva koulu –kiertueella marras-joulukuussa. UKK-instituutin koordinoima Terve koululainen –hanke on mukana seminaareissa kertomassa liikuntaturvallisuudesta.
Kiertueen tavoitteena on levittää Liikkuvan koulun hyviä käytänteitä mahdollisimman moneen kouluun. Kiertue on suunnattu kaikille lasten ja nuorten hyvinvoinnista kiinnostuneille. Erityisiä kohderyhmiä ovat opettajat, rehtorit, kuntien sivistystoimen virkamiehet ja johto, seuratyöntekijät ja vanhemmat. Opetushallitus rahoittaa täydennyskoulutuskokonaisuuden, joten se on osallistujille maksuton.
Mukaan ehtii vielä eteläisen Suomen seminaaripäiviin:
26.11.2012 Tampere | Varalan urheiluopisto
27.11.2012 Pori | Yliopistokeskuksen auditorio
28.11.2012 Lahti | Hiihtomuseon auditorio
3.12.2012 Helsinki | Säätytalo
Kiertueella käsitellään mm. koulun liikunnallistamisen hyviä käytänteitä, Liikkuva koulu -hankkeen tuloksia, lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden sekä liikunnallisen koulukulttuurin edistämistä, lasten ja nuorten liikuntasuosituksia ja lasten ja nuorten turvallisuuden edistämistä. Jaossa on hyviä materiaaleja ja vinkkejä koulupäivän liikunnallistamiseksi.
Kiertueen järjestävät yhteistyössä Jyväskylän yliopisto, Aluehallintovirasto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikkuva koulu -ohjelma, LIKES, Terve koululainen –hanke, SLU:n aluejärjestöt, Nuori Suomi ry, Koululiikuntaliitto, LIITO ry, Finlands Svenska Idrott ja Liikenneturva.
Riitta Luoto sai Duodecimin kirjoituspalkinto
Tiedote 23.11.2012
UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto on saanut Aikakauskirja Duodecimin kirjoituspalkinnon artikkelista: Julkaisuharha – lääketieteellisen tiedon akilleenkantapää. Tutkimus ja opetus. Duodecim 2012;128(5):489–96.
Palkinnon perustelu:
Luodon artikkeli vahvistaa lukijakunnan tietoisuutta ilmiöstä, joka koskettaa koko lääkärikuntaa ja tiedeyhteisöä ja joka on myös lääketieteellisten julkaisujen perusongelma. Kirjoituksessa on mielenkiintoista tietoa varsinkin julkaisuharhan suuruudesta lääketieteen eri aloilla. Tutkijat saattavat tuottaa julkaisuharhaa tietämättäänkin. Harhan vähentämiseksi on keinoja, jotka Luoto artikkelissaan selkeästi esittelee.
Julkaisu
Tutkimus ja opetus. Duodecim 2012;128(5):489–96.
Selkäkivun aiheuttamat varusmiesten palveluksesta poissaolot puolittuivat lihaskunto- ja neuvontaohjelmalla
Tiedote 19.11.2012
Varusmiesten alaselän asennonhallintaan tähtäävä puolen vuoden lihaskuntoharjoittelu ja neuvonta vähensivät selkäkivun aiheuttamia palveluksesta poissaolopäiviä 58 prosenttia vertailuryhmään verrattuna. Tämä käy ilmi UKK-instituutin ja Puolustusvoimien Porin Prikaatissa tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin, voidaanko varusmiespalveluksen aikana toteutetulla alaselän asennonhallintaa parantavalla ohjelmalla vähentää selkäkipua ja sen aiheuttamia haittoja. Lihaskuntoharjoittelulla ja neuvonnalla saatu tulos on rohkaiseva, kun tiedetään, miten paljon työstä poissaoloja selkäkivut yleisesti aiheuttavat.
Tutkimusryhmään kuului Porin Prikaatissa vuosina 2007—08 panssarintorjunta- ja pioneerikomppaniassa palvelleet 356 varusmiestä. He tekivät kuuden kuukauden ajan vartalon lihaskuntoa ja liikehallintaa parantavaa harjoittelua ja saivat neuvontaa, jossa jaettiin kuvallinen selänhuolto-opas ja pidettiin kaksi luentoa. Keskeinen tavoite oli lannerangan täydellisen pyöristymisen välttäminen päivittäisissä varusmiestehtävissä, kuten nostamisessa, lapioinnissa ja sängyn petaamisessa. Vertailuryhmän komppanioissa (kranaatinheitin, viesti) yli 300 miestä suoritti normaalin varusmiespalveluksen.
Selkäkivun ilmaantumisessa tai terveysasemalla käyntien lukumäärässä ei ryhmien välillä ollut merkitseviä eroja, mutta selkäkivun aiheuttamat palveluksesta poissaolopäivät vähenivät 58 prosenttia. Tutkijaryhmä arvelee tämän johtuvan siitä, että interventioryhmän varusmiesten selkävammat olivat lievempiä (biologiset syyt) tai he kokivat ne eri tavoilla (psykososiaaliset syyt) suhteessa vertailuryhmän varusmiehiin.
Lihaskuntoharjoittelu on todennäköisesti parantanut alaselän asennonhallintaa, kuormituksen sietoa tai molempia. Neuvonta ja siihen liittyvä opaskirjanen on voinut lisätä selän terveyttä vaarantavien tilanteiden tiedostamista, oikeiden asentojen hallintaa mallioppimisen kautta tai molempia. Sekä fyysisen harjoittelun että neuvonnan voidaan ajatella myös vähentäneen selkäkivun pelkoa varusmiestehtävissä.
Hanke on merkittävä, koska se oli alallaan ensimmäinen ns. primääripreventiotutkimus maailmassa, toisin sanoen se kohdistui selästään aiemmin terveiden henkilöiden selkävaivojen ehkäisyyn.
Julkaisu
Suni JH, Taanila H, Mattila VM, Ohrankämmen O, Vuorinen P, Pihlajamäki H, Parkkari J. Neuromuscular exercise and counseling decrease absenteeism due to low back pain in young conscripts-a randomized, population-based primary prevention study. Spine 2012 (in press), doi:10.1097/BRS.0b013e318270a12d
Äitiysneuvoloiden elintapaneuvonta vaikuttaa suotuisasti odottavien äitien ruokailu- ja liikuntatottumuksiin
Tampere 7.11.2012
Äitiysneuvoloiden tehostettu liikuntaneuvonta kannusti tavanomaista neuvontaa paremmin odottavia äitejä säilyttämään raskautta edeltävät liikuntatottumuksensa seitsemännelle raskauskuukaudelle saakka. Tehostetun ravitsemusneuvonnan vaikutukset terveelliseen ruokavalioon siirtymisessä näkyivät erityisesti raskauden loppuvaiheessa.
Tiedot tehostetun elintapaohjauksen vaikuttavuudesta perustuvat UKK-instituutin 14 pirkanmaalaisessa äitiysneuvolassa toteuttamaan tutkimukseen. Neuvolat arvottiin tutkimus- ja vertailuneuvoloihin.
Tutkimusneuvoloissa äitien käynteihin sisältyi tehostettua liikunta- ja ravitsemusneuvontaa, vertailuneuvoloissa neuvolakäynnit jatkuivat entiseen tapaan. Tutkimuksessa kerättiin tiedot yhteensä 400 raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvalta äidiltä.
Tutkimusneuvoloissa tehostettua liikuntaneuvontaa sisältyi viidelle rutiinikäynnille, joiden aikana äidit laativat itselleen liikuntasuunnitelman terveydenhoitajan ohjauksessa. Lisäksi äideille tarjottiin mahdollisuutta osallistua kerran kuussa fysioterapeutin ohjaamaan liikuntatapaamiseen.
Tutkimusneuvoloissa äitien viikoittaiset liikuntakerrat sekä liikuntasuositusten täyttyminen säilyivät raskautta edeltäneellä tasolla paremmin kuin vertailuryhmässä seitsemännelle raskauskuukaudelle saakka.
Liikuntaneuvonta oli turvallista ja terveydenhoitajat arvioivat sen toteuttamiskelpoiseksi. Tosin ohjattuihin liikuntatapaamisiin osallistui vain noin kolmannes äideistä.
Tehostettua ruokavalio-ohjausta tutkimusryhmän äidit saivat neljällä neuvolakäynnillä. Käytännössä odottavia äitejä neuvottiin suosimaan kasviksia, runsaskuituista leipää ja rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita, syömään kalaa kahdesti viikossa, suosimaan margariinia ja öljyjä sekä välttämään rasvaisia ja sokerisia ruokia.
Tutkimusryhmän äidit muokkasivat omaa ruokavaliotaan suositusten mukaiseksi jo seitsemännen raskauskuukauden loppuun mennessä ja vielä enemmän lähestyttäessä raskauden loppuvaihetta.
Äitiysneuvoloiden elintapaneuvontaa tuettiin tutkimuksessa UKK-instituutin tuottamalla neuvonta-aineistolla.
Julkaisut
Aittasalo M, Raitanen J, Kinnunen TI, Ojala K, Kolu P, Luoto R. Is intensive counseling in maternity care feasible and effective in promoting physical activity among women at risk for gestational diabetes? Secondary analysis of a cluster randomized NELLI study in Finland. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 2012, 9:104 doi:10.1186/1479-5868-9-104
Kinnunen T, Puhkala J, Raitanen J, Ahonen S, Aittasalo M, Virtanen S, Luoto R. Effects of dietary counselling on food habits and dietary intake of Finnish pregnant women at increased risk for gestational diabetes – a secondary analysis of a cluster-randomized controlled trial. Maternal & Child Nutrition 2012;():doi: 10.1111/j.1740-8709.2012.00426.x
Lisätietoja
Minna Aittasalo, tutkija, UKK-instituutti
puh. 03 282 9267
Riitta Luoto, tutkimusjohtaja, UKK-instituutti
puh. 03 282 9226
Jatta Puhkala, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti
puh. 03 282 9208
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus
Preventing gestational diabetes among women at risk — a cluster-randomized controlled trial in primary health care
Kokeellinen interventiotutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko tehostetulla ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla ehkäistä raskausdiabeteksen puhkeamista riskiryhmään kuuluvilla äideillä.
Tavoitteellinen askelmittarin käyttö kannustaa liikkumaan
Tiedote 25.10.2012
Askelmittarin päivittäinen käyttö lisää kävelyä asiointimatkoilla ja vapaa-ajan harrastuksena. Askelmittari kannustaa myös portaiden käyttöön. UKK-instituutin tutkimuksessa selvitettiin askelmittarin tavoitteellisen käytön vaikutuksia vähän liikkuvien toimistotyöntekijöiden kävelyyn ja istumiseen. Vaikka kävely lisääntyi, päivittäiseen istumiseen askelmittarilla ei ollut vaikutusta.
Askelmittarin käyttöä tuettiin askelpäiväkirjan ja kannustavien sähköpostiviestien avulla. Tämä osoittautui varsin edulliseksi tavaksi edistää työntekijöiden terveyttä, sillä toiminnan välittömät kustannukset olivat 43 euroa työntekijää kohden.
Tutkimuksessa oli mukana 20 pirkanmaalaista työpaikkaa. Niissä tutkimukseen seulottiin 241 työntekijää, jotka liikkuivat liikuntasuosituksia vähemmän. Puolet tutkittavista (n=123) arvottiin askelmittariryhmään. Sille järjestettiin yhteinen liikuntaneuvontatapaaminen, jossa jokainen sai askelmittarin omakseen ja opastuksen sen tavoitteelliseen käyttöön askelpäiväkirjan avulla. Työterveyshuolto lähetti lisäksi kannustavan sähköpostiviestin kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan. Vertailuryhmäläiset saivat askelmittarin vasta tutkimuksen päätyttyä.
Jo kaksi kuukautta tutkimuksen alkamisesta askelmittariryhmäläiset kävelivät enemmän asiointimatkoja ja käyttivät vertailuryhmää enemmän portaita. Puoli vuotta kestäneen tutkimuksen päätyttyä myös vapaa-ajan kävelijöiden määrä lisääntyi enemmän askelmittariryhmässä. Erot ryhmien välillä olivat suuntaa-antavia ja tutkijat arvelevat, että vaikutuksia olisi ehkä saatu vahvistettua, jos työntekijöille olisi järjestetty useampia tapaamiskertoja.
Tutkimus herätti työpaikoilla kiinnostuksen liikuntaan. Puoli vuotta sen päättymisen jälkeen yhdeksässä työpaikassa oli käynnistetty liikuntaa edistäviä toimenpiteitä ja kuudessa työpaikassa oli käytössä askelmittarit.
Yli kolmasosa työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, mikä yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa heikentää työntekijöiden työssä selviytymistä ja lisää sairauspoissaoloja. Yritysten tavanomaiset ponnistelut liikkumisen edistämiseksi, kuten liikuntaryhmät ja –tempaukset, tavoittavat vain pienen osan liian vähän liikkuvista työntekijöistä.
Työpaikoille tarvittaisiinkin helposti toteutettavia liikuntaa edistäviä keinoja, jotka saavuttavat myös ne työntekijät, joille liikunnan harrastaminen ei ole elämäntapa.
Alkuperäisjulkaisu
Aittasalo M, Rinne M, Pasanen M, Kukkonen-Harjula K, Vasankari T. Promoting walking among office employees – evaluation of a randomized controlled intervention with pedometers and e-mail messages. BMC Public Health 2012, 12:403.
Rahoittajat
Työsuojelurahasto ja Juho Vainion Säätiö
Lisätietoja
Minna Aittasalo
erikoistutkija
minna.aittasalo@ukkinstituutti.fi
ASKEL — liikunnan edistäminen työpaikoilla
STEP-STUDY: Promoting walking in worksite setting — evaluation of a pedometer-based randomized intervention supported with e-mail
Tutkimuksessa selvitetään, lisäävätkö yksi yhteinen tapaamiskerta, askelmittarin käyttö ja sähköpostiviestit vähän liikkuvien työntekijöiden kävelyä ja muuta liikkumista istumatyötä tekevillä.
Terveysliikunnan järjestöpäivä
Tiedote 18.10.2012
Liikkumattomuuden purkamisesta terveys- ja liikuntajärjestöjen yhteistyönä keskusteltiin UKK-instituutin järjestämässä Terveysliikunnan järjestöpäivässä 11.10.12. Helsingissä. Paikalla oli 50 terveys- ja liikunta-alan järjestöjen toimijaa ja edustajia valtion liikuntahallinnosta.
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoi tuoreita ennakkotietoja Terveys 2011 -tutkimuksessa selville saadusta fyysisen aktiivisuuden määrästä. Objektiivisesti kiihtyvyysanturilla mitattuna tutkittavien fyysinen aktiivisuus on huomattavasti vähäisempää kuin perinteisissä kyselytutkimuksissa saadut tulokset.
Tässä tilanteessa tarvitaan laaja-alaista terveys- ja liikuntajärjestöjen yhteistyötä, johtaja Vasankari painotti.
— Suomessa on pitkät perinteet sekä liikunta- että terveysalan toimijoiden työlle liikunnan edistämisessä. Tiukentuva kuntatalous ja istumisen muuttuminen omaksi itsenäiseksi terveyshaitaksi ovat entisestään korostaneet näiden toimijoiden työn merkitystä.
— Jotta toimintamme olisi entistä vaikuttavampaa, on tärkeää tunnistaa aikaisempaa tarkemmin vähän liikkuvat ja paljon istuvat. Viimeaikaiset väestötutkimukset, joissa on käytetty objektiivisia aktiivisuuden mittauksia, antavat aikaisempaa tarkemman kuvan siitä missä suomalaisten liikkumisen ja toisaalta istumisen määrä liikkuu.
— Tällä tiedolla ja entistä tiiviimmällä yhteistyöllä niin kansallisella kuin paikallisella tasollakin voimme edelleen toimia entistä vaikuttavammin.
Terveysliikunnan järjestöpäivässä käytiin vilkasta keskustelua siitä, millaista yhteistyötä olisi mahdollista tehdä esimerkiksi hankkeiden puitteissa.
Kuvia tilaisuudesta on UKK-instituutin Facebook-sivulla
Liikunta ja positiiviset tunteet edistävät valtimoterveyttä
Tiedote 1.10.2012
Sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden paraneminen on yksi suomalaisista menestystarinoista. Silti valtimosairaudet, kuten sepelvaltimotauti, aivoverenkiertohäiriöt ja tyypin 2 diabetes, koskettavat edelleen yli miljoonaa suomalaista. Uusimman tutkimuksen nostamat kiinnostavat mahdollisuudet valtimoterveyden edistämiseen ovat esillä UKK-instituutin Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä 3.—4.10.2012 Tampereella. Erityisesti seminaarissa keskustellaan terveysliikunnan monitahoisesta kosketuspinnasta valtimoterveyteen.
Elämänmuodon nopeasti muuttuessa myös terveyden edellytyksistä ja vaaratekijöistä on kertynyt tarkempaa tietoa. Pitkittynyt stressi on yhteydessä moniin sairauksiin, myös sydän- ja verenkiertotauteihin. Yksilötasolla liikunta näyttää olevan yksi tehokkaimmista stressinhallintakeinoista, arvioi professori Clas-Håkan Nygård.
Luontoympäristö helpottaa stressiä enemmän kuin kaupunkiympäristö. Esimerkkejä luontoympäristön elvyttävistä muutoksista ovat verenpaineen lasku ja stressihormonien erittymisen väheneminen, professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta kertoo.
Runsas kolmannes suomalaisten vapaa-ajan liikunnasta tapahtuu luonnossa. Pitkäaikainen altistuminen vilkkaan autoliikenteen päästöille ei olekaan suositeltavaa, etenkään lapsille ja vanhuksille. Liikenteen ja teollisuuden tuottamat hiukkasmaiset ilmansaasteet aiheuttavat merkittäviä terveysongelmia, pienhiukkasilla on haitallisia vaikutuksia muun muassa sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen, kertoo erikoistutkija Timo Lanki.
Tähän mennessä on tutkimuksissa tunnistettu jo useita negatiivisia tunteita, jotka näyttävät nopeuttavan valtimonkovettumataudin eli ateroskleroosin kehittymistä. Positiivisten tunteiden oletetaan ylläpitävän sydänterveyttä, mutta toistaiseksi positiivisia tunteita on tutkittu vähemmän kuin negatiivisia tunteita. Psykologi Sampsa Puttonen Työterveyslaitokselta puhuu aiheesta.
Haluatko osallistua päänsäryn hoitotutkimukseen?
Tiedote 10.9.2012
Haittaako päänsärky päivittäistä elämääsi? Liittyykö päänsärkyysi lihasten kireyttä ja kipeytymistä? Haluatko oppia omatoimisia keinoja päänsäryn lievittämiseksi?
Etsimme päänsäryn hoitotutkimukseen soveltuvia naisia Tampereen ja Helsingin seuduilta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää fysioterapian hoitomenetelmien vaikutusta päänsärkyyn ja elämänlaatuun.
UKK-instituutti toteuttaa tutkimuksen yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen keskussairaalan fysiatrian yksikön ja Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen kanssa.
Sovellut tutkimukseen, mikäli
- olet 18−60-vuotias työssäkäyvä nainen
- sinulla on toistuvaa ja voimakasta päänsärkyä viikoittain useamman kuukauden ajan
- et ole kilpaurheilija.
Kaksi vuotta kestävään tutkimukseen valitut arvotaan alkumittausten jälkeen kahteen tutkimusryhmään. Kumpikin ryhmä saa ensin fysioterapeutin ohjausta kuusi kertaa puolen vuoden aikana, minkä jälkeen harjoittelu jatkuu itsenäisesti seuraavan kuuden kuukauden ajan. Tutkimuksessa seurataan myös päänsärkyoireita ja vapaa-ajan liikunnan harrastamista.
Mittaukset ja fysioterapiakäynnit ovat maksuttomia. Ne toteutetaan tutkittavien asuinpaikan mukaan joko Tampereella UKK-instituutissa tai Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.
Ilmoittautuminen
Jos olet kiinnostunut osallistumaan, soita UKK-instituuttiin:
9.—17.10.2012 puh. 03 282 9215, 03 282 9217, 03 282 9448, 050 594 6170 tai 050 303 5858.
Voit myös lähettää yhteystietosi s-postilla, ja soitamme sinulle.
S-posti: uktutkimus (at) uta.fi
www.metropolia.fi
Päänsäryn hoitotutkimus
Exercise Training With Physically Active Lifestyle to Reduce Headache and Quality of Life (HEADEX)
Niskan ja kaulanseudun lihasten harjoittaminen ja fyysisesti aktiivinen elämäntapa päänsäryn lievittämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus liikuntaharjoittelun ja sen kustannusvaikuttavuuden selvittämiseksi työssäkäyvien naisten krooniseen pääns
Raskausdiabetes lisää terveydenhuollon kustannuksia neljänneksellä
Tiedote 4.9.2012
Raskausdiabetekseen sairastuvat odottavat äidit aiheuttavat terveydenhuollolle neljänneksen suuremmat kustannukset kuin muut äidit. Kulut muodostuvat raskauden aikaisesta terveyspalveluiden käytöstä, synnytyksestä ja vastasyntyneiden osastohoidosta.
Suomalaisäideistä joka kymmenes sairastuu raskausdiabetekseen, joka vaikuttaa sekä äidin että sikiön terveyteen. Sairaus lisää sikiön suurikokoisuutta, riskiä raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin ja äidin riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen.
Synnytyksen jälkeen sokeriaineenvaihdunta normalisoituu, mutta riski tyypin 2 diabetekseen sairastumiseen kasvaa iän myötä selvästi.
UKK-instituutin raskausdiabeteksen ehkäisytutkimukseen osallistui 850 riskiryhmään kuuluvaa pirkanmaalaista äitiä. Terveydenhoitajat rekrytoivat mukaan ensimmäisellä neuvolakäynnillä kaikki halukkaat raskausviikolla 8—12 olleet äidit, joilla täyttyi ainakin yksi seuraavista kriteereistä: ylipaino (painoindeksi ≥ 25 kg/m²), 40 vuotta täyttänyt, aiempi raskausdiabetes, yli 4500 g painava lapsi tai suvussa diabetes.
Kustannusten arvioimiseksi kerättiin tietoa mm. perusterveydenhuollon- ja erikoissairaanhoidon käynneistä, lääkityksestä, sairaalassaoloajasta ja synnytystavasta.
Tutkimuksen perusteella raskausdiabetekseen sairastuneiden naisten raskauden aikaisesta terveyspalveluiden käytöstä, lääkityksestä, synnytyksestä ja vastasyntyneiden osastohoidosta yhteiskunnalle muodostuneet kustannukset olivat keskimäärin 25 % suuremmat kuin äideillä, joiden sokeriaineenvaihdunta oli tasapainossa.
Suurimman yksittäisen kustannuserän molemmilla muodosti synnytys, lähes yhtä suurella osuudella. Suuri menoerä olivat lisäksi sairaalassaolopäivät, joiden kustannukset raskausdiabeetikoilla olivat keskimäärin 44 % suuremmat kuin ei-sairastuneilla, ja vastasyntyneiden lasten hoitopäivistä aiheutuneet kulut olivat 49 % suuremmat.
Äitien ja vauvojen terveyttä voidaan suojella ja samalla hillitä terveydenhuollon menoja suuntaamalla voimavaroja raskausdiabeteksen ennaltaehkäisyyn elintapaneuvonnan avulla. Vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja ylipainon on todettu olevan yhteydessä kohonneeseen raskausdiabeteksen riskiin, jonka ehkäisystä liikunta- ja ravitsemusneuvonnan avulla on saatu myönteisiä kokemuksia UKK-instituutin saman tutkimushankkeen aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa.
Lisätietoja
Päivi Kolu TtM, tutkija, UKK-instituutti
Puh. 03 282 9208
paivi.kolu (at) uta.fi
Artikkeli
Kolu P, Raitanen J, Rissanen P, Luoto R. Health care costs associated with gestational diabetes mellitus among high-risk women – results from a randomised trial. BMC Pregnancy and childbirth 2012;12:71, doi:10.1186/1471-2393-12-71 http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1471-2393-12-71.pdf
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus
Preventing gestational diabetes among women at risk — a cluster-randomized controlled trial in primary health care
Kokeellinen interventiotutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko tehostetulla ravitsemus- ja liikuntaneuvonnalla ehkäistä raskausdiabeteksen puhkeamista riskiryhmään kuuluvilla äideillä.
Kävely parantaa vaihdevuosi-ikäisten naisten unta
Tiedote 20.6.2012
Vaihdevuodet yhdistetään usein huonoon nukkumiseen, päiväaikaiseen väsymykseen ja vaikeuksiin suoriutua päivittäisistä toiminnoista. Säännöllinen kestävyysliikunta voi kuitenkin vähentää unta häiritseviä kuumia aaltoja ja sen myötä parantaa unen laatua, ilmenee UKK-instituutissa tehdystä tutkimuksesta.
UKK-instituutin tutkimukseen osallistui 176 vähän liikuntaa harrastavaa 43—63–vuotiasta naista, joilla oli päivittäisiä kuumia aaltoja eivätkä he käyttäneet hormonikorvaushoitoja. Harjoitteluryhmän naiset ohjeistettiin liikkumaan puolen vuoden ajan neljä kertaa viikossa 50 minuuttia kerrallaan. Liikunta oli pääasiassa kävelyä tai sauvakävelyä. Kontrolliryhmäläiset pitivät liikuntatottumukset ennallaan.
Tutkittavat raportoivat aamuisin kännykkäkyselyn välityksellä, miten he olivat nukkuneet edellisenä yönä ja oliko heillä ollut yön aikana kuumia aaltoja. Kuuden kuukauden harjoittelun päätyttyä voitiin todeta, että unen laatu oli parempi harjoitteluryhmällä kuin verrokkiryhmällä ja unta häiritsevien kuumien aaltojen määrä oli vähentynyt enemmän harjoitteluryhmässä.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kestävyystyyppinen liikunta, kuten kävely ja sauvakävely, voi parantaa unen laatua keski-ikäisillä vaihdevuosioireita kokevilla naisilla.
Julkaisu
Mansikkamäki K, et al. Sleep quality and aerobic training among menopausal women – A randomized controlled trial. Maturitas (2012)
Liikunnan vaikutus vaihdevuosioireisiin — satunnaistettu harjoittelututkimus
Effect of physical activity on menopausal symptoms — a randomized clinical trial
Tavoitteellisen, sykeohjatun liikuntaharjoittelun vaikutusta vaihdevuosi-ikäisten hyvinvointiin, erityisesti vaihdevuosioireilun määrään, elämänlaatuun sekä työ- ja toimintakykyyn selvittävä liikuntaharjoittelututkimus.
Uusi lähestymistapa lasten lihomisen ehkäisyyn
Tiedote 8.2.2012
Alle vuoden ikäisten vauvojen äideille suunnattu elintapaneuvonta vaikuttaa myönteisesti lapsen painonkehitykseen. UKK-instituutin tutkimuksessa seurattiin elintapaneuvontaa lastenneuvolassa saaneiden äitien lasten painonkehitystä nelivuotiaiksi asti. Tehostettua neuvontaa saaneiden äitien lasten painonnousu oli hitaampaa 2—4 vuoden iässä kuin lapsilla, joiden äidit eivät osallistuneet tehostettuun neuvontaan.
Ylipainoisten ja lihavien lasten määrä on kolminkertaistunut viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana Suomessa ja muualla maailmassa. Usein lihominen alkaa jo alle 7-vuotiaana ja jatkuu kouluiässä ja aikuisena. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että lasten lihomiseen kannattaisi puuttua jo varhaislapsuudessa: Vauvaikäisen nopea painonnousu altistaa myöhemmälle lihomiselle ja lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen aikuisena. Lapset myös omaksuvat ruoka- ja liikkumistottumuksia jo alle kouluikäisinä.
UKK-instituutin tutkimuksessa selvitettiin vauvojen äideille suunnatun tehostetun ravitsemus- ja liikuntaneuvonnan vaikutusta lapsen painonkehitykseen nelivuotiaiksi asti. Lastenneuvoloissa toteutettuun tutkimukseen osallistui 89 pirkanmaalaista äitiä vuosina 2004—2006 koe- ja kontrollisryhmissä. Neuvontaan osallistuneiden äitien lasten kasvutiedot kerättiin vuonna 2010.
Koeryhmän lastenneuvoloissa äidit saivat yksilöllistä ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa lapsen ollessa 2—10 kuukauden ikäinen, ja heille tarjottiin mahdollisuutta osallistua ohjattuihin ryhmäliikuntatapaamisiin. Kontrollineuvoloissa jatkettiin tavanomaista neuvontaa. Tehostetun elintapaneuvontaan osallistuneiden äitien lasten painonnousu oli hitaampaa 2—4 vuoden iässä verrattuna kontrolliryhmän äitien lapsiin.
Lihavuusepidemian taltuttaminen on maailmanlaajuinen haaste, johon tarvitaan uusia vaikuttavia keinoja. Yksi nykyiseen terveydenhuoltoon hyvin soveltuva keino voisi olla tutkimuksessa käytetty vauvaikäisten äideille suunnattu tehostettu elintapaneuvonta.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu tieteellisessä British Medical Journal -verkkolehdessä BMJ Open
Mustila T, Raitanen J, Keskinen P, Saari A, Luoto R. Lifestyle counselling targeting infant’s mother during the child’s first year and offspring weight development until 4 years of age: a follow-up study of a cluster RCT. BMJ Open 2012;2(1):e000624, doi:10.1136/bmjopen-2011-000624
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — esitutkimus
Physical activity and dietary counseling and supervised group exercise for first-time pregnant women — a feasibility study of a controlled trial
Kontrolloitu kokeellinen pilottitutkimus liikunnan ja ruokavalion vaikutuksista raskauden aikaiseen painonnousuun ja raskauden jälkeiseen painonkehitykseen.
Liikunta helpottaa vaihdevuosi-ikäisten naisten mielialan vaihtelua
Tiedote 19.3.2012
Puolen vuoden ajan aktiivisesti liikkuneet 45—65-vuotiaat naiset kokivat vähemmän vaihdevuosioireita kuin vähemmän liikkuvat naiset. Erityisesti vähenivät ärtyneisyyden, mielialan vaihteluiden ja yöllisten hikoilujen kokemukset.
UKK-instituutin tutkimuksessa liikuntaryhmään osallistuneet vaihdevuosioireista kärsivät naiset (74) liikkuivat vähintään neljänä päivänä viikossa 50 minuuttia kerrallaan. Vertailuryhmän naiset (80) eivät liikkuneet näin paljon. Molemmat ryhmät vastasivat mielialan vaihteluita, ärtyneisyyttä, yöllisiä kuumia aaltoja ja muita oireita koskevaan kyselyyn kännykällään aamuin ja illoin puolen vuoden ajan.
Yhteensä tutkimuksessa saatiin 17 000 kännykkäviestiä, joten tutkimuksesta kertynyt seurantatiedon määrä on valtava. Kännykkäraportoinnin hyvä puoli on se, että niin sanottu raportointiviive on vähäistä, koska yksinkertaisen vastauksen voi antaa vaivattomasti heti aamulla ja päivän päätteeksi illalla. Tällöin raportointiin ei tule muistivirheitä niin kuin seurantalomakkeella kerättyyn tietoon saattaa tulla.
Mielialan vaihtelut ja ärtyneisyys liittyvät naisilla hormonaalisiin muutoksiin. Ikääntyessä nämä oireet saattavat jopa lisääntyä, vaikka kuukautiskierrot vähenevät ja loppuvat kokonaan. Jos samaan aikaan yöuni on katkonaista, mieliala on entistä ärtyisämpi, ja sillä puolestaan saattaa olla ikäviä seurauksia työ- ja perhe-elämään.
Julkaisu
Moilanen JM, Mikkola TS, Raitanen JA, Heinonen RH, Tomas EI, Nygård C-H, Luoto RM. Effect of aerobic training on menopausal symptoms – a randomized controlled trial. Menopause 2012;19(6)
Yhdysvaltalainen verkkopalvelu Reuters julkaisi haastattelun tutkimuksesta maaliskuun puolivälissä
Yli 65-vuotiaille oma viikoittainen Liikuntapiirakka
Tiedote 10.5.2012
Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen ehkäisee ja hoitaa monia sairauksia sekä ylläpitää ja parantaa toimintakykyä. Liikkuminen myös ehkäisee kaatumisia ja niihin liittyviä vammoja. 65 vuotta täyttäneiden terveysliikunnan suositus on muokattu ikääntyneiden Liikuntapiirakaksi UKK-instituutissa.
Suositus korostaa lihasvoiman tärkeyttä ikääntyneille. Tasapaino ja ketteryys puolestaan lisäävät liikkumisvarmuutta ja ehkäisevät kaatumisia. Tasapainoharjoittelu on erityisen tärkeää yli 80-vuotiaille sekä niille, joiden liikkumiskyky on heikentynyt tai jotka ovat kaatuilleet. Kestävyyskunnon osalta suositus on samansisältöinen kuin työikäisille.
Lihasvoima, tasapaino ja notkeus pitävät yllä toimintakykyä
Työikäisten ja yli 65-vuotiaiden liikuntasuosituksen painotusero näkyy viikoittaisessa liikuntapiirakassa siten, että piirakan keskiosa on kasvanut: lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta suositellaan harjoitettavaksi 2—3 kertaa viikossa. Monet jumpat harjoittavat samanaikaisesti näitä ominaisuuksia. Lihasvoimaa voi lisätä kuntosalilla tai vesivoimistelussa. Monenlaiset apuvälineet, kuten punnukset, ovat hyviä kotivoimisteluun, mutta jo tuolilta nousut ja kyykistykset auttavat alkuun. Tasapainon kehittämiseen on olemassa ohjattuja liikuntaohjelmia, mutta samoja taitoja voi harjoittaa mukavasti tanssin tahdissa tai luonnossa liikkuessa. Venyttelyt ja jooga ylläpitävät notkeutta.
Hyvä kestävyyskunto auttaa jaksamaan arjessa
Monia pitkäaikaissairauksia ehkäisevän kestävyyskunnon ylläpitoon tarvitaan reipasta liikuntaa yhteensä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikuntaa yhteensä 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Reippaasti liikkuessa, esimerkiksi kävellessä, hengästyy lievästi, mutta pystyy puhumaan kokonaisia lauseita. Rasittavaa liikuntaa on esimerkiksi hiihto tai vesijuoksu, joissa hengästyy selvästi ja pystyy puhumaan vain muutaman sanan kerrallaan.
Liikkuminen on hyvä jakaa useammalle päivälle viikossa, jo kymmenen minuutin reippaat liikuntatuokiot edistävät terveyttä, kunhan niitä kertyy riittävästi viikon mittaan. Vähäinenkin liikkuminen on hyväksi toimintakyvylle ja terveydelle, kunhan se on säännöllistä. Jos liikkumisessa on ollut taukoa, maltillinen aloittaminen on paikallaan. Kävely sopii kaikille, ja erityisen tehokasta arkiliikuntaa on portaiden nouseminen.
UKK-instituutti julkaisee yli 65-vuotiaden Liikuntapiirakan lehtisenä: Terveysliikunnan suositus yli 65-vuotiaille. Se on tarkoitettu liikuntaneuvonnan apuvälineeksi terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille. Lehtisen avulla voi keskustella asiakkaan liikkumistottumuksista ja miettiä hänelle sopivia liikuntatapoja. Liikuntapiirakan suosittelemat liikuntamuodot soveltuvat paremmin ikääntyneille kuin 18—64-vuotiaiden piirakassa olevat liikuntalajit.
Liikuntasuositus yli 65-vuotiaille perustuu Yhdysvaltain terveysministeriön vuonna 2008 julkaisemiin liikuntasuosituksiin .
Lisätiedot
Annika Taulaniemi, suunnittelija, UKK-instituutti