Perusterveydenhuollossa toteutettu ravitsemusohjaus on kustannusvaikuttava keino edistää terveellistä ruokavaliota ja vahvistaa kansansairauksien hoitotasapainoa, erityisesti diabeteksen hoidossa ja etävastaanottona toteutettuna. Tämä selvisi systemaattisesta katsauksesta, jossa arvioitiin 25 satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen perusteella ravitsemusohjauksen kustannusvaikuttavuutta kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.
Ravitsemusohjaus tukee kansansairauksien hoitotasapainoa ja vähentää sairauksien riskiä
Tarkastelun kohteena olivat ravitsemusalan ammattilaisten, kuten ravitsemusterapeuttien, perusterveydenhuollossa toteuttamat ravitsemusinterventiot. Niiden tavoitteena oli edistää suositusten mukaista ruokavaliota muun muassa diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla potilailla. Tutkimukset kohdistuivat kansansairauksiin, joissa ruokavalio on merkittävä riskitekijä ja siten keskeinen ravitsemusohjauksen kohde. Tämän lisäksi tarkasteltiin myös muita ruokavalioon liittyviä pitkäaikaissairauksia sekä niiden riskitekijöitä, kuten ylipainoa.
Katsauksen perusteella yli puolet (56 %) mukana olleista tutkimuksista arvioitiin kustannusvaikuttaviksi. Lisäksi viidesosa (20 %) tutkimuksista arvoitiin kohtalaisen kustannusvaikuttaviksi, jolloin saavutetut terveyshyödyt olivat kohtuullisia suhteessa ravitsemusohjauksesta terveydenhuollolle tai yhteiskunnalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin ollen noin kolme neljästä tutkimuksesta tuki ravitsemusohjauksen kustannusvaikuttavuutta kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.
Etänä toteutettu ravitsemusohjaus tuotti terveyshyötyjä kohtuullisin kustannuksin
Katsauksessa tarkasteltiin kotona asuville henkilöille suunnattua ravitsemusohjausta, joka toteutettiin joko vastaanotolla tai etäyhteyksin. Kohderyhmän valinta perustui siihen, että kotona asuvilla henkilöillä on mahdollisuus itse vaikuttaa ruokavalionsa sisältöön ja tehdä ravitsemussuositusten mukaisia muutoksia.
Tulosten perusteella ravitsemusohjauksella saavutettiin useimmissa tutkimuksissa terveyshyötyjä, mutta niiden suuruus vaihteli tutkimusten välillä. Etäohjauksena toteutetuilla interventioilla saavutettiin useissa tutkimuksissa erityisen suotuisia taloudellisia tuloksia, koska etäohjaus vähentää potilaiden matkustamiseen kuluvaa aikaa ja mahdollisia työajan menetyksiä, jotka huomioidaan kustannuksina yhteiskunnan näkökulmasta.
Vaikuttavuutta arvioitiin elämänlaadun muutosten avulla
Katsaukseen mukaan otetuissa tutkimuksissa ravitsemusohjauksen vaikuttavuutta arvioitiin muun muassa elämänlaadun, ruokavalion laadun, painonhallinnan sekä sairauksien hoitotasapainon avulla. Systemaattisessa katsauksessa kustannusvaikuttavuutta arvioitiin sen sijaan laatupainotettujen elinvuosien (quality-adjused life year, QALY) avulla, joka yhdistää elämänlaatukyselyllä mitatun elämänlaadun ja tilastollisesti odotettavissa olevan eliniän yhdeksi mittariksi. Laatupainotettujen elinvuosien käyttö mahdollistaa ravitsemusinterventioiden kustannusvaikuttavuuden vertailun ja arvioinnin kokonaisuutena, koska katsaukseen sisältyneet tutkimukset erosivat vaikuttavuuden ja kustannusten osalta toisistaan.
Referoijan kommentteja
Katsauksessa kustannusvaikuttavuuden arviointi perustui kunkin tutkimuksen omaan seuranta-aikaan, joka vaihteli tutkimusten välillä. Taloudellisissa arvioinneissa seuranta-ajan tulisi kuitenkin olla pitkä, sillä ruokavalion muutosten vaikutukset sairastavuuteen ja terveydenhuollon kustannuksiin ilmenevät usein vasta vuosien kuluessa. Lyhyt seuranta-aika voi siten aliarvioida ravitsemusohjauksen todellisia terveys- ja kustannushyötyjä.
Systemaattisessa katsauksessa kustannusvaikuttavuutta arvioitiin laatupainotettujen elinvuosien avulla. Laatupainotettujen elinvuosien kohdalla kustannusvaikuttavuutta arvioidaan suhteessa maksuhalukkuuteen, joka kuvaa sitä, kuinka paljon yhden terveen ja hyvän elämänlaadun mahdollistavan lisäelinvuoden saavuttamisesta ollaan valmiita maksamaan.
Tulkinnan tekee haasteelliseksi se, että Suomessa ei ole virallisesti käytössä kynnysarvoa laatupainotetulle elinvuodelle, mutta usein viitataan Englannin ja Walesin kansallisen lääketieteellisiä suosituksia antava viranomaisen, NICE (National Institute for Health and Clinical Exellence), määrittämään kynnysarvoon £20 000 – £30 000 (noin 23 000–35 000 euroa) yhtä laatupainotettua lisäelinvuotta kohti.
Referoidun julkaisun tiedot: Wosser C, Apergi K, O’Reilly S. Health Economics of Primary Care Nutrition Interventions: a Systematic Review and Meta-Analysis. Nutr Rev. 2026 Jul 22:nuag051.
doi: 10.1093/nutrit/nuag051
Referoija: Päivi Kolu, tutkija, TtM, ft, UKK-instituutti