Tutkittua tietoa UKK-instituutista
Tulokset pähkinänkuoressa
Muokattu suomenkielinen PHQ-9-masennusoirekysely on luotettava ja pätevä menetelmä epäspesifiä alaselkäkipua potevien naishoitajien varhaisten masennusoireiden tunnistamiseen. Kyselyn sisäinen yhtenäisyys oli hyvä ja toistettavuus kohtalainen. Kyselystä saatu suurempi pistemäärä kertoi runsaammasta oireilusta ja oli voimakkaammin yhteydessä elämänlaadun psyykkiseen kuin fyysiseen ulottuvuuteen.
Voimakkain yhteys masennusoireilla oli psyykkiseen hyvinvointiin: Runsaammat oireet olivat yhteydessä heikompaan psyykkiseen hyvinvointiin. Masennusoireet olivat yhteydessä myös monikipuisuuteen, lannerangan kuormittumiseen työpäivän jälkeen, työstä palautumiseen, tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon, työkykyyn ja työhön liittyvän kivun pelkoon.
Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät
Epäspesifi selkäkipu on yleinen vaiva työikäisellä väestöllä. Selkäkipu on yleistä erityisesti fyysisesti raskaissa ammateissa kuten hoitotyössä ja se heikentää työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua. Myös masennus ja sen oireet ovat merkittävä työikäisen väestön terveysongelma, joka heijastuu niin elämänlaatuun, työ- ja toimintakykyyn kuin sairastavuuteenkin. Selkäkipu ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa: Selkäkipu voi altistaa masennusoireille ja toisaalta masennus voi voimistaa kokemusta selkäkivusta.
Tutkimus on osa UKK-instituutin Nurse-tutkimusta*, jonka kohdejoukkona olivat 30–55-vuotiaat epäspesifiä alaselkäkipua potevat naishoitajat (n=219), jotka työskentelivät fyysisesti raskaassa hoitotyössä tamperelaisissa sairaaloissa, vanhainkodissa, kotihoidossa ja avoterveydenhuollossa. Tutkimuksessa käytettiin muokattua PHQ-9-masennusoirekyselyä, jossa neljä alkuperäisen kyselyn yhdeksästä kysymyksestä vaihdettiin myönteisempiin tai paremmin väestötutkimusten käyttöön sopiviksi kysymyksiksi.
*Nurse-tutkimus on vuosina 2011–2015 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus (NURSE RCT; NCT01465698), jossa tutkittiin 1) selän keskiasennon hallintaan tähtäävän, sovelletun pilatestyyppisen lihaskuntoharjoittelun, 2) selkäneuvonnan ja 3) näiden yhdistelmän vaikutuksia ja kustannusvaikuttavuutta selkäkivun voimakkuuteen, pelko- ja välttämiskäyttäytymiseen sekä sairauspoissaoloihin ja elämänlaatuun.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muokatun suomenkielisen PHQ-9-masennusoirekyselyn luotettavuutta (reliability) ja pätevyyttä (construct validity= käsitevaliditeetti) tunnistaa naishoitajien masennusoireita. Luotettavuutta arvioitiin mittarin sisäisen yhtenäisyyden (internal consistency) ja toistettavuuden (test-retest repeatability) avulla ja pätevyyttä suhteessa Rand-36- mittarilla mitattuun elämänlaatuun. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää masennusoireiden yhteyttä biopsykososiaalisiin tekijöihin kuten selkäkivun intensiteettiin, tuki- ja liikuntaelimistön kipupaikkojen lukumäärään (monikipuisuus), lannerangan kuormittumiseen työpäivän jälkeen, työstä palautumiseen, fyysiseen kuntoon, työkykyyn, työstressiin sekä pelko- ja välttämiskäyttäytymiseen.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli
Suni J, Virkkunen T, Husu P, Tokola K, Parkkari J, Kankaanpää M. Reliability and construct validity of the modified Finnish version of the 9-item Patient Health Questionnaire and its associations within the biopsychosocial framework among female health-care workers with sub-acute or recurrent low back pain. BMC Musculoskeletal Disorders, 2021; 22:37, https://doi.org/10.1186/s12891-020-03832-y
Referaatin kirjoittajat
Jaana Suni ja Pauliina Husu, UKK-instituutti