Pitkäaikainen työntekijämme tutkimusjohtaja Harri Sievänen jää eläkkeelle 1.9.2025 alkaen. Hän aloitti UKK-instituutissa laboraattorin toimessa helmikuussa 1989, toimi vanhempana tutkijana 2000-luvun alkupuolella ja tutkimusjohtajana vuoden 2010 alusta alkaen. Tutkijoiden esimiehenä hän toimi noin 20 vuoden ajan.
Sievänen on koulutukseltaan tekniikan tohtori ja lääketieteellisen tekniikan dosentti. Hän on ollut kirjoittajana noin 400 vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa, pitänyt noin 30 kutsuttua esitelmää kansainvälisissä tieteellisissä kongresseissa, ollut tieteellisten käsikirjoitusten vertaisarvioijana noin 260 kertaa melkein 80 eri lehdessä, ohjannut virallisesti tai epävirallisesti yli 20 väitöskirjaa lääketieteen, liikuntatieteen ja tekniikan aloilta neljässä eri yliopistossa, ollut 12 kertaa väitöskirjan esitarkastajana ja 12 kertaa vastaväittäjänä.
Sievänen on tehnyt tutkimusyhteistyötä useimpien suomalaisten yliopistojen tutkimusryhmien kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä on ollut ruotsalaisten, puolalaisten, saksalaisten, hollantilaisten, itävaltalaisten, kanadalaisten, amerikkalaisten ja australialaisten tutkijoiden kanssa. Sievänen toimi myös Finnish Bone Society ry:n puheenjohtajana vuosina 2005–2006 ja Suomen Luustoliitto ry:n puheenjohtajana vuosina 2013–2016.
Lääketieteellisten tutkimus- ja mittausmenetelmien kehittäminen ja tulosten syvällinen ymmärtäminen ovat olleet erityisen lähellä Sieväsen sydäntä ─ pelkät numerot eivät riitä, vaan pitää myös tietää, mitä numerot konkreettisesti tarkoittavat. Väitöskirjansa Sievänen teki sydänlihasiskemian tietokoneavusteisesta diagnostiikasta, mitä varten vertailuaineistoa kerättiin UKK-instituutissa 80-luvun puolivälin jälkeen.
Tultuaan valituksi laboraattorin toimeen hänen vastuualueekseen tuli tutkimusmenetelmien laadunvalvonta ja kehittäminen. UKK-instituutissa oli silloin alkamassa uusi tutkimusohjelma, jonka tavoitteena oli selvittää erityyppisen liikunnan vaikutusta luuston terveyteen. Vuonna 1989 Instituuttiin hankittiin maailmallakin aivan uusi mittausmenetelmä (DXA) luuston tutkimiseen, mikä oli ”lottovoitto” Sieväselle.
Toinen ”lottovoitto” tuli toisen uuden mittausmenetelmän (pQCT) muodossa vuonna 1996. Vaikka Sievänen ei tuntenutkaan kyseisiä menetelmiä ennestään ─ ei moni muukaan, hän asetti tavoitteekseen tulla yhdeksi maailman johtavaksi tutkijaksi alallaan. Näin hän myös teki. Tuoreiden bibliografisten analyysien mukaan Sievänen kuuluu kansainväliseen top-10:iin niin luuntiheysmittauksessa kuin luuliikuntatutkimuksessa.
Luiden tultua pikkuhiljaa ”kalutuiksi” kolmas ”lottovoitto” oli vielä liikkumisen mittaaminen kiihtyvyysantureilla, mitä UKK-instituutti alkoi tutkia 2010-luvun alussa. Kehitetyt mittaus- ja analysointimenetelmät liikkumisen ja paikallaanolon arviointiin ovat nyt vakiinnuttaneet asemansa mm luotettavina väestötutkimuksiin soveltuvina tutkimusmenetelminä myös kansainvälisesti. Tämä tutkimus ja kehitystyö jatkuu edelleen osaavissa käsissä.
Sieväsen johtavana periaatteena on ollut ensisijaisesti auttaa tutkijakollegoitansa menestymään. Samalla menestyy itsekin ja saa aikaan jatkuvan positiivisen kierteen.
