Juoksuvammojen ehkäisyyn kohdennetut harjoitusohjelmat eivät muuttaneet juoksutekniikkaa tai alaraajojen voimatasoja, selviää Terve juoksija -tutkimuksen osajulkaisusta. Tuore julkaisu viittaa siihen, että juoksuvammojen ehkäisyssä tehokkaaksi havaittu lonkan ja keskivartalon harjoitusohjelma ei näytä perustuvan juoksun aikaisten nivelkulmien muutokseen tai lihasvoiman kasvuun.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on raportoitu, että juoksutekniikka ja heikko lihasvoima voivat olla juoksuvammojen riskitekijöitä etenkin aloittelevilla juoksijoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vammojen ehkäisyyn tähtäävä harjoittelu vaikuttaa juoksutekniikkaan ja alaraajojen voimatasoihin.
Tutkimus on osa Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin Terve juoksija -tutkimusta, jossa havaittiin lonkan ja keskivartalon harjoitusohjelman ehkäisevän tehokkaasti aloittelevien juoksijoiden vammoja, kun taas nilkan ja jalkaterän harjoitusohjelma ei vähentänyt juoksuvammoja.
Vähäisiä muutoksia juoksutekniikassa
Tutkimuksessa havaittiin, että harjoitusinterventiot eivät lisänneet alaraajojen voimatasoja verrattuna muihin ryhmiin. Kaikissa ryhmissä havaittiin korkeimmillaan 10 prosentin lihasvoiman kasvu nilkan lihaksistossa. Tämä lihasvoiman nousu selittyy todennäköisimmin juoksuharjoittelulla, sillä pohjelihasten kuormitus on juoksun aikana korkea.
Ryhmien välillä todettiin juoksun aikaisissa nivelkulmissa vain vähäisiä, alle kahden asteen muutoksia, jotka painottuivat lonkan kiertoliikkeeseen tukivaiheen aikana ja voivat selittyä tutkimusmenetelmään liittyvällä epätarkkuudella. Nivelkulman muutokset olivat merkittävästi yhteydessä voiman muutoksiin, mutta vaikutus näyttää olevan vain vähäinen. Lonkan loitontajan ja polven ojentajan voiman pitäisi kasvaa noin 25–50 prosenttia, jotta nivelkulmissa havaittaisiin pieni muutos.
Juoksuvammojen ehkäisy ei selity havaituilla muutoksilla
Lonkan ja keskivartalon sekä nilkan ja jalkaterän harjoitusohjelmat eivät muuttaneet juoksutekniikkaa tai alaraajojen voimatasoja niin paljon, että tuloksia voisi pitää kliinisesti merkittävinä. Siksi on epätodennäköistä, että harjoitusohjelmilla voidaan vaikuttaa aiemmissa tutkimuksissa tunnistettuihin vammojen riskitekijöihin. Näin ollen lonkan ja keskivartalon ryhmän vammoja ehkäisevä vaikutus ei todennäköisesti selity näillä tekijöillä.
Miten tutkimus toteutettiin?
Terve Juoksija -tutkimus toteutettiin Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin yhteistyönä vuosina 2021–2022. Tutkimuksen aineisto koostui 178 aloittelevasta juoksijasta, jotka osallistuivat 24-viikkoa kestäneeseen interventiotutkimukseen. Tutkimuksen harjoitusohjelmissa keskityttiin joko lonkan ja keskivartalon tai nilkan ja jalkaterän voima- ja liikehallintaharjoitteisiin.
Tämä tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta. Samasta tutkimusprojektista julkaistu aiempi tutkimus osoitti, että lonkan ja keskivartalon harjoitusohjelma oli tehokas juoksuvammojen ehkäisyssä.
Tutkimusmittauksiin kuuluivat juoksuanalyysi sekä nilkan, polven ja lonkan voimamittaukset. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään, joista kaksi oli interventioryhmiä ja yksi kontrolliryhmä. Interventioryhmissä toteutettiin joko lonkan ja keskivartalon tai nilkan ja jalkaterän alueen voima- ja liikehallintaharjoitteita. Kontrolliryhmässä puolestaan toteutettiin pitkäkestoisia, 30 sekunnin venytyksiä. Aiemmissa tutkimuksissa niillä ei ole raportoitu olevan yhteyttä juoksuvammoihin, juoksutekniikkaan tai voimatasoihin.
Harjoittelujakso sisälsi viikoittain kaksi ohjattua ryhmämuotoista tapaamista sekä ohjeistukset omatoimiseen harjoitteluun. Ryhmäkohtaiset harjoitteet tehtiin lyhyen aerobisen lämmittelyn jälkeen, ennen juoksuharjoittelua, joka oli jokaisessa ryhmässä sama.
Miksi muutoksia ei havaittu?
Tämän tutkimuksen tulokset ovat sidottuja käytettyihin harjoitusohjelmiin. Siksi on mahdollista, että jokin toisenlainen harjoittelu vaikuttaisi juoksutekniikkaan enemmän. Harjoitteluohjelmat sisälsivät pääosin kehonpaino- ja vastuskuminauhaharjoitteita, joten on mahdollista, että ohjelmien kuormitus ei ehkä ollut riittävän suuri lihaskasvun ja sitä kautta juoksutekniikan muutosten aikaansaamiseen.
Juoksutekniikkaan vaikuttavat nivelkulmien lisäksi myös esimerkiksi nivelmomentit, kiihtyvyydet ja lihasaktiivisuus. Onkin mahdollista, että harjoitusohjelmien vaikutukset, ja siten niiden tehokkuus voivat selittyä muilla mekanismeilla.
Kirjoittaja:
Heidi Jarske, väitöskirjatutkija, LitM, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Kuva: Canva