Hyppää sisältöön

Suunnanmuutostekniikka ei yhteydessä äkillisiin polvivammoihin nuorilla palloilijoilla

Naispelaajilla heikko polven hallinta oli miehiä yleisempää lajille tyypillisessä suunnanmuutoksessa. Suunnanmuutostekniikka ei kuitenkaan ollut yhteydessä äkillisen polvivamman riskiin nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla, selviää tuoreesta Tampereen Urheilulääkäriaseman tutkimuksesta.

Nopeat käännökset ja jarrutukset laittavat polvet koville

Suuri osa äkillisistä polvivammoista koripallossa ja salibandyssa aiheutuu nopeissa suunnanmuutostilanteissa, joissa polveen kohdistuu suuria ulkoisia kuormia. Äkillisen polvivamman riski on suuri nopeita käännöksiä ja jarrutuksia sisältävissä palloilulajeissa, ja erityisesti naispelaajat ovat loukkaantumisriskissä.

Tampereen Urheilulääkäriaseman tutkimuksessa selvitettiin suunnanmuutostekniikan yhteyttä äkillisen polvivamman riskiin nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla. Tutkimus julkaistiin arvostetussa American Journal of Sports Medicine -lehdessä.

Nuoret palloilijat suunnanmuutostesteissä

Tutkimukseen osallistui 258 nuorta 12–21-vuotiasta pelaajaa. Tutkimuksen alussa pelaajat tekivät 180-asteen suunnanmuutostestin 3D-liikeanalyysilaboratoriossa. Suunnanmuutos sisälsi nopean syötön ennen ja jälkeen maksimaalisella nopeudella tehtyä 180-asteen käännöstä voimalevyjen päällä. Tutkimustestien jälkeen pelaajille sattuneita vammoja sekä heidän harjoittelu- ja kilpailumääriänsä seurattiin 12 kuukauden ajan.

Suunnanmuutoksesta analysoitiin seuraavien muuttujien huippuarvot kontaktivaiheen aikana: pystysuuntainen kontaktivoima, vartalon lateraalifleksiokulma, polven fleksiokulma, polven valguskulma, polven fleksiomomentti, polven abduktiomomentti sekä polven rotaatiomomentit.

Jalat analysoitiin erikseen ja kolmen toiston keskiarvoa käytettiin analyyseissa. Päälopputulosmuuttujana oli äkillinen, ilman suoraa kontaktia syntynyt polvivamma.

Naisilla suurempi polvivammojen riski

Seurannan aikana rekisteröitiin 18 uutta ilman kontaktia syntynyttä äkillistä polvivammaa. Polvivammojen ilmaantuvuus oli 0,3 vammaa 1000 urheilutuntia kohti. Naisille sattui 14 polvivammaa ja miehille neljä. Naisilla oli suurempi polvivamman riski miehiin verrattuna. Kaikista polvivammoista kahdeksan oli polven eturistisiteen (ACL) repeämisiä ja kaikki ACL-vammat sattuivat naisille.

Naisilla havaittiin merkitsevästi suurempia polven valguskulmia kuin miehillä: keskiarvo naisilla oli 14 astetta ja miehillä 2 astetta. Biomekaanisilla muuttujilla ei kuitenkaan havaittu olevan yhteyttä loukkaantumisriskiin.

Kansainvälisesti merkittävä tutkimus

Polven eturistisiteen repeämisen syntymekanismiin on todettu liittyvän hallitsematon polven valgusliike eli sisäänpäin kääntyminen, sääriluun eteenpäin siirtyminen ja mahdollisesti sääriluun sisäkierto polven ollessa lähes suorana. Vaikka ACL-vamman syntymekanismi on voitu selvittää melko yksityiskohtaisesti, tällä hetkellä ei tiedetä, altistavatko nämä tai mahdolliset muut suunnanmuutoksen biomekaaniset tekijät loukkaantumisille, sillä prospektiivisia riskitekijätutkimuksia ei tätä ennen ole julkaistu.

Tämä tutkimus oli kansainvälisesti merkittävä, sillä se oli ensimmäinen tutkimus, jossa selvitettiin lajille ominaisen suunnanmuutostekniikan biomekaanisia muuttujia ja niiden yhteyttä polvivamman riskiin. Vaikka tutkimuksessa havaittiin mahdollisesti haitallisia liikemalleja, etenkin naispelaajilla, vammariskiin yhteydessä olevia tekijöitä ei löydetty.

Erityisen yleistä polven suurentunut valgussuuntainen kuormitus oli ACL-vamman saaneilla naisilla, joilla polven valguskulma oli keskimäärin yli 16 astetta ja abduktiomomentit 20 % suurempia kuin ei-vamman saaneilla naispelaajilla. Ero ACL-vamman kokeneiden ja ei-vammautuneiden välillä ei kuitenkaan ollut merkitsevä, mahdollisesti liian pienen otoskoon vuoksi. Suuremmalla otoksella tämä ero olisi saattanut olla merkitsevä. Näin ollen, tällä tutkimuksella ei vahvisteta, mutta ei myöskään kumota polven valguksen ja ACL-vammariskin välistä mahdollista yhteyttä.

Yhteenveto

Nopean suunnanmuutoksen aikana mitatut biomekaaniset muuttujat eivät olleet yhteydessä äkillisen polvivamman riskiin nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla. Tutkimuksen otoskoon rajallisuuden vuoksi, vain vahva yhteys olisi ollut mahdollista havaita, eikä tutkimuksella voida sulkea pois mahdollista heikompaa yhteyttä. Kaikki ACL-vammat sattuivat naisille ja liiallinen polven valgusliike oli selvästi yleisempi nuorilla naispelaajilla miehiin verrattuna, mikä saattaa olla osallisena ACL-vamman yleisyydessä naisurheilijoilla. Tässä tutkimuksessa käytetyllä lajinomaisella suunnanmuutostestillä ei voida tunnistaa vammariskissä olevia nuoria urheilijoita.

Äkillisiä polvivammoja voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä hermo-lihasjärjestelmää kehittävällä harjoittelulla. Lisätietoa äkillisistä polvivammoista ja niiden ehkäisystä löydät Terve urheilija -sivustolta polvea koskevasta osiosta.

Lue myös Terve urheilija -ohjelman uutinen ja katso infograafi.

Alkuperäisjulkaisu

Leppänen M, Parkkari J, Vasankari T, Äyrämö S, Kulmala J-P, Krosshaug T, Kannus P, Pasanen K. Change of Direction Biomechanics in a 180-Degree Pivot Turn and the Risk for Noncontact Knee Injuries in Youth Basketball and Floorball Players. The American Journal of Sports Medicine. July 2021. doi:10.1177/03635465211026944

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan