Runsas TV:n katselu on yhteydessä lähes kolmanneksen suurempaan dementiariskiin vähäiseen TV:n katseluun verrattuna, mutta tietokoneen käytöllä ei havaittu yhteyttä. Tämä selvisi vuonna 2025 julkaistusta systemaattisesta katsauksesta ja meta-analyysista, joka tarkasteli istumisen ja dementiariskin välistä yhteyttä kohorttiasetelmissa.
Dementia on kliininen oireyhtymä, johon liittyy useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentyminen. Dementia vaikuttaa mm. muistitoimintoihin, käyttäytymiseen ja mielialaan ja edetessään se heikentää yksilön itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa. Alzheimerin tauti on yleisin dementian muoto.
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan dementian esiintyvyys tulee kasvamaan reilusti seuraavien reilun kahdenkymmenen vuoden aikana jopa 139 miljoonaan tapaukseen, ja tällä on merkittäviä seurauksia sekä yksilöille, heidän läheisilleen, että yhteiskunnalle.
Valveilla ollessa istuen, loikoillen tai makuulla tapahtuvat toiminnot, joiden energiankulutus on enintään 1,5 MET-arvoa eli lepoaineenvaihdunnan kerrannaista, ovat yhteydessä monien kroonisten sairauksien riskien lisääntymiseen. Tyypillisesti nämä toiminnot toteutuvat TV:tä katsoessa, elektronisia laitteita käyttäessä ja ajoneuvoissa matkustaessa.
Aiemmissa tutkimuksissa vaihtelua
Aiemmissa tutkimuksissa runsaan istumisen on todettu olevan yhteydessä dementian riskiin ja liikkumisen vastaavasti suojaavan dementialta. On kuitenkin myös näyttöä, ettei liikkuminen täysin poista runsaan istumisen haitallisia vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen ja aineenvaihduntaan.
Aiemmat katsaustutkimukset istumisen ja dementian välisistä yhteyksistä ovat pohjautuneet osittain laadullisiin tutkimuksiin, ja istumisen määrittelyssä on ollut vaihtelua. Tämän katsaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää määrällisten kohorttitutkimusten ja niissä laskettujen riskitiheyssuhteiden (hazard ratio, HR) perusteella istumismäärän ja eri tilanteissa toteutuneen istumisen yhteyttä dementiariskiin aikuisväestössä.
Istumisen konteksti vaikuttaa
Tutkimuksen tulosten mukaan runsas istuminen oli yhteydessä 17 prosenttia suurempaan dementiariskiin vähäiseen istumiseen verrattuna. Osaryhmittäisen tarkastelun mukaan runsas TV:n katselu oli yhteydessä 31 prosenttia suurempaan dementiariskiin vähäiseen TV:n katseluun verrattuna, mutta tietokoneen käytöllä ei havaittu merkittävää yhteyttä dementiariskiin.
Muita istumismuotoja kuin TV:n katselua tai tietokoneen käyttöä, esim. autolla ajaminen, yleinen istumisaika ja liikemittarilla mitattu istuminen, tarkastelleissa tutkimuksissa runsas istuminen oli yhteydessä 33 prosenttia suurempaan dementiariskiin vähäiseen istumiseen verrattuna.
Kognitiivisella aktiivisuudella ja muilla käyttäytymismalleilla merkitystä
Yhteenvetona tutkimuksessa todettiin, että istuva elämäntyyli on yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin, mutta istumisen konteksti vaikuttaa yhteyteen. TV:n katselun ja tietokoneen käytön erilaiset yhteydet dementiariskiin voivat johtua näihin toimintoihin liittyvän kognitiivisen aktiivisuuden eroista. Tietokoneen käyttö on usein kognitiivisesti aktiivisempaa kuin TV:n katselu.
Kognitiivinen aktiivisuus saattaa suojata aivoja istuma-asennon haitallisilta verenkierto- ja aineenvaihduntavaikutuksilta. Lisäksi eri konteksteissa tapahtuvaan istumiseen voi liittyä muita käyttäytymismalleja, esim. napostelua, jotka voivat heijastua aineenvaihdunnalliseen terveyteen ja sitä kautta aivoterveyteen.
Istumisen ja sen terveysyhteyksien tarkastelussa onkin tärkeää huomioida istumisen konteksti.
Näin tutkittiin
Tutkimus pohjautuu kymmeneen kohorttitutkimukseen ja niistä laadittuun systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen ja meta-analyysiin. Mukaan otettiin kohorttitutkimuksia, joissa aikuisten istumista oli tarkasteltu TV:n katseluun, tietokoneen käyttöön tai autolla ajamiseen käytettynä aikana tai yleisesti istumisaikana, dementiadiagnoosi oli tehty kansainvälisten kriteereiden mukaisesti ja istumisen ja dementian yhteyttä oli tarkasteltu riskitiheyssuhteen avulla.
Seuranta-aika tutkimuksissa vaihteli 3,4 ja 13,6 vuoden välillä. Analyysia varten istumisen konteksti luokiteltiin kolmeen luokkaan: TV:n katselu, tietokoneen käyttö ja muu. Muu-luokka sisälsi mm. autolla ajamista, yleistä istumista ja liikemittarilla mitattua istumista.
Istumisen yhteyttä dementiariskiin arvioitiin riskitiheyssuhteen (hazard ratio, HR) avulla. Tutkimusten laatua arvioitiin Newcastle–Ottawa Scale -menetelmällä ja yhdeksän kymmenestä mukaan otetusta tutkimuksesta arvioitiin korkealaatuisiksi. Tutkimuksessa arvioitiin myös julkaisuharhaa ja tehtiin herkkyysanalyysejä.
Tutkimuksen rajoituksia
Tutkimuksessa nostettiin esiin muutamia rajoituksia: Suurin osa mukana olleista tutkimuksista perustui osallistujien itse ilmoittamaan tietoon istumisesta ja sen konteksteista, ja aineisto pohjautui TV:n katselua ja tietokoneen käyttöä tarkastelleisiin tutkimuksiin. Suurin osa osallistujista oli eurooppalaisia, mikä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Lisäksi tutkimus perustui suhteellisen pieneen tutkimusmäärään.
Jatkossa olisi tärkeää tutkia istumisen annosvastesuhdetta dementiaan ja sen riskitekijöihin.
Julkaisun tiedot
Luo ym. Association between sedentary behavior and dementia: a systematic review and meta-analysis of cohort studies, BMC Psychiatry, 25, 451, 2025. doi: 10.1186/s12888-025-06887-0
Tiivistelmän kirjoittaja: johtava tutkija Pauliina Husu, UKK-instituutti