Palvelupolku ei synny eikä juurru itsestään – sen käyttöönotto vaatii ammattilaisten yhteistyötä ja pysyviä rakenteita. Ikä-HYTE-hankkeessa kehitetty liikkumisen palvelupolkua on tehty tutuksi lähitoreilla, liikuntapalvelujen ammattilaisille ja ikääntyneille kuntalaisille. Työ jatkuu edelleen.
Miten pysyvyys varmistetaan?
Palvelupolun kehittäminen ja kuvaaminen on ensimmäinen askel, mutta pelkkä polun kuvaaminen ei riitä. Jotta kehitetty malli jää elämään, on jalkauttamista suunniteltava ja toteutettava hankkeen alusta asti. Ikä-HYTE-hankkeessa keskeisiä keinoja ovat olleet:
- ammattilaisten sitoutuminen ja yhteistyö
- koulutus ja osaamisen vahvistaminen
- kohtaamiset ikäihmisten kanssa
- integrointi pysyviin rakenteisiin ja strategioihin
- seuranta ja jatkokehittäminen.
Pysyvät rakenteet tukevat juurtumista
Ikä-HYTE-hankkeen onnistumisen edellytyksenä on alusta asti ollut monitoimijainen ja laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Tampereen kaupungin toimijat sitoutuivat projektiryhmän ja ohjausryhmän työskentelyyn alusta alkaen tiiviisti. Samalla valtakunnallisen ohjausryhmän asiantuntijuus tuki kehitystyötä ja soveltuvuutta tulevaisuudessa laajempaan käyttöön. Liikkumisen palvelupolulla keskeisiksi toimijoiksi asiakasrajapinnalla tunnistettiin liikunnanohjaajat, liikuntaneuvojat, terveydenhoitajat, sairaanhoitajat ja sosiaaliohjaajat.
Palvelupolun tarkoitus ei ole jäädä vain paperille – se viedään käytäntöön osaksi kunnan ja hyvinvointialueen rakenteita. Tampereella ei ollut aiemmin kuvattua liikkumisen palvelupolkua, mutta toimivia käytäntöjä oli jo olemassa ja ne loivat pohjaa yhteistyölle. Tästä esimerkkinä LIPAKE eli liikuntapalveluketju-palaverit, jossa kaupungin liikunnanohjaajat sekä hyvinvointialueen avo- ja kotikuntoutuksen fysioterapeutit tapaavat puolivuosittain. Lisäksi kaupungin liikuntaneuvojat tarjoavat liikuntaneuvontaa osalla Tampereen sote-asemista ja osallistuvat niiden osastopalavereihin.
Palvelupolun avulla halutaan tuoda esiin eri hallinnonalojen yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Nyt senioreiden liikkumisen palvelupolku linkittyy esimerkiksi
- Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan
- Pirkanmaan hyvinvointialueen elintapaohjauksen käsikirjaan
- liikuntapalveluiden ja sote-palveluiden palveluohjauksen prosesseihin.
Palvelupolun tunnettuutta lisättiin hankkeen lopulla vierailuilla Pirkanmaan hyvinvointialueen lähitoreilla. Lähitorit tarjoavat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa saa maksutonta neuvontaa, palveluohjausta ja tukea digipalveluiden käyttöön. Lue lisää: Liikkumisen palvelupolkua esiteltiin Tampereen lähitoreilla.
Hankkeen aikana kutsuttiin yhteen ikääntyneiden liikkumista edistäviä toimijoita Tampereen ja Pirkanmaan alueella sekä tehtiin yhteistyötä muiden kaatumisten ehkäisyä ja liikkumisen edistämistä tekevien tahojen kanssa. Hankkeen päätöswebinaarissa esiteltiin valtakunnallisesti palvelupolun kehittämiseen ja toimijaverkoston kartoittamiseen käytettyjä työkaluja.
Työ jatkuu
Polku on otettu käyttöön Tampereella ja sen eri versiot tukevat sekä ammattilaisia että asiakkaita. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on vahvistunut ja uusia toimintamalleja on syntynyt.
Ikä-HYTE-hanke on käynnistänyt palvelupolkujen kehittämisen Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen muihin kohderyhmiin. Kaupungin Ikäihmiset liikkeelle -hanke tuo urheiluseuroja aiempaa enemmän mukaan tuottamaan ohjattua liikuntaa senioreille.
Artikkelin kirjoittanut Ikä-HYTE-hankkeen hankekoordinaattori Julia Ben Khalifa.
Lisätietoa Ikä-HYTE-hankkeesta
Artikkelikuva: Teemu Keskinen / 2025