Liikemittarilla mitattuna 28 prosenttia perusopetusikäisistä lapsista ja nuorista liikkui vähintään tunnin päivittäin, mutta lukiolaisilla osuus oli enää 5 prosenttia. Lapset ja nuoret ottivat keskimäärin 9 654 askelta päivässä, lukiolaiset reilut 2000 askelta vähemmän. Liikkumisen määrä vähentyi ja istumisen ja muun paikallaanolon määrä lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Liikkumisjaksot vastaavasti lyhentyivät ja istumisjaksot pidentyivät iän lisääntyessä, selviää tuoreesta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU 2024 -tutkimuksesta.
Liikemittarimittausten mukaan lapset, nuoret ja nuoret aikuiset olivat valveilla lähes 15 tuntia vuorokaudesta ja nukkuivat keskimäärin reilut 9 tuntia. Perusopetuksen lapsilla ja nuorilla valveaika oli hieman lyhyempi ja yöuneen käytetty aika vastaavasti hieman pidempi kuin lukiolaisilla (kuvio 1.).
Ainoastaan 7-vuotiailla istuen, loikoillen tai makuulla vietetyn ajan osuus oli alle puolet valveillaoloajasta. Yhdeksänvuotiailla osuus oli tasan 50 prosenttia. Tätä vanhemmat ikäryhmät viettivät istuen, loikoillen tai makuulla yli puolet valveajastaan. Lapset (7–11-vuotiaat) istuivat viikonloppuisin keskimäärin enemmän kuin arkisin, kun taas nuoret ja lukiolaiset istuivat arkisin viikonloppuja enemmän.
Paikallaan seisomiseen osallistujat käyttivät keskimäärin reilun tunnin vuorokaudessa. Samoin kuin istumisen, loikoilun ja makuulla olon, myös paikallaan seisomisen määrä lisääntyi nuoremmista vanhempiin ryhmiin siirryttäessä. Arkipäivisin seisomista kertyi hieman enemmän kuin viikonloppuisin.
Kevyttä liikkumista osallistujille kertyi lähes 4 tuntia päivässä, reipasta liikkumista vajaa 1,5 tuntia ja rasittavaa liikkumista alle 10 minuuttia päivässä. Nuorimmat lapset liikkuivat eniten ja liikkumisen määrä vähentyi tehosta riippumatta vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Lapset ja nuoret ottivat keskimäärin 9 654 askelta päivässä, lukiolaisilla päivittäinen askelmäärä oli reilut 2000 askelta vähemmän (kuvio 2.).
(pojat/miehet n = 1223, tytöt/naiset n = 1514, yhteensä n = 2737).
Arkipäivinä reipasta tai rasittavaa liikkumista kertyi keskimäärin enemmän kuin viikonloppuisin ja osallistujat ottivat arkipäivisin reilut 2000 askelta enemmän kuin viikonloppuisin.
– Lapsille ja nuorille kertyi arkipäivinä enemmän myös kevyttä liikkumista kuin viikonloppuisin. Sen sijaan lukiolaisilla kevyttä liikkumista oli viikonloppuisin keskimäärin hieman enemmän kuin arkisin, lisää vanhempi tutkija Pauliina Husu.
Liikemittarilla mitattuna liikkumissuosituksen saavutti keskimäärin neljäsosa osallistujista eli he liikkuivat reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia jokaisena mittauspäivänä. Nuorimmilla osallistujilla suosituksen saavuttaneiden osuus ylsi vielä 50 prosenttiin, mutta oli lukiolaisilla enää 5 prosenttia (kuvio 3.).
Perusopetuksen pojat saavuttivat suosituksen yleisemmin kuin tytöt. Sukupuoliero oli suurin 7-vuotiailla ja pieneni vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Viisitoistavuotiailla ero ei ollut enää tilastollisesti merkitsevä ja lukiolaisilla suosituksen saavuttaneita oli molemmissa sukupuolissa yhtä vähän.
(pojat/miehet n = 1223, tytöt/naiset n = 1514, yhteensä n = 2737).
Liikkumisen ja paikallaanolon kertyminen päivän aikana
LIITU-tutkimuksessa tarkasteltiin myös istumisen ja liikkumisen jakautumista päivän ajalle. Istumista kertyi kaikille tarkastelluille ikäryhmille melko tasaisesti päivän aikana. Ikäryhmien välillä oli kuitenkin selkeät tasoerot erityisesti arkipäivinä; nuorimmat lapset istuivat jokaisena valveillaolotuntina keskimäärin vähemmän kuin nuoret ja lukiolaiset.
Myös ikäryhmien liikkuminen erosi toisistaan erityisesti koulu- ja opiskelupäivien aikana. Alakoululaisten aktiivisimmat hetket sijoittuivat puolen päivän aikaan ja arki-iltaan. Yläkoululaisilla ja lukiolaisilla vastaavasti alkuiltapäivään ja iltaan. Arkisin liikkuminen alkoi ikäryhmästä riippumatta suurin piirtein samaan aikaan, mutta viikonloppuisin nuorimmat lapset lähtivät liikkeelle aiemmin kuin nuoret ja lukiolaiset.
– Tämä selittynee lasten, nuorten ja lukiolaisten erilaisilla heräämis- ja nukkumaanmenoajoilla, erityisesti viikonloppuisin. Arkisin koulun alkaminen säätelee liikkeellelähdön aikaa, eikä ikäryhmien välillä siten ilmene juurikaan eroja, taustoittaa johtaja Tommi Vasankari.
Näin tutkittiin
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on kansallinen 7–20-vuotiaiden liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja liikuntakulttuuria tarkasteleva tutkimus. Tutkimuksessa myös mitataan peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien lasten, nuorten ja nuorten aikuisten liikkumista ja paikallaanoloa. Vuoden 2024 tutkimuksessa kohdejoukkona olivat ensimmäistä kertaa samaan aikaan sekä perusopetuksen oppilaat että toisen asteen opiskelijat.
Tutkimukseen kuuluu oppitunnilla täytettävä sähköinen kysely ja liikemittarimittaus viikon ajalta. LIITU-tutkimuksesta ja kyselyaineiston keruusta vastaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ja liikemittarimittauksista UKK-instituutti. Liikemittarimittausten toteutuksessa yhteistyötahoina oli Liikkuva opiskelu -ohjelman koordinaattoreita, kaupunkien liikuntacoacheja ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimijoita.
LIITU 2024 -tutkimuksen liikemittarimittauksiin osallistui yhteensä 198 oppilaitosta. Koska ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden osallistumisaktiivisuus oli hyvin vähäistä, heidän aineistonsa jäi yleistettävyyden kannalta liian pieneksi. Yllä esitettävissä tuloksissa ovat siten mukana vain lapset (7–11-v.), nuoret (13–15-v.) ja lukiolaiset (16–20-v.), jotka olivat käyttäneet liikemittaria vähintään neljä kokonaista vuorokautta (n = 2412) tai vähintään neljänä päivänä ainakin 10 tuntia päivässä (n = 2737). LIITU-tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Julkaisu: LIITU 2024 -raportin osio 3: Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä ja Tommi Vasankari. Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä. Raportissa: Kokko S & Hämylä R. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1.
Artikkelikuva: Pama Alavilo