Työmatkan kulkeminen kävellen tai pyöräillen näyttäisi edistävän sydämen verisuoniterveyttä. Työmatkapyöräilyn havaittiin olevan sydänterveydelle edullisin työmatkaliikkumisen muoto. Suotuisinta työmatkaliikkuminen on, kun se jatkuu ympärivuotisesti. Nämä tulokset selvisivät tuoreesta ruotsalaisesta poikkileikkaustutkimuksesta.
Aktiivinen liikkuminen töihin on yhdistetty aikaisemmin monien sairauksien ennaltaehkäisyyn. Näitä ovat esimerkiksi sydäntaudit ja aivohalvaukset, jotka alkavat kehittyä jo nuorena, jos elämäntapoihin ei kiinnitä huomiota. Uusi ruotsalainen tutkimus on ensimmäistä kertaa tutkinut työmatkaliikkumisen yhteyksiä etenkin sydämen verisuonten ahtautumiseen ja kalkkeutumiseen.
Työmatkakävely sekä -pyöräily näyttäisi ennaltaehkäisevän sydämen verisuonten ahtautumista
Tutkimuksen päätulos oli, että kävellen tai pyörällä taitetut työmatkat olivat itsenäisesti suotuisasti yhteydessä erityisesti sydämen verisuonten vähäisempään ahtautumiseen. Löydös säilyi, vaikka tutkimuksessa huomioitiin kaikki mahdolliset asiaan vaikuttavat muut tekijät. Alustavissa analyyseissä havaittiin myönteisiä vaikutuksia myös sydämen verisuonten kalkkeutumiseen sekä kaulavaltimon plakkeihin, mutta työmatkaliikkuminen ei jäänyt itsenäiseksi selittäväksi tekijäksi näiden yhteyksien kohdalla, kun kaikki muut asiaan vaikuttavat riskitekijät huomioitiin analyyseissä.
Ympärivuotisesta työmatkaliikkumisesta hyötyä erityisesti istuma- tai seisomatyötä tekeville
Lähes 80 % sydämen verisuonten ahtautumisesta selittyi hyvin tavallisten riskitekijöiden vaikutuksesta, kuten diabeteksesta (12 %), veren rasva-arvoista (22 %), verenpaineesta (37 %) ja kehon painoindeksistä (38 %), joihin kaikkiin työmatkaliikkuminen vaikutti suotuisasti. Tutkimuksen tulokset vahvistavatkin entisestään tukemaan politiikan keinoin työmatkaliikkumista, jotta esimerkiksi pyörätiet olisivat hyvässä kunnossa läpi vuoden.
Tutkimuksessa havaittiin työmatkapyöräilyn alentavan sydämen verisuonten ahtautumisen riskiä hieman kävelyä paremmin. Terveyden kannalta työmatkaliikkuminen osoittautui erityisen hyödylliseksi, jos sitä harrasti säännöllisesti ympäri vuoden, ja jos itse työ oli istuma- tai seisomatyötä.
Työmatka-autoilu sydänterveyden kannalta epäedullisinta
Autoilu töihin oli tutkimuksen mukaan haitallisin vaihtoehto. Vaikka yhdistelmäliikkumisen, kuten osan työmatkasta taittaminen junalla, bussilla tai metrolla ja osan matkasta kävellen, ei ollut yhteydessä suoraan sydämen terveyteen, oli sillä suotuisia vaikutuksia muihin terveyden riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen tai vähäisempään diabetesriskiin. Näin ollen terveyden kannalta parhaat työpaikkaliikkumisen muodot ovat: pyöräily, kävely, kulkuneuvo osan matkasta yhdistettynä kävelyyn. Huonoin vaihtoehto oli autoilu.
Viidennes suomalaisista kulkee työmatkansa liikkuen – lisäämisellä hyötyjä työterveyteen
Tutkimuksen mukaan 25 % ruotsalaisista liikkuu töihin pyörällä tai kävellen ympäri vuoden. THL:n mukaan vastaava luku on Suomessa hieman vähäisempi, noin viidennes: Alle viidennes työikäisistä kulkee työ- tai opiskelumatkansa kävellen tai pyöräillen ympäri vuoden – THL. Terve Suomi -tutkimuksenkin mukaan pyöräily on paras työmatkaliikkumisen muoto ja aktiivisella liikkumisella on yhteys vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Kulkekaamme siis kaikki työmatkamme mahdollisuuksien mukaan joko pyörällä tai kävellen, ainakin osan matkasta!
Näin tutkittiin
Tutkimukseen osallistui yli 23 000 ruotsalaista, joiden keski-ikä oli 57 vuotta. Sydämen verisuonten ahtautumista ja kalkkeutumista tutkittiin edistyneellä tietokonetomografialla sekä kaulavaltimon plakkeja ultraäänellä. Liikkumista koskevat tiedot kerättiin subjektiivisilla kyselyillä. Lisäksi tutkittavilta mitattiin peruslaboratoriokokeet, mukaan lukien verenpaine.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Edholm P, Wennberg P, Ballin M, et al. Active commuting and atherosclerosis in a population-based sample of middle-aged adults: the Swedish CArdioPulmonary bioImage study (SCAPIS). British Journal of Sports Medicine 2026;60:248-257. DOI: 10.1136/bjsports-2025-110403
Kirjoittaja:
vanhempi tutkija, Ilkka Heinonen, UKK-instituutti
Kuva: Canva