Tuore suomalainen sairaalarekistereihin perustuva tutkimus tarkastelee kaatumisten esiintyvyyttä vuosina 2021–2022 (1). Vaikka hoidon laatu Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna hyvä, tutkimus tuo esiin kaatumisten yleisyyden eri erikoisaloilla sekä tarpeen kaatumisten systemaattisille kirjaukselle ja ennaltaehkäiseville käytännöille.
Kaatumiset ja painehaavat laadukkaan hoito- ja kuntoutumisprosessin indikaattoreita
Kaatumiset ja painehaavat ovat merkittäviä potilasturvallisuuden haasteita. Molemmat heikentävät ja hidastavat potilaan toipumista ja lisäävät hoitokustannusten lisäksi myös potilaiden inhimillisen kärsimyksen määrää.
Kaatumiset ja painehaavat ovat kansainvälisesti keskeisiä hoito- ja kuntoutustyön laadun tunnuslukuja: kaatumisia mitataan suhteessa potilasvuorokausiin ja painehaavoissa seurataan sairaalasyntyisten 2–4 asteen painehaavojen esiintyvyyttä.
Kaatumisten ehkäisy ei ole vain potilasturvallisuuskysymys – se vaikuttaa myös hoidon kustannuksiin ja potilaiden elämänlaatuun. Laadukas kirjaaminen ja valtakunnallisesti yhtenäinen seurantatapa tukevat kehittämistyötä ja auttavat kohdentamaan toimenpiteitä sinne, missä kaatumisen riski on suurin.
Sairaalakaatumista lähes joka toinen johtaa kaatumisvammaan
Seuranta-aikana kirjattiin 4 526 kaatumista, joista 41 % johti loukkaantumiseen. Jokaista tuhatta potilaspäivää kohti tapahtui 1,80 kaatumista ja 0,74 vammaan johtanutta kaatumista. Vaihtelu sattuneiden kaatumisten ja kaatumisvammojen suhteen eri erikoisalayksiköiden välillä oli suuri. Eniten kaatumisia sattui sydän- ja verisuonitautien, traumatologian ja neurologian osastoilla sekä psykogeriatrisissa yksiköissä, kun taas kaatumisia oli vähiten synnytys- ja äitiysosastoilla.
Tulokset kertovat, että Suomessa kaatumisten määrä on kansainvälisesti vertaillen suhteellisen matala, mikä viittaa hyvään hoitotyön laatuun. Silti yksiköissä, joissa kaatumisia tapahtuu eniten, tarvitaan entistä systemaattisempia käytänteitä, joissa on huomioitu myös kaatumisten ennaltaehkäisy.
Miten aineisto kerättiin?
Tutkimuksessa tarkasteltiin kaatumisia ja painehaavoja akuuttien sairaala- ja psykiatristen hoitojaksojen aikana vuosina 2021–2022. Aineisto kerättiin sairaalarekistereistä ja se kattoi yli 2,5 miljoonaa potilaspäivää. Tutkimusaineisto kerättiin kymmenestä suomalaisesta sairaalasta, joista 5 oli yliopistollista ja 5 keskussairaalaa,198 hoitoyksiköstä ja 22 erilaiselta erikoisalueelta. Aineistosta 90 prosenttia kertyi yliopistosairaaloista.
Kaikkia sairaalahoidon aikana sattuneita kaatumisia ei välttämättä kirjata systemaattisesti, joten sattuneiden kaatumisten todelliset lukumäärät voivat olla raportoitua suurempia. Mikäli potilaat kotiutetaan liian aikaisin asuinympäristöön, joka ei vastaa potilaan toimintakyvyn edellytyksiä tai avun tarvetta, saattavat kaatumiset tapahtua vasta sairaalahoidon jälkeen. Kaatumisten määriä olisi tärkeää tarkkailla ja kirjata myös sairaalasta kotiutuksen jälkeen.
Tunnista riskipotilaat, aloita ehkäisytyö ja seuraa toimenpiteiden vaikutuksia
Kaatumisten ehkäisyn maailmansuositukset auttavat riskipotilaiden tunnistamisessa ja ehkäisevien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisessa kohdentamisessa.
- Kaatuminen ja varsinkin kaatumisvamma on hälytysmerkki alkavasta tai jo edenneestä toimintakyvyn heikentymisestä.
- Sairaala- ja hoivapotilaita pidetään lähtökohtaisesti aina korkean kaatumisriskin henkilöinä.
- Keskustele potilaan kanssa hänen kaatumisriskistään sekä hänen uskomuksistaan, näkemyksistään ja tarpeistaan kaatumisten ehkäisyn suhteen. Ohjaa potilasta, potilaat eivät useinkaan tiedosta omaa kaatumisriskiään.
- Kysy potilailta aiemmista kaatumista, kaatumisen pelosta ja liikkumisvaikeuksista.
- Kaatumisvamman vuoksi sairaalahoidossa oleville potilaille tulee tehdä moniammatillinen kaatumisten riskitekijöiden kartoitus. Prosessin tulee alkaa akuuttihoidosta, ja se jatkuu usein kotiutuksen jälkeen. Kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi sairaalahoidossa, mutta prosessin jatkuminen tulee olla selvillä asiakkaan kotiutuessa.
- Sairaalahoidon aikana tulee arvioida sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta, johon sisältyy sydän- ja verenkiertoelimistön sairaustiedot, sydämen auskultaatio, ortostaattisen verenpaineen mittaus maaten ja seisten sekä EKG. Lisäksi tulee selvittää kaatumisia lisäävät lääkkeet sekä aliravitsemus ja gerastenia.
- Havainnoi ja mittaa kävely-, tasapaino- ja toimintakykyä. Selvitä myös pääseekö potilas itsenäisesti ylös lattialta.
- Kirjaa selvitetyt vaaratekijät sekä yhdessä sovitut toimenpiteet ja seuranta.
- Seuraa toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia jo sairaalassa.
- Korkeassa kaatumisen riskissä oleville potilaille tehdään seuranta 1–3 kuukauden kuluttua sairaalasta kotiutumisesta esimerkiksi kotisairaanhoidon toimesta.
- Sovi seurannan vastuuhenkilö.
- Kirjaa hoitojaksolla mahdollisesti sattuneet kaatumiset ja ryhdy välittömästi toimenpiteisiin, joilla ehkäistään uudet kaatumiset.
- Potilaan sitominen fyysisesti tai kemiallisesti ei ehkäise kaatumisia eikä ole eettisesti hyväksyttävää.
- Anna asiakkaalle toivoa ja sopikaa yhteisesti toimenpiteitä kaatumisten ehkäisemiseksi asiakkaan pystyvyyttä tukien ja voimavarojen mukaan.
Alkuperäisjulkaisut
1. Lemetti T, Heikkilä AP, Heikkilä A, Junttila K, Kaunonen M, Kortteisto T, Nurmeksela A, Salmela S, Tanttu P-M, Tervo-Heikkinen T. Inpatient Falls and Pressure Ulcers as Nursing Quality Indicators in National Benchmarking—A Retrospective Observational Registry Study. Int J Qual Health Care 2025; mzaf055, https://doi.org/10.1093/intqhc/mzaf055
2. Montero-Odasso M, van der Velde N, Martin FC ym. Task Force on Global Guidelines for Falls in Older Adults. World guidelines for falls prevention and management for older adults: a global initiative. Age Ageing. 2022 Sep 2;51(9):afac205. doi: 10.1093/ageing/afac205. Erratum in: Age Ageing. 2023 Sep 1;52(9):afad188. doi: 10.1093/ageing/afad188. Erratum in: Age Ageing. 2023 Oct 2;52(10):afad199. doi: 10.1093/ageing/afad199. PMID: 36178003; PMCID: PMC9523684.
Referoija: UKK-instituutin vanhempi tutkija, dosentti Maarit Piirtola
Päivitetty 16.9.2025: Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan kaatumisten ja painehaavojen käytöstä hoito- ja kuntoutumisprosessien laadun indikaattoreina.