Vaikuttavimmat digitaaliset elintapainterventiot fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi koostuvat liikkumisen ja kansansairauksien omahoidon yhdistelmästä, jotka toteutetaan erilaisia teknologisia ratkaisuja käyttäen. Tämä selvisi systemaattisesta katsauksesta, jossa arvioitiin 137 satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen vaikuttavuutta verrattuna kansansairauksien tavanomaiseen hoitoon.
Digitaalisessa elintapaohjauksessa korostuu keinojen yksilöllisyys
Digitaaliset elintapainterventiot, jotka tähtäsivät liikkumisen lisäämiseen kansansairauksista kärsivillä potilailla, onnistuivat tavoitteessaan parhaiten, mikäli interventiot toteutettiin teknologisia ratkaisuja ja omahoitoa hyödyntäen. Katsauksen mukaan tehokkaimpia ratkaisuja olivat verkko- ja mobiilisovellusten ja puhelinohjauksen yhdistelmä. Sen sijaan tekstiviestit ja pelkät digitaaliset laitteet eivät tuottaneet merkittäviä tuloksia.
Kirjoittajat korostavat kuitenkin, että digitaaliset elintapaohjauksen menetelmät toimivat parhaiten, kun ne räätälöidään potilaan toiveiden ja käytettävissä olevien laitteiden mukaan. Siksi myös tekstiviestit ja digitaaliset laitteet, kuten askelmittarit ja älykellot voivat olla yksilötasolla vaikuttavia yhdessä muun elintapaohjauksen kanssa.
Liikkuminen lisääntyi eniten tyypin 2 diabeetikoilla
Liikkuminen lisääntyi eniten tyypin 2 diabetesta sairastavilla, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairauksissa digitaalisen elintapaohjauksen tulokset olivat heikoimmat. Katsauksessa tarkasteltiin kaiken kaikkiaan elintapainterventioita 12 kansansairauden osalta, kuten sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja masennuksen. Näihin sairauksiin keskityttiin, koska säännöllinen liikkuminen voi tukea sairauden hallintaa, lievittää oireita ja hidastaa sairauden etenemistä.
Liikkumista arvioitiin ensisijaisesti objektiivisilla mittareilla
Systemaattisessa katsauksessa, jossa oli mukana 18 443 tutkittavaa 30 eri maasta, tutkittavien liikkumista arvioitiin kiihtyvyysmittareilla, askelmittareilla ja erilaisten kyselyiden avulla. Analyyseissa painotettiin kuitenkin objektiivisilla mittareilla kerättyä liikkumistietoa, mikäli sellainen oli saatavilla. Digitaalisten ratkaisujen ja toteutustapojen vaikutusta liikkumiseen arvioitiin katsauksessa verkostometa-analyysiä käyttäen, mikä mahdollistaa ilmiön monimutkaisten yhteyksien analysoimisen.
Referoijan kommentteja
Digitaalisia ratkaisuja tulisi hyödyntää aikaisempaa enemmän väestön liikkumisen edistämiseksi ja elintapaohjauksen vaikuttavuuden arvioimiseksi, koska useat systemaattiset katsaukset osoittavat niiden olevan tehokkaita ja turvallisia.
Lisäksi yksilöllisesti valitut digitaaliset laitteet saattavat lisätä objektiivisen ja reaaliaikaisen palautteen ansioista käyttäjän motivaatioita ja edistää palveluiden saatavuutta käyttäjän asuinpaikasta riippumatta.
Toisaalta digitaalinen elintapaohjaus saattaa vähentää tarvetta kasvokkain tapahtuville tapaamisille, mikä säästää aikaa, ja resursseja ja edistää näin elintapaohjauksen kustannusvaikuttavuutta.
Alkuperäinen julkaisu
Nøhr N, Zangger G, Buch Dalum F, Skou ST, Juhl C, Bricca A. Effect of Components and Delivery Modes of Digital Health Interventions Targeting Physical Activity in People With a Chronic Condition or Multimorbidity: A Systematic Review and Component Network Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. J Phys Act Health. 2025 Jul 10:1-9. doi: 10.1123/jpah.2025-0014.
Referoija
Päivi Kolu, tutkija, TtM, ft, UKK-instituutti
Kuva: Canva