Ruotsalaistutkimus avaa nuorten salibandyn pelaajien ja heidän valmentajiensa näkemyksiä vammoja ehkäisevien harjoitusohjelmien käytön haasteista ja tarjoaa ratkaisuja ohjelmien käytön helpottamiseksi.
Keskeiset tulokset
Nuorten pelaajien mielestä vammoja ehkäisevä harjoittelu on tylsä, mutta pakollinen osa salibandyn harjoittelua. Valmentajat kokivat epävarmuutta osaamisestaan vammoja ehkäisevien harjoitusohjelmien käyttäjinä ja toivoivat tukea harjoittelun toteuttamiseen liitolta, seuralta ja muilta valmentajilta. Pelaajat ja valmentajat olivat yhtä mieltä siitä, että pelaajien motivaation lisääminen, hyvien rutiinien luominen ja harjoitteiden muokkaaminen omalle joukkueelle sopivaksi lisäävät vammoja ehkäisevien harjoitusohjelmien käyttöä. Tutkimuksessa saatuja havaintoja voidaan hyödyntää vammoja ehkäisevien ohjelmien käyttöönotossa joukkuepalloilulajeissa.
Vammoja ehkäisevään harjoitteluun liittyvät haasteet
Pelaajat ja valmentajat olivat yhtä mieltä siitä, että pelaajia on motivoitava vammoja ehkäisevään harjoitteluun. Pelaajat pitivät harjoitteita tylsinä ja kertoivat niiden vievän aikaa pois salibandyn harjoittelusta. Pelaajat kokivat myös, että harjoittelusta aiheutui kipua ja harjoittelu oli välillä liian kuormittavaa ja väsyttävää.
Valmentajat kertoivat, että pelaajat, joilla on suurin tarve ennaltaehkäisevälle harjoittelulle, ovat usein vähiten motivoituneita. Valmentajat pitivät myös tärkeänä, että pelaajat kokisivat salibandyharjoittelun hauskaksi, ja jotkut valmentajat kertoivat jättäneensä ennaltaehkäisevän harjoittelun väliin, jos pelaajat eivät olleet sillä tuulella. Valmentajat kuvailivat ulkoisia ja sisäisiä haasteita, jotka voivat rajoittaa ennaltaehkäisevän harjoittelun käyttöä. Näitä olivat esimerkiksi ajan, koulutuksen ja koetun pätevyyden puutteet. Valmentajat kokivat myös haasteelliseksi yksilöidä ennaltaehkäisevää harjoittelua joukkuelajissa.
Harjoitusohjelmien käyttöä edistävät tekijät
Pelaajat kuvailivat valmentajien merkitystä vammoja ehkäisevän harjoittelun liikkeellepanevina voimina. Omistautuneet valmentajat, jotka tarjoavat tukea ja palautetta harjoittelutekniikasta, edistävät ennaltaehkäisevän harjoittelun käyttöä. Muita joukkueen sisäisiä tekijöitä olivat hyvä joukkuehenki, pelaajien hyvät ystävyyssuhteet ja keskinäinen tuki ennaltaehkäisevien harjoitteiden suorittamisessa.
Pelaajat uskoivat, että vammoja voidaan ehkäistä, ja heitä motivoi tieto siitä, että loukkaantuminen voisi vaikuttaa heidän kykyynsä pelata salibandya sekä nyt että tulevaisuudessa. Pelaajien kokema suorituskyvyn parantuminen, kuten lisääntynyt voima ja nopeus ennaltaehkäisevän harjoittelun myötä, voi myös olla harjoittelua edistävä ja motivaatiota lisäävä tekijä. Pelaajat pitivät vammoja ehkäisevää harjoittelua kiinteänä osana salibandyharjoittelua ja pakollisena käytäntönä.
Valmentajat uskoivat, että oppiminen ja yhteistyö sekä muiden salibandyvalmentajien että muiden joukkuelajien valmentajien kanssa olisi hedelmällistä. He toivoivat myös tukea ja käytännön koulutusta vammoja ehkäisevään harjoitteluun seuralta ja liitolta itseluottamuksen vahvistamiseksi. Valmentajien mielestä helposti saatavilla oleva ohjemateriaali voisi edistää ohjelman käyttöä. Valmentajat toivoivat myös pelaajille tarjottavan ikään sopivaa tietoa loukkaantumisista ja ennaltaehkäisevästä harjoittelusta.
Ratkaisut vammoja ehkäisevän harjoittelun helpottamiseksi
Pelaajat ja valmentajat olivat yhtä mieltä siitä, että hyvä vammoja ehkäisevän harjoitusohjelman rakenne, vakiintuneet rutiinit ja jatkuvuus ovat tärkeitä vammoja ehkäisevässä harjoittelussa. Valmentajat pitivät tärkeänä vammoja ehkäisevän harjoittelun rutiinien luomista varhaisessa vaiheessa, kun pelaajiin voidaan vielä vaikuttaa. Osa pelaajista oli samaa mieltä valmentajien kanssa siitä, että varhainen aloitus pelaajan uralla on hyödyllistä, kun taas toiset kokivat, että nuorena voi olla vaikeaa keskittyä ja löytää tarpeeksi motivaatiota.
Sekä pelaajien että valmentajien mielestä valmentaja on vastuussa ennaltaehkäisevästä harjoittelusta. Valmentajat korostivat, että ennaltaehkäisevä harjoittelu täytyy priorisoida, jotta se tulee tehdyksi. Pelaajat ja valmentajat olivat yhtä mieltä myös siitä, että pelaajien mukaan ottaminen vammoja ehkäisevän harjoittelun vastuunkantoon on tärkeää.
Pelaajat ja valmentajat kuvailivat tapoja, joilla harjoitusohjelmaa voi muokata joukkueelle sopivaksi esimerkiksi silloin, kun kenttäaikaa on rajallinen määrä käytössä. Harjoittelua toteutettiin sovelletusti ulkotiloissa tai käytävällä ennen kenttävuoroa. Välillä ohjelmaa tehtiin harjoitusten lopuksi. Harjoitteita muokattiin vaihtelevimmiksi ja progressiota lisättiin esimerkiksi tekemällä toistojen sijaan yhtä liikettä tietty aika. Valmentajat pyrkivät myös tekemään harjoittelusta hauskempaa lisäämällä harjoitteisiin esimerkiksi lajinomaisuutta tai kilpailullisuutta.
Valmentajat nostivat esille myös positiivisten roolimallien merkityksen nuorille pelaajille. Vanhemmat ja tunnetut pelaajat voisivat tuoda esille vammojen ehkäisyn tärkeyttä ja aikaansaada positiivisen lajikulttuurin vammoja ehkäisevän harjoittelun ympärille.
Valmentajat kokivat tärkeäksi, että harjoittelu perustellaan pelaajille erityisesti korostaen pelaajana kehittymisen näkökulmaa. Valmentajat ehdottivat, että he voisivat osallistua harjoitteluun pelaajien kanssa ja yksilöidä vammoja ehkäisevää harjoittelua omalle joukkueelle sopivaksi ja näin luoda turvallisen ympäristön, jossa kaikki pelaajat tulevat huomioiduksi.
Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät
Nuorten joukkuepalloilulajeissa sattuvia vammoja voidaan tutkitusti vähentää vammoja ehkäisevillä harjoitusohjelmilla. Näiden ohjelmien vieminen osaksi urheilijoiden harjoittelua on välttämätöntä, jotta vammojen määrä saadaan laskuun myös tutkimusten ulkopuolella. Tutkimuksissa tehokkaiksi havaituilla ohjelmilla on kuitenkin havaittu olevan haasteita niiden käytännön toteutuksessa ja haasteista johtuen ohjelmien käyttö voi jäädä vähäiseksi tai olemattomaksi.
Tutkimus selvitti nuorten salibandyn pelaajien ja heidän valmentajien käsityksiä vammoja ehkäisevien harjoitusohjelmien (Knee Control -ohjelmat) käyttämisestä ja miten ohjelmien käyttöönottoa voitaisiin parantaa.
Laadullisessa tutkimuksessa toteutettiin kahdeksan puolistrukturoitua fokusryhmähaastattelua, joihin osallistui 42 iältään 11–17-vuotiasta pelaajaa kahdeksasta eri joukkueesta ja 12 valmentajaa (39–53-vuotiaita). Tutkimukseen rekrytoitiin Ruotsin Östergötlandin alueelta nuorten salibandyvalmentajia, jotka olivat käyttäneet Knäkontroll-ohjelmia kauden 2022–23 aikana. Tutkimukseen vapaaehtoisina osallistuneiden valmentajien kautta rekrytoitiin vapaaehtoisia pelaajia. Pelaajat haastateltiin kuudessa ryhmässä ja yksi haastattelu kesti 28–34 minuuttia. Valmentajat haastateltiin kahdessa 77–85 minuuttia kestäneessä ryhmähaastattelussa. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin sanatarkasti. Aineisto analysoitiin laadullisella sisältöanalyysilla.
Tutkimuksen arviointia
Laadullinen tutkimus tuottaa tietoa tutkittavasta ilmiöstä tietyssä kontekstissa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tiettyjä vammoja ehkäiseviä ohjelmia käyttäneiden salibandyn pelaajien ja valmentajien näkemyksiä eikä tuloksia voida suoraan yleistää muihin lajeihin tai muihin vammoja ehkäiseviin ohjelmiin (esimerkiksi Terve Futaaja -harjoitusohjelma tai FIFA 11+). Tutkimustuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää, kun suunnitellaan vammoja ehkäisevien ohjelmien käyttöönottoa tai niiden käytön tehostamista eri joukkuelajeissa. Tutkimus toteutettiin riittävän suurella otoksella ja ryhmähaastatteluissa käytettiin kahdelle kohdekäyttäjäryhmälle (pelaajat ja valmentajat) samaa kyselyrunkoa, mikä mahdollistaa tulosten yhtenäisen tarkastelun eri kohdejoukkojen osalta.
Laadullinen tutkimus on vähemmän käytetty menetelmä urheiluvammojen ehkäisyn tutkimuksissa. Laadullinen tutkimus on tärkeä osa tätä tutkimuskenttää, sillä sen avulla voidaan tuottaa sellaista tietoa suoraan kohdejoukolta mikä määrällisessä tutkimuksessa usein jää huomioimatta.
Tutkimusartikkelin tiedot
Åkerlund ym. “I’d rather do that (Knee Control) than be injured and not able to play”: a qualitative study on youth floorball players’ and coaches’ perspectives of how to overcome barriers for injury prevention exercise programme use. BMJ Open Sp Ex Med;10:e:001953/bjsem-2024-001953
Referoija
Dosentti, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Mari Leppänen, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Lue lisää
Uutinen salibandyvammojen yleisyyttä selvittäneestä tutkimuksesta