Hyppää sisältöön

Korona-aika vähensi lasten ja nuorten liikkumista

TUTKITTUA TIETOA UKK-INSTITUUTISTA

Lasten ja nuorten liikkuminen vähentyi vuodesta 2016 vuoteen 2022. Erityisesti liikkuminen vähentyi vuosien 2018 ja 2022 välillä, mikä voi osaltaan kertoa koronapandemian vaikutuksesta liikkumiseen. Samanaikaisesti myös valveillaoloaikainen paikallaanolo lisääntyi. Tämä selvisi UKK-instituutin ja Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimusjulkaisussa, jossa tarkasteltiin lasten ja nuorten liikemittarilla mitatun liikkumisen ja paikallaanolon muutoksia vuosien 2016 ja 2022 välillä.

Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen on lasten ja nuorten terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Runsas ja pitkäkestoinen paikallaanolo on puolestaan haitallista terveydelle ja hyvinvoinnille.

Kouluikäisille, 7–17-vuotiaille, lapsille ja nuorille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää. Liikkuminen voi kertyä useista lyhyistä liikkumisen hetkistä päivän aikana ja suositeltua vähäisempikin liikkumisen määrä on hyödyllistä.

Tässä tutkimuksessa lasten ja nuorten liikkumista mitattiin lantiolla pidettävällä liikemittarilla seitsemän peräkkäisen päivän ajan. Tutkimusaineistoa kerättiin valtakunnallisella otannalla ympäri Suomen kevätlukukauden aikana vuosina 2016, 2018 ja 2022.

Tutkimustulosten mukaan lasten ja nuorten liikkuminen vähentyi vuosien 2016 ja 2022 välillä. Erityisesti päivittäin otetut askeleet sekä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä vähentyivät. Kun tutkimuksen ajanjaksoa tarkasteltiin kahtena peräkkäisenä jaksona, havaittiin, että vuosien 2016 ja 2018 välillä päivittäinen askelmäärä sekä kevyt ja reipas liikkuminen lisääntyivät ja paikallaanolo vähentyi, mutta myönteinen suuntaus taittui vuosien 2018 ja 2022 välillä. Rasittava liikkuminen vähentyi koko tarkastelujakson ajan.

Maailmanlaajuinen koronapandemia ajoittui kahden viimeisimmän tutkimusvuoden väliin, joten liikkumisen vähentyminen ja paikallaan vietetyn ajan lisääntyminen tuona ajanjaksona antavat viitteitä pandemian vaikutuksesta lasten ja nuorten liikkumiseen. Vaikka vuoden 2022 mittausten aikaan pandemiaan liittyneet rajoitustoimet eivät olleet enää aktiivisia, niiden vaikutus saattoi heijastua edelleen liikkumiseen.

Näin tutkittiin

Tutkimus pohjautuu Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen liikemittariaineistoihin vuosilta 2016, 2018 ja 2022. LIITU-tutkimus on yhteistyötutkimus, jota johtaa professori Sami Kokko Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Kokko vastaa myös tutkimuskyselyn toteuttamisesta. Liikemittarimittauksista vastaa UKK-instituutti johtaja Tommi Vasankarin johdolla.

Mittaukset on toteutettu yhdessä alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. LIITU-tutkimuksen tavoitteena on luoda Suomeen koko maan kattava 7–19-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tietojärjestelmä. Tutkimuksessa kootaan tietoa suomalaisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista sähköisen kyselyn sekä liikemittarin avulla.

Tämän tutkimuksen aineisto muodostettiin vuosina 2016, 2018 ja 2022 liikemittaria käyttäneistä perusopetuksen oppilaista. Vuonna 2016 liikemittarimittauksiin osallistui 3282 lasta ja nuorta, joista 3057 osallistujaa käytti mittaria vähintään neljänä päivänä, ainakin 10 tuntia päivässä. Vuonna 2018 vastaavat luvut olivat 2628 osallistujaa 2782 mittarin käyttäjästä ja vuonna 2022 puolestaan 1395 osallistujaa 1525 käyttäjästä. Yhteensä liikemittaria riittävästi käyttäneitä osallistujia oli 7080.

Kaikkina tutkimusvuosina 3. ja 5. luokkalaiset osallistuivat mittauksiin aktiivisemmin kuin muut luokka-asteet. Hieman yli puolet (57 %) osallistujista oli tyttöjä.

Julkaisun tiedot

Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Kokko S, Villberg J, Vasankari T. Physical activity has decreased in Finnish children and adolescents from 2016 to 2022. BMC Public Health (2024) 24:1343, https://doi.org/10.1186/s12889-024-18854-7

Kuva: UKK-instituutti / Studio Reetta Muranen

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan