TUTKITTUA TIETOA MAAILMALTA
Omaseuranta (self-monitoring) on yksi keskeisimmistä syömiseen, liikkumiseen ja painoon liittyvistä käyttäytymisen muutostekniikoista. Monissa interventioissa omaseurantaan liittyvää tavoitteen asettelua ja sitoutumista tuetaan palautteella (feedback). Tässä systemoidussa katsauksessa selvitettiin meta-analyysin avulla sitä, lisääkö palaute interventioiden vaikuttavuutta sekä sitä, millainen palautteen tulisi olla ja miten se tulisi toteuttaa, jotta se olisi kaikkein vaikuttavin. Meta-analyysin perusteella kirjoittajat totesivat, että palaute lisää omaseurannan vaikuttavuutta liikkumisen edistämisinterventioissa. Epäselväksi sen sijaan jäi, mitä merkitystä palautteella on muiden käyttäytymisten interventioissa sekä se, millainen ja miten toteutettu palaute on kaikkein vaikuttavin.
Aineisto ja menetelmät
Aineistoon kuului 19 tutkimusta
Kirjallisuushaku tuotti 694 tutkimusartikkelia, joista tarkasteluun päätyi eri vaiheiden jälkeen yhteensä 24 artikkelia. Ne edustivat 19 eri tutkimusta, joissa oli yhteensä 3261 osallistujaa. Osallistujia oli keskimäärin 80 tutkimusta kohden ja heistä valtaosa oli työikäisiä, naisia ja valkoihoisia. Joissakin tutkimuksissa käsiteltiin useampaa kuin yhtä käyttäytymistä: 6 käsitteli syömistä, 14 liikkumista, 3 istumista ja 9 painonhallintaa.
Tutkimuksissa käytettiin monia tulosmuuttujia
Tulosmuuttujien kirjo oli kussakin käyttäytymisessä laaja. Esimerkiksi liikkumisen interventioissa käyttäytymisen muutosta arvioitiin muun muassa liikkumisen kokonaiskestolla, vähintään kohtuutehoisen liikkumisen kestolla, askelmäärällä, kävelymatkalla, liikkumisen energiankulutuksella, aineenvaihdunnan kerrannaisilla, kiihtyvyyslukemilla, seisomis- ja istumisajalla sekä liikkumisen suositusten täyttymisellä.
Vertailussa oli monenlaisia palautekäytänteitä
Yhdeksässä tutkimuksessa palautteen antamista verrattiin siihen, että palautetta ei annettu lainkaan, viidessä tutkimuksessa ihmisen tuottamaa palautetta verrattiin koneelliseen palautteeseen ja lopuissa viidessä tutkimuksessa vertailtavana olivat muutoin erilaiset tai eri tavalla toteutetut palautteet (mm. ilmaisutapa, sisältö, tiheys). Seitsemässä tutkimuksessa arvioitiin lisäksi osallistujien näkemyksiä palautteesta ja palautteen vaikutusta interventiossa pysymiseen.
Tulokset
Lisääkö palaute intervention vaikuttavuutta? (n = 9 tutkimusta)
Vertailukohteena oli se, annettiinko osallistujille palautetta vai ei. Yksittäisten tutkimusten tulokset olivat ristiriitaisia. Meta-analyysiin pystyttiin ottamaan mukaan vain seitsemän liikkumiseen liittyvää interventiota. Ne sisälsivät yhteensä kymmenen palautteen ja ei palautteen välistä vertailua. Meta-analyysin tulokset osoittivat, että palaute lisää liikkumisen edistämisinterventioiden vaikuttavuutta. Muiden käyttäytymisten interventioissa oli käytetty niin heterogeenisiä palautteita ja tulosmuuttujia, ettei niiden tuloksista voinut tuottaa meta-analyysiä.
Onko ihmisen tuottama palaute parempi kuin koneellinen palaute? (n = 5 tutkimusta)
Vertailun kohteena olivat ihmisten ja koneen tuottamat palautteet (n=5). Meta-analyysiä ei voinut tuottaa, koska tutkimuksissa oli käytetty niin erilaisia palautteita ja tulosmuuttujia.
Miten tiheästi palautetta tulisi antaa ja millä tavalla? (n = 5 tutkimusta)
Vertailun kohteena olivat erilaiset palautekäytänteet, kuten palautteen antamisen tiheys (päivittäin vs. viikoittain), sisältö (yksinkertainen vs. visuaalinen vs. toimintaympäristöllinen), henkilökohtaisuus (räätälöity vs. ei räätälöity) ja kohdentaminen (esim. paikallaanolo vs. jalkeillaolo). Yksittäisiä tutkimuksia oli vähän ja niiden tulokset kaikkien tarkasteltujen palautekäytänteiden osalta olivat ristiriitaisia. Meta-analyysiä ei voitu tehdä tutkimusten vähäisyyden ja erilaisuuden vuoksi.
Mitä merkitystä palautteella on osallistujille ja interventiossa pysymiselle? (n = 7 tutkimusta)
Tutkimuksissa tarkasteltiin palautteen merkitystä osallistujien näkökulmasta. Kaikissa tutkimuksissa osallistujat arvioivat palautteen käytön myönteiseksi ja pitivät palautetta tärkeänä motivoivana tekijänä sekä yhtenä keskeisenä syynä siihen, että he ylipäätään käyttivät omaseurantaan tarkoitettua välinettä. Joissakin tutkimuksissa osallistujat pitivät palautetta kannustavana, vaikka se ei suoraan liittynyt mitattuun tai koettuun käyttäytymismuutokseen. Kolmessa tutkimuksessa tarkasteltiin palautteen merkitystä osallistujien interventiossa pysymiseen. Tulosten mukaan palaute ei näyttäisi ehkäisevän osallistujien vetäytymistä interventiosta.
Tulosten soveltaminen käytäntöön
- Palaute lisää liikkumisen omaseurantaan liittyvien interventioiden vaikuttavuutta. Sitä kannattaa siis käyttää omaseurannan tukena. Muiden katsauksessa tarkasteltujen käyttäytymisten eli syömisen ja painonhallinnan kohdalla palautteen merkitys jäi epäselväksi, koska palautetta on niissä tutkittu vähemmän eikä tutkimustuloksia voitu tarkastella meta-analyysillä.
- Meta-analyysiä ihmisen tuottaman tai koneellisen palautteen paremmuudesta ei pystytty tekemään. Yksittäisten tutkimusten tulokset koneellisen palautteen vaikuttavuudesta vaikuttivat kuitenkin kirjoittajien mielestä varovaisen lupaavilta. Koneellisen palautteen etuna on, että kone pystyy tuottamaan välitöntä palautetta yhtaikaa monesta eri käyttäytymisestä eikä palautteen antaminen riipu ihmistyövoiman rajoitteista, kuten esimerkiksi kellonajoista tai lomista.
- Meta-analyysiä palautteiden sisällön tai toteuttamistavan vaikuttavuudesta ei voitu tehdä. Yksittäiset tutkimukset kuitenkin viittasivat siihen, että päivittäinen palaute tehostaa omaseurantaa ja tehokkaampi omaseuranta puolestaan parantaa käyttäytymisen muutostuloksia. Palautetta tulisi siis antaa mieluummin päivittäin kuin viikoittain, mutta kuitenkin niin, ettei se ole osallistujien kannalta häiritsevää.
- Interventioihin osallistujat suhtautuvat palautteisiin myönteisesti ja palaute kannustaa osallistujia käyttämään omaseurantaan liittyvää välinettä. Palaute ei kuitenkaan näyttänyt parantavan osallistujien pysymistä interventiossa.
Tutkimuskatsauksen rajoitukset
Tutkimuksia palautteiden vaikuttavuudesta oli yleisesti ottaen vähän. Se ja tulosmuuttujien suuri kirjo esti meta-analyysien tekemisen muissa käyttäytymisissä paitsi liikkumisessa. Lisäksi suurin osa tutkimuksista oli lyhyitä eli kestoltaan alle 12 viikkoa, joka on voinut olla liian lyhyt palautteen vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Palautteita oli myös kuvattu niin puutteellisesti, ettei niiden sisältöjä tai toteutustapoja voinut irrottaa tarkempaan tarkasteluun siitä, millainen tai millä tavalla annettu palaute on kaikkein vaikuttavin. Yksittäisten tutkimusten aineistot olivat myös melko valikoituneita, joten niiden tuloksia ei välttämättä voi yleistää kaikkiin väestöryhmiin.
Tutkimusartikkelin tiedot
Krukowski RA, Denton AH, König LM. Impact of feedback on self-monitoring behaviors, dietary intake, physical activity, and weight: a systematic review and meta-analysis. Int J Behav Nutr Phys Act 2024; 21:3. https://doi.org/10.1186/s12966-023-01555-6
Referoija
dosentti, TtT, ft, vanhempi tutkija Minna Aittasalo