Ville Vasankarin väitös osoittaa, että runsas paikallaanolo ja vähäinen fyysinen aktiivisuus ovat molemmat itsenäisesti yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Väitöskirjan osajulkaisut kirjoitettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksen, UKK-instituutin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä.
Lääketieteen kandidaatti Ville Vasankarin väitöstutkimuksessa selvitettiin kiihtyvyysmittarilla mitatun paikallaanolon sekä fyysisen aktivisuuden yhteyttä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin terveiden ja sepelvaltimotautia tai diabetesta sairastavien potilaiden liikuntatottumuksia. Sisätautien alan väitös tarkastettiin pe 23.11. Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnassa.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleinen ja huonoennusteinen sairausryhmä. Ne alentavat elämänlaatua ja aiheuttavat hankalia oireita, työkyvyttömyyttä sekä noin kolmanneksen maailmanlaajuisista kuolemista.
– Sepelvaltimotauti on yleisin sydän- ja verisuonitaudeista, ja sen riskitekijöitä ovat mm. veren kohonnut LDL-kolesteroli, verenpainetauti, tupakointi, diabetes sekä peritty alttius sepelvaltimotautiin, listaa lääketieteen kandidaatti Ville Vasankari. – Fyysisen aktiivisuuden taas tiedetään olevan kliinisesti merkittävä tekijä sepelvaltimotaudin ja diabeteksen ehkäisyssä.
Tutkittavina 1400 aikuista, mukana myös UKK-instituutti
Vasankarin väitöstutkimus perustui 1398 suomalaisen aikuisen (18–85-v.) otokseen Terveys 2011 -tutkimuksesta. Tutkittavien paikallaanoloa ja fyysisen aktiivisuuden tottumuksia selvitettiin kolmiakselisella kiihtyvyysmittarilla. Aineistosta tunnistettiin sepelvaltimotautia ja diabetesta sairastavat potilaat, ja lopuille tutkittaville laskettiin kymmenvuotinen sydän- ja verisuonitautiriski.
Myös UKK-instituutti oli mukana Vasankarin tutkimuksessa. Kiihtyvyysmittarilla selvitetyn mittausdatan analysointiin käytettiin uusia, UKK-instituutin kehittämiä menetelmiä (Mean Amplitude Deviation sekä Angle for Posture Estimation). Lisäksi UKK-instituutti osallistui väitöskirjan osajulkaisujen kirjoittamiseen yhdessä Kuopion yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Liikunta ja seisomisjaksot yhteydessä pienempään sairastumisriskiin
Vasankarin väitöstutkimus osoitti, että yli 10 minuutin mittaisten paikallaanolojaksojen runsas lukumäärä oli yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Riski oli suurentunut tutkittavan fyysisestä aktiivisuudesta huolimatta. Fyysisestä aktiivisuudesta kertova korkea päivittäinen energiankulutus oli puolestaan yhteydessä alentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin.
Sepelvaltimotautia sairastavilla sekä heillä, joilla oli korkea sydän- ja verisuonitautiriski, paikallaanoloa esiintyi enemmän ja fyysistä aktiivisuutta vähemmän kuin muilla. Matalan sydän- ja verisuonitautiriskin tutkittavilla oli vastaavasti yli 3 minuutin mittaisia reippaan ja rasittavan fyysisen aktiivisuuden jaksoja 73 % prosenttia enemmän kuin sepelvaltimotautia sairastavilla sekä korkean riskin vertaisilla.
– Lisäksi runsas lyhyiden seisomisjaksojen lukumäärä oli ainoana paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden muuttujana yhteydessä madaltuneeseen diabetesriskiin, Vasankari mainitsee.
Tutkittua tietoa elintapaohjauksen tueksi
Vasankarin tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa elintapaohjaukseen. Tutkimuksen tuloksia aktiivisuuden yhteydestä sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskiin voidaan mahdollisesti hyödyntää potilaan sydän- ja verisuonitautien yksilöllisessä riskinarviossa ja ehkäisevän elämäntapahoidon suunnittelussa. Tutkimuksen tuottama lisätieto voi potentiaalisesti tukea myös uusien, sepelvaltimotautipotilaiden fyysistä aktiivisuutta lisäävien menetelmien kehittämistä. Lisäksi tutkimus osoitti, että diabeetikkojen on erityisen kannattavaa tauottaa pitkää paikallaanoloa useilla lyhyillä seisomisjaksoilla.
– Väitöstutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään myös uudessa sydänleikattujen potilaiden liikuntainterventiossa (PACO-tutkimus), joka toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan, UKK-instituutin sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan yhteistyönä, Vasankari kertoo.
Lisätietoja väitöksestä:
Lääketieteen kandidaatti Ville Vasankarin väitöskirja Sedentary behaviour, physical activity, and risk of coronary artery disease and diabetes mellitus (Paikallaanolo, fyysinen aktiivisuus sekä riski sairastua sepelvaltimotautiin ja diabetekseen) tarkastettiin pe 23.11. klo 12 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Mikko Pietilä Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Juha Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Itä-Suomen yliopiston tiedote: Runsas paikallaanolo on riski sydämelle liikunnasta huolimatta
23.11.2018