UKK-instituutti ja Neuroliitto ovat tehneet yhteistyötä jo vuosien ajan. Seuraava yhteisprojekti on soveltavien liikkumisen suositusten päivittäminen.
Kirjoitin maisteriopintojeni gradun MS-potilaiden ryhmämuotoisesta fysioterapiasta 1990-luvun alussa. Silloin vallalla oli pitkään ollut käsitys, että MS-tautia sairastava ei missään nimessä saa rasittaa itseään liikaa, koska tällöin kehon lämpötila nousee, mikä lisää fatiikkia (uupumusta) ja heikentää hermoimpulssien kulkua. Lisääntyvä tutkimustieto antoi pikkuhiljaa viitteitä siitä, että asia ei ehkä olekaan näin ja että näille syvään juuttuneille käsityksille ei löydy tieteellisiä perusteita.
Asenteet istuvat meissä ihmisissä syvällä. Jäsenyyteni Neuroliiton liikunnan neuvottelukunnassa alkoi 1990-luvun loppupuolella (silloiselta nimeltään MS-liiton liikuntatoimikunta). Vuosituhannen vaihteessa toimikunta teki sitkeästi töitä tiedottaakseen liikkumisen edullisista vaikutuksista niin potilaille, omaisille kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin. ”Ei saa sitten rasittaa itseään” haluttiin historian unholaan jääneeksi ohjeeksi, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Liikunnan neuvottelukunnan jäsenet ovat vuosien varrella vaihtuneet, kuten kaikissa toimikunnissa tapahtuu. Itse taidan tällä hetkellä olla kaikkein pitkäaikaisin jäsen. Sihteerillä (Neuroliiton liikuntapalveluista vastaava erikoissuunnittelija Riitta Samstén) on suuri vastuu koota neuvottelukuntaan jäseniä sekä terveys- että liikunta-alan ammattilaisista, tutkimus- ja opetuspuolelta, itse sairastavista ja omaisista niin, että maantieteellinen kattavuuskin tulisi huomioitua molemmilla kotimaisilla kielillä. Liikunnan neuvottelukunnan tehtävät liittyvät jäsenistön liikkumisen edistämiseen, liikuntapalveluiden kehittämiseen, ohjaamiseen ja seurantaan, liikunnan tasa-arvoon, tiedottamiseen, yhteistyöhön, verkostoihin ja liikunnan sponsoritukiin.
Liikuntaneuvonnan materiaalien kehittäminen
Yhteistyö terveysliikunnan edistämismateriaalien kehittämiseksi yhteistyössä UKK-instituutin ja Neuroliiton kanssa alkoi kymmenisen vuotta sitten nk. Soveltavien liikuntapiirakoiden laatimisesta UKK-instituutin Liikuntapiirakoiden pohjalta. Työryhmässä oli tuolloin mukana UKK-instituutin edustaja sekä Neuroliitosta niin ammattilaisia kuin erikuntoisia itse sairastavia. Asiakasnäkökulman huomioiminen oli Neuroliitossa jo tuolloin melko vakiintunut toimintatapa, mikä ansaitsee tulla mainituksi. Itse koen tällaisen toimintatavan tehokkaaksi: pienempi ryhmä, jossa kuitenkin on monipuolinen edustus, laatii alustavan version, jota kommentoidaan ja kehitetään eteenpäin erilaisilla kokoonpanoilla. Samalla tavoin nyt uusiutuneista, UKK-instituutin hiljattain tuottamista liikkumisen suosituksista on tarkoitus laatia vastaavat päivitetyt soveltavat suositukset.
Terveys- ja liikunta-alan työntekijät kokevat usein MS-potilaiden liikuntaneuvonnan hankalaksi, koska oireet ovat niin moninaisia ja heijastuvat kaikille elämän eri alueille. Epävarmuus omasta osaamisesta on heijastunut siihen, että liikuntaneuvonta ei ole aina toteutunut toivotulla tavalla. Tästä syntyi idea ”MS-potilaan liikuntaneuvonnan muistilistan” kehittämisestä käytännön työn tueksi. Tavoitteena oli, että huolellisesti mietittyjen kysymysten avulla ammattilainen huomioisi keskustelussa kaikki MS-taudin mukanaan tuomat, kyseisen asiakkaan liikkumiseen vaikuttavat seikat, ja että keskustelu etenisi neuvontaprosessin edellyttämällä tavalla ”psykologisesti oikeaoppisesti”.
Muistilistan kehittäminen eteni jo hyväksi havaitulla tavalla: ensimmäisessä kokoontumisessa UKK-instituutin ja Neuroliiton ammattilaiset sekä itse sairastava laativat alustavan version, jota molemmat sitten hioivat eri kokoonpanoilla useamman sähköpostikirjeenvaihdon jälkeen lopulliseen muotoonsa. UKK-instituutti laati myöhemmin vastaavanlaiset liikuntaneuvonnan muistilistat eri kohderyhmille Diabetesliiton, Reumaliiton ja Suomen Nivelyhdistyksen, Hengitysliiton, Selkäliiton ja Sydänliiton kanssa. UKK-instituutti ja kyseiset liitot ovat toistaiseksi levittäneet näitä muistilistoja koulutuksissaan, ja käytännön työntekijät ovat ottaneet ne innolla vastaan: muistilistan avulla voi keskittyä kuuntelemaan, mitä asiakas sanoo, eikä tarvitse miettiä, mitä kysyy seuraavaksi.
Mitä saan yhteistyöstä – mitä annettavaa minulla on?
Neuroliitto tuo yhteiselle foorumille osaamisensa neurologisista sairauksista, soveltavasta liikunnasta, erilaisista hyväksi havaituista käytännöistä ja toisaalta myös epäkohdista ympäri Suomea. Olen vuosien varrella osallistunut erilaisiin hankkeisiin ja oppinut paljon liikunnan soveltamisesta, esteettömistä ratkaisuista, liikunnan apuvälineistä, ihmisten uskomattomasta sitkeydestä, luovista ratkaisuista sekä yhdessä toimimisesta. Oma asiantuntemukseni on liittynyt terveysliikuntaa koskevan tutkimustiedon soveltamiseen käytäntöön, opettamiseen ja ohjaamiseen sekä erilaisiin liikuntalajeihin kuten pilatekseen, joogaan ja tanssiin.
Hedelmällistä yhteistyötä ei tehdä vain yhteistyön itsensä vuoksi – sen tähden, että joku käskee, niin kuuluu tehdä ja että se näyttää toimintakertomuksessa hyvälle. Yhteistyön tavoitteena on molemminpuolinen hyöty ja saada yhdessä aikaiseksi enemmän kuin kukin yksinään. Eli 1+1 ei ole 2, vaan parhaimmillaan 3. Ihanteellista olisi, että innostaisimme toisiamme, saisimme toisissamme aikaan uusia ideoita ja sellaisia ajatusrakenteita, että yhteistyöprosessista kumpuaisi asioita, joita kukaan osapuoli ei ole osannut aiemmin ajatella. Lopputulos olisi sellainen, että siitä on oikeasti hyötyä sekä neurologista sairautta sairastaville että heidän liikkumistaan edistäville toimijoille. Tälläinen toiminta edellyttää molemminpuolista arvostusta ja yhteistä visiota – sitä, että Antoine de Saint Exupéryn (Pikku Prinssin kirjoittaja) sanoin ”katsellaan yhdessä samaan suuntaan”.
Kirjoittaja:
Annika Taulaniemi, suunnittelija, Neuroliiton liikunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja, UKK-instituutti
Terveysliikuntauutiset-teemalehti
Joulukuussa 2019 ilmestyvän Terveysliikuntauutiset-teemalehden aiheena on elintapaohjaus järjestökentässä. Lehti on suunnattu erityisesti SOSTEn jäsenjärjestöille elintapaohjauksen edistämiseksi. Kirjoittajina toimii sekä järjestöjen että sairaanhoitopiirien ja UKK-instituutin toimijoita.
14.11.2019