Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistyksissä on kehitetty palveluita työikäisille jäsenille Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Oppien aktiiviseen arkeen -hankkeessa. Uudeksi malliksi löydettiin hyvinvointivalmennus, jonka kohderyhmä otti innolla vastaan.
Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistyksillä on kattavaa tarjontaa liikuntapalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on tehty yleisöluentojen, vertaistuen sekä satunnaisten projektien ja kurssien muodossa.
– ESLUn OAA-kehittämishankkeen kautta toivottiin löytyvän käytännön neuvoja työikäisten tavoittamiseen sekä ideoita uudenlaisiin toimintamalleihin. Hyvinvointivalmennus tuntui sopivan erinomaisesti osaksi palvelutarjontaamme ja arvelimme sen kiinnostavan asiakkaitamme. OAA-hankkeen myötä saimme fysioterapeuttiopiskelijan tekemään hyvinvointivalmennuksia. Näin oli helppoa pilotoida uutta palvelumuotoa ilman taloudellista riskiä ja ylimääräisiä kuluja, kertoo Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten toiminnanjohtaja Milla Suomi.
Yksilöllistä elintapaohjausta hyväksymis- ja arvopohjaisesti
Hyvinvointivalmennuksen tarjoaminen tukee hyvin kansanterveysjärjestöjen tavoitteita ja tarkoitusta. Kansanterveysjärjestöt tavoittavat todennäköisesti paremmin sellaisia ihmisiä, joita kunnan, yksityisen sektorin tai liikunta- ja urheiluseurojen palvelut eivät onnistu saavuttamaan.
– Hyvinvointivalmennus suunnitellaan yksilöllisesti, jolloin voidaan vastata juuri kyseisen asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin sekä tukea asiakasta elämäntapamuutoksissa esimerkiksi ravitsemuksen, palautumisen ja stressinhallinnan alueilla, liikunnan lisäämisessä arkeen tai vaikkapa kuntoutumisessa. Ihmisen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä, Suomi korostaa.
Hyväksymis- ja arvopohjaista lähestymistapaa hyödyntävää ESLUn hyvinvointivalmennusta on pilotoinut Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten ohella viisi urheiluseuraa vuonna 2019. Kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia, ja ESLU jatkaa toiminnan jalkauttamista kentälle tiedotuksen, sparrausten ja koulutusten muodossa.
– Oletamme, että harva yhdistysten tai urheiluseurojen jäsenistä täyttää liikuntasuosituksia. Koemme, että palvelu täydentää kunnallista liikuntaneuvontaa ja vahvistaa liikuntaneuvonnan paikallista palveluketjua erityisesti ennaltaehkäisevän terveyden edistämisen näkökulmasta. Hyvinvointivalmentajaksi-koulutuksessamme osallistuja saa tietoa, työkaluja ja käytännön harjoitusta elämäntapojen muutosprosessien tukemiseen sekä ymmärrystä niiden soveltamiseen. Tarjoamme myös valmentajan taustaorganisaatiolle ohjeet ja tukimateriaalit palvelun jalkauttamiseen, kuvailee OAA-hankepäällikkö, terveysliikunnan kehittäjä Merja Palkama.
Hyvinvointivalmennus tukee jäsenistöä entistä kokonaisvaltaisemmin
Suomi kokee hyvinvointivalmennuksen merkitykselliseksi jäsenistölle. Henkilökohtaisessa valmennuksessa saadun tuen ja kannustuksen avulla ihmiset innostuvat ja motivoituvat tekemään elämäntapamuutoksia, jotka parantavat merkittävästi heidän hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja onnellisuuttaan.
Palvelumuotona hyvinvointivalmennus saattaa olla jäsenistölle vielä vieras. Suomi uskoo, että tutun järjestön tarjoamana kynnys osallistua hyvinvointivalmennukseen saattaa olla matalampi ja ihmiset voivat innostua osallistumaan palveluun, jota ei muuten ehkä tulisi kokeiltua.
– Hyvinvointivalmennus on ollut meille todella mielenkiintoinen kokemus. Tarjolla olleet valmennuspaikat täyttyivät alle vuorokaudessa, ja varapaikoilla odottaa edelleen toistakymmentä asiakasta. Tämän pohjalta palvelulle näyttäisi olevan tarvetta järjestösektorilla. Olemme pohtineet mahdollisuutta ottaa hyvinvointivalmennus osaksi palvelutarjontaamme, Suomi huomauttaa.
Helsingin Selkäyhdistyksissä hyvinvointivalmennusta ohjanneen Laurea-ammattikorkeakouluharjoittelija Antti Leirimaan kokemukset valmennusten vastaanotosta ovat myös olleet positiivisia. Leirimaan mukaan hyvinvointivalmennuksen hyväksymis- ja arvopohjainen lähestyminen on ollut asiakkaille yllättävää.
– Asiakkaat tulivat tapaamisiin vahvalla tuki- ja liikuntaelinnäkökulmalla ja olivat mielissään holistisesta, ihmisen kokonaisuutena huomioivasta valmennusfilosofiasta. Asiakkaat ovat kokeneet arvopohjaisesti laaditut tavoitteet ja niihin nojaavat toiminnot motivoiviksi ja sitouttavammiksi. Realistiset ja elämäntilanteeseen sovitetut tavoitteet ovat lisänneet valmennuksessa olleiden pystyvyyden tunnetta ja kokemusta elämänhallinnan parantumisesta. Lisäksi suhtautuminen itseen on ollut positiivisempaa, Leirimaa iloitsee.
Työikäisten liikuttamistyö jatkuu
Suomen mielestä järjestön osallistuminen ESLUn OAA-hankkeeseen on ollut hyödyllistä. Yksi tärkeimmistä avuista oli ESLUn asiantuntijoiden tarjoama yksilöllinen sparraus. Sparrauksessa asiantuntija arvioi järjestön palveluntarjontaa ja antoi uusia näkökulmia työikäisten liikunnan kehittämiseksi.
– Työntekijöitämme on osallistunut ESLUn järjestämiin koulutuksiin, joissa aiheina on ollut muun muassa palvelumuotoilu ja hyvinvointivalmennus. Koulutuksissa on jaettu hyviä käytäntöjä muiden toimijoiden kanssa sekä työstetty omaa strategiaa ja toimintamallia työikäisten liikuttamiseksi. Työikäisten tavoittaminen on koettu järjestössä haasteelliseksi, mutta prosessin myötä olemme alkaneet miettiä keinoja siihen, kuinka, mistä ja miten kohderyhmää tavoitetaan ja mitä pitää huomioida markkinoinnissa, Suomi toteaa.
Kirjoittaja:
Minttu Koivumäki, suunnittelija, Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ESLU ry
Kunnossa kaiken ikää -ohjelma tukee ESLUn Oppien aktiiviseen arkeen (OAA) -hanketta.
Terveysliikuntauutiset-teemalehti
Joulukuussa 2019 ilmestyvän Terveysliikuntauutiset-teemalehden aiheena on elintapaohjaus järjestökentässä. Lehti on suunnattu erityisesti SOSTEn jäsenjärjestöille elintapaohjauksen edistämiseksi. Kirjoittajina toimii sekä järjestöjen että sairaanhoitopiirien ja UKK-instituutin toimijoita.
10.12.2019