Hyppää sisältöön

Ikäihmisten liikkuminen Suomessa

Yli 70-vuotiaiden liikkuminen ja paikallaanolo vuosien 2019–2020 aikana toteutetun Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen (IKLI) -tutkimuksen mukaan. Tiedot perustuvat Liikuntaraportti 2022:ssa julkaistuihin tuloksiin.

Yleisimmät liikuntalajit

Kuva 1. Yli 70-vuotiaiden naisten ja miesten viisi suosituinta liikuntalajia. Liikuntaraportti. OKM 2022:33.

IKLI-tutkimuksen kyselyyn vastanneet ikäihmiset ilmoittivat piha- ja puutarhatyöt selvästi yleisimmäksi liikkumisen muodokseen. Tähän kuului sekä kotipihan että kesämökin pihan hoitoon liittyviä puuhia. Seuraavaksi yleisin liikkumisen muoto oli hyötyliikunta eli esimerkiksi kauppa- ja asiointimatkojen kulkeminen ja arkisten askareiden lomassa tuleva liikkuminen. Miehet ilmoittivat myös halonhakkuun ja metsätyöt yhtenä yleisimpänä liikkumisen muotonaan.

Varsinaisista liikuntalajeista kävely oli suosituin sekä miehillä että naisilla. Seuraavaksi suosituimpia olivat miehillä sauvakävely ja pyöräily ja naisilla hiihto ja pyöräily.

Yleisimmät syyt liikkua – mikä innostaa liikkumaan?

Kuva 2. Ikäihmisten yleisimmät syyt liikkua. Liikuntaraportti. OKM 2022:33.

IKLI-tutkimuksen kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan, mikä heitä innostaa liikkumaan. Suurin osa ilmoitti fyysisen kunnon ylläpitämisen tai parantamisen liikkumisensa kannustimena. Seuraavaksi yleisimmät kannustimet olivat terveyden edistäminen ja mielen hyvinvointi.

Sosiaaliset suhteet olivat molemmilla sukupuolilla yhtä yleisesti mainittu kannustin. Sukupuolten välinen ero näkyi erityisesti sosiaalisten suhteiden merkityksellisyytenä liikkumiseen kannustavissa tekijöissä; sosiaaliset suhteet kannustivat liikkumaan yli puolta kyselyyn vastanneista naisista ja vajaata kolmasosaa miehistä.

Yleisimmät liikkumisen esteet

Kuva 3. Ikäihmisten yleisimmät liikkumisen esteet. Liikuntaraportti. OKM 2022:33.

Pysyvä fyysinen vamma tai toimintakyvyn rajoitus mainittiin yleisimmin liikkumisen esteeksi. Miehet mainitsivat tämän liikkumisen esteen hieman naisia useammin. Seuraavaksi yleisimpänä esteenä miehillä oli kiinnostuksen puute ja naisilla ajan puute. Naiset mainitsivat taloudelliset tekijät miehiä yleisemmin liikkumista estävinä tekijöinä.

Yli 80-vuotiaat ilmoittivat pysyvän fyysisen vamman tai toimintakyvyn rajoituksen liikkumistaan estävänä tekijänä yleisemmin kuin 70–79-vuotiaat (50 % vs. 27 %).

Yleisimmin käytetyt liikuntapaikat ja liikuntapalvelut

Kuva 4. Ikäihmisten yleisimmät liikuntapaikat ja liikuntapalvelut. Liikuntaraportti. OKM 2022:33.

Ikäihmiset liikkuivat eniten kevyen liikenteen väylillä, piha-alueilla ja luonnossa. Miehet liikkuivat piha-alueilla jonkin verran naisia yleisemmin (74 % vs. 61 %), mutta naiset puolestaan liikkuivat miehiä yleisemmin sisäsaleissa (49 % vs. 36 %) ja kaupunkitiloissa, kuten puistoissa ja aukioilla (57 % vs. 40 %).

Lähes kaikki (93 %) ikäihmiset liikkuivat omatoimisesti, miehet hieman yleisemmin kuin naiset (97 % vs. 90 %). Kunnan tarjoamia liikuntapalveluja käytti kolmasosa vastaajista, naiset yleisemmin kuin miehet (39 % vs. 27 %). Liikunta-alan yritysten tarjoamia palveluja käytti neljäsosa vastaajista. Myös näitä palveluja naiset käyttivät miehiä yleisemmin (31 % vs. 20 %).

Naiset liikkuivat miehiä yleisemmin myös kansalaisopiston tarjoamien palveluiden parissa. Kun joka kymmenes nainen ilmoitti käyttävänsä kansalaisopiston liikuntapalveluja, vastaava osuus miehillä oli vain 2 prosenttia. Liikunta- ja urheiluseuroissa ilmoitti liikkuvansa 13 prosenttia vastaajista ja erilaisten järjestöjen ja yhdistysten parissa 4 prosenttia vastaajista.

Mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uni

Kuva 5. Ikäihmisten liikkumisen, paikallaanolon ja unen keskimääräiset kokonaisajat vuorokaudessa tunteina. Liikuntaraportti. OKM 2022:33.

Ikäihmiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan, keskimäärin 11 tuntia, paikallaan istuen tai makoillen. Miehet istuivat tai olivat makuulla hieman suuremman osan valveillaoloajastaan kuin naiset. Paikallaan seisomista ja liikkumista puolestaan kertyi naisille hieman miehiä enemmän. Vanhempi ikäryhmä oli enemmän paikallaan kuin nuorempi, ja vastaavasti nuoremmalle ryhmälle kertyi enemmän sekä paikallaan seisomista että liikkumista kuin vanhemmalle ikäryhmälle.

Liikkumista, paikallaanoloa ja uniaikaa mitattiin liikemittarilla seitsemän peräkkäisen vuorokauden ajan.

Päivittäinen askelmäärä

Kuva 6. Ikäihmisten päivittäiset askeleet eri ikäryhmissä. Liikuntaraportti. OKM 2022:33.

Ikäihmisille kertyi liikemittaritulosten mukaan keskimäärin 4 365 askelta päivässä. Naisille kertyi keskimäärin 57 askelta enemmän kuin miehille, joten sukupuolten välillä ei ollut juurikaan eroa. Nuorempi ikäryhmä, 70–79-vuotiaat, otti päivittäin keskimäärin 1 583 askelta enemmän kuin 80 vuotta täyttäneet, joten päivittäinen askelmäärä näyttää vähentyvän merkittävästi iän myötä.

IKLI-tutkimuksen osallistujat

Kuva 7. IKLI-tutkimukseen osallistuneet. Liikuntaraportti. OKM 2022:33.

IKLI-tutkimuksen perusotos muodostettiin väestörekisteriotantana iän ja asuinpaikan (Helsinki tai Tampere) mukaan. Otokseen poimittiin yhteensä 2 100 henkilöä, joille postitettiin henkilökohtainen kutsu tutkimukseen osallistumisesta.

Kutsun saaneista 412 osallistui tutkimukseen. Heistä 392 osallistui tutkimuskäyntiin ja liikkumis- ja suorituskykytesteihin, 383 vastasi tutkimuskyselyyn ja 372 käytti liikemittaria ainakin neljä kokonaista vuorokautta. Osallistujien keski-ikä oli 78 vuotta, ja 47 prosenttia heistä oli naisia.

Infograafit

Tutustu suomalaisten väestöryhmien liikkumiseen Liikuntaraportti 2022:ssa julkaistuista tuloksista koottujen infograafien avulla. Infograafit on ladattavissa maksuttomasti verkkokaupastamme.

Lähde: Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.

Päivitetty: 21.10.2022

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan