Hyppää sisältöön

Naishoitajien selkäkipututkimus -liikkumattomilla enemmän sairauspoissaoloja

Selkäkipu on merkittävä terveydenhuollon kustannuksia lisäävä ja työn tuottavuutta heikentävä tekijä. Kelan tilastollisen vuosikirjan mukaan selkäsairaudet aiheuttavat työikäisellä väestöllä noin 1.7 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kelan korvaamien selkäsairauksista aiheutuvien sairauspäivärahojen summa on noin 95 miljoonaa euroa vuodessa. Tuottavuuskustannusten lisäksi selkäkipu aiheuttaa kustannuksia lisääntyneiden lääkärissä käyntien, lääkityksen ja vuodeosastohoitopäivien vuoksi. 

UKK-instituutin selkäkipututkimukseen osallistui 219 sairaanhoitaja naista. Tutkimuksen alkutilanteessa, ennen eri hoitomuotojen alkua, liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla, kestävyyskunto arvioitiin 6 minuutin kävelytestillä ja lihaskunto muunneltua punnerrusta käyttäen. Tiedot sairauspoissaoloista ja terveyspalveluiden käytöstä kerättiin kyselylomakkeella edeltävän 6kk:n ajalta. Tutkimukseen hyväksyttiin 30–55-vuotiaita naisia, joilla oli epäspesifi ajoittainen selkäkipu ja kivun voimakkuus vähintään 2 (asteikolla 0–10). Tutkimuksesta poissulkukriteereinä olivat aikaisempi selkäleikkaus, pitkittynyt selkäkipu (yli 6 kk), selkään kohdistunut tapaturma tai äskettäinen synnytys.  

Poikkileikkaustutkimuksen tulosten mukaan terveysliikuntasuosituksen täyttävillä (≥ 150 minuuttia kohtuutehoista tai ≥ 75 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa ja ≥ 2 kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua) kokonaiskustannukset olivat 80.5 % alhaisemmat verrattuna vähän liikkuviin (kuva). Suosituksen täyttävillä oli puolen vuoden tarkastelujaksolla 6 kertaa vähemmän sairauspoissaoloja kuin vähän liikkuvilla. 

Liikkumisen suosituksen ja kokonaiskustannusten yhteys 

Kuvio 1. Liikkumisen suosituksen ja kokonaiskustannusten yhteys. 

Kun kokonaiskustannuksia verrattiin lihaskunnon osalta (muunneltu punnerrus) parhaan ja huonoimman kolmanneksen välillä, olivat kokonaiskustannukset parhaalla kolmanneksella 84 % alhaisemmat huonoimpaan kolmannekseen verrattuna (kuva). 

Lihaskunnon ja kokonaiskustannusten yhteys 

Kuvio 2. Lihaskunnon ja kokonaiskustannusten yhteys. 

Vastaavasti verrattaessa kokonaiskustannuksia kestävyyskunnon osalta (6 minuutin kävelytesti) parhaan ja huonoimman kolmanneksen välillä, olivat kokonaiskustannukset parhaalla kolmanneksella 76 % alhaisemmat huonoimpaan kolmannekseen verrattuna.  

Hyvä kestävyys – ja lihaskunto vaikuttivat myös sairauspoissaolojen määrään vähentävästi, sillä parhaaseen kolmannekseen kestävyyskunnossa kuuluvilla oli lähes 9 kertaa vähemmän selkäkivusta aiheutuneita sairauspoissaoloja kuin huonommalla kolmanneksella. Lihaskunnon osalta vastaava ero oli jopa 15 kertainen. 

Tutkimustulos osoittaa, että säännöllinen liikunta sekä hyvä lihas- ja kestävyyskunto säästävät terveydenhuollon kustannuksia ja vähentävät sairauspoissaoloja selkäkipua potevilla naishoitajilla.  

Artikkeli 

Kolu P, Tokola K, Kankaanpää M, Suni J. Evaluation of the effects of Physical Activity, Cardiorespiratory Condition, and Neuromuscular Fitness on Direct Health-Care Costs and Sickness-Related Absence Among Nursing Personnel with Recurrent Nonspecific Low Back Pain.  Spine. 2017 Jun 1;42(11):854-862. doi: 10.1097/BRS.0000000000001922. 

Päivitetty: 16.2.2024

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan