Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa. Liiallinen paikallaanolo lisää useiden kansansairauksien riskiä ja kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia.
Viikoittaisen liikkumisen suosituksen toteutumisesta huolimatta on liiallinen paikallaanolo itsenäinen riskitekijä useille kansansairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sepelvaltimotaudille. Suurin osa eli kaksi kolmasosaa paikallaanolon kustannuksista muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena (Kuva 1). Loput eli yksi kolmasosa on seurausta kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä.
Tyypin 2 diabetes suurin kustannusten aiheuttaja
Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Se muodostaa kolme neljäsosaa kaikista paikallaanolon kustannuksista, mikä vuositasolla tarkoittaa reilun miljardin euron yhteiskunnallisia kustannuksia (Kuva 2). Laskelmissa on huomioitu myös tyypin 2 diabeteksen liitännäissairaudet. Loput eli kolmasosa kustannuksista muodostuu ennenaikaista kuolemista, masennuksesta, sepelvaltimotaudista sekä rinta- ja paksusuolen syövästä.
Tutustu lisää paikallaanolon kustannuksiin Suomessa
- UKK-instituutin tiedote 3.5.2022: Paikallaanolo aiheuttaa 1,5, miljardin euron vuotuiset kustannukset
- Infograafeja paikallaanolon ja liikkumattomuuden kustannuksista
- UKK-instituutin tutkija Päivi Kolun artikkelit STYLE-tutkimuksen blogissa ja Soveltava liikunta ry:n verkossa vuonna 2022
Liikkumattomuus eli suositusta vähäisempi liikkuminen on itsenäinen riskitekijä ja kustannusten aiheuttaja.
Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskuri
Katso liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamat kansansairauksien kustannukset koko Suomessa, hyvinvointialueella tai kunnassa kustannuslaskurilla. Laskuri auttaa myös arvioimaan liikkumisen edistämistoimien kustannussäästöjä. Voit tarkastella kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat.
Tutkimus on tehty yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.
Tutkimuksessa on hyödynnetty lukuisia suomalaisia rekistereitä sisältäen tietoa muun muassa terveyspalveluiden käytöstä, ennenaikaisista eläkkeistä, sairauspoissaoloista sekä maksetuista työttömyysturvamaksuista. Liikuntaa ja paikallaanoloa koskevat tiedot perustuvat KunnonKartta 2017 -tutkimukseen sekä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimukseen.
Tutustu artikkeliin: Kolu P, Kari JT, Raitanen J, Sievänen H, Tokola K, Havas E, Pehkonen J, Tammelin TH, Pahkala K, Hutri-Kähönen N, Raitakari OT, Vasankari T. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health. 2022 Jul;76(7):677-684 https://jech.bmj.com/content/jech/76/7/677.full.pdf
Tutkimus on jatkoa vuonna 2018 julkaistulle raportille (Vasankari T, Kolu P, toim. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31, 2018).
Päivitetty: 13.1.2023