Suositusta vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä eli liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Liikkumattomuus lisää riskiä useille kansansairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille.
Liikkumattomuuden laskelmissa (kuva 1) on huomioitu kustannukset, joita yhteiskunnalle muodostuu kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä, mutta myös työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Lisäksi laskelmissa on huomioitu liikkumattomuuden vaikutus tuloverojen menetykseen, maksettuihin työttömyysturvaetuuksiin ja ikääntyneiden koti- ja laitoshoidon kustannuksiin.
Tyypin 2 diabetes suurin kansansairauksien kustannusten aiheuttaja
Liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista kroonisten kansansairauksien osuus on vajaa puolet (noin 1,4 miljardia euroa). Loppu selittyy esimerkiksi vähäisen nuoruuden liikkumisaktiivisuuden yhteydellä heikompaan koulutus- ja työurilla menestymiseen, mikä yhteiskunnan näkökulmasta näyttäytyy tuloverojen menetyksinä ja suurempina maksettujen tukien määränä.
Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Se muodostaa reilun neljänneksen kansansairauksista aiheutuvista liikkumattomuuden kustannuksista (Kuva 2) mikä tarkoittaa vuositasolla lähes 400 miljoonan euron kustannuksia. Laskelmissa on huomioitu tyypin 2 diabetes ja sen liitännäissairaudet, kuten aivohalvaus, sepelvaltimotauti ja munuaisten vajaatoiminta. Tyypin 2 diabeteksen kustannuksista kaksi viidesosaa muodostuu terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä. Loput eli kolme viidesosaa kustannuksista muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuutta heikentävistä tekijöistä kuten työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista.
Tutustu lisää liikkumattomuuden kustannuksiin
- Infograafeja paikallaanolon ja liikkumattomuuden kustannuksista
- UKK-instituutin tutkija Päivi Kolun artikkelit STYLE-tutkimuksen blogissa ja Soveltava liikunta ry:n verkossa vuonna 2022
Liiallinen paikallaanolo on itsenäinen riskitekijä ja kustannusten aiheuttaja.
Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskuri
Katso liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamat kansansairauksien kustannukset koko Suomessa, hyvinvointialueella tai kunnassa kustannuslaskurilla. Laskuri auttaa myös arvioimaan liikkumisen edistämistoimien kustannussäästöjä. Voit tarkastella kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat.
Tutkimus on tehty yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likesin ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.
Tutkimuksessa on hyödynnetty lukuisia suomalaisia rekistereitä sisältäen tietoa muun muassa terveyspalveluiden käytöstä, ennenaikaisista eläkkeistä, sairauspoissaoloista sekä maksetuista työttömyysturvamaksuista. Liikuntaa ja paikallaanoloa koskevat tiedot perustuvat KunnonKartta 2017 -tutkimukseen sekä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimukseen.
Tutustu artikkeliin: Kolu P, Kari JT, Raitanen J, Sievänen H, Tokola K, Havas E, Pehkonen J, Tammelin TH, Pahkala K, Hutri-Kähönen N, Raitakari OT, Vasankari T. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health. 2022 Jul;76(7):677-684 https://jech.bmj.com/content/jech/76/7/677.full.pdf
Tutkimus on jatkoa vuonna 2018 julkaistulle raportille (Vasankari T, Kolu P, toim. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31, 2018). Sen mukaan vähäinen reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä aiheuttaa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset.
Päivitetty: 13.1.2023