Liikkumisen hyödyt ovat laajasti tiedossa. Lisääntyneen tutkimustiedon myötä on vahvistunut näyttö myös luonnossa liikkumisen terveyttä edistävästä vaikutuksesta. Luontoympäristössä, kuten metsässä, puistossa tai puutarhassa tapahtuva liikkuminen saattaa auttaa muualla tapahtuvaa liikkumista tehokkaammin vähentämään stressi-, masennus- ja ahdistusoireita, kohottaa vireystilaa ja laskea sykettä.
Vaikka luonnossa liikkumisella ei ole mahdollista vähentää kaikkien kansansairauksien riskiä, on sillä merkitystä monien sairauksien, kuten lievän ja keskivaikean masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lisäksi luontoliikkuminen saattaa auttaa pienentämään verenpainetta, joka on yksi sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin riskitekijöistä.
Muun liikkumisen lisäksi luonnossa tapahtuvalla liikkumisella on selvitysten perusteella huomattava yhteiskunnallinen merkitys, koska liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron kokonaiskustannukset, joista kansansairauksien osuus on noin 1,4 miljardia euroa.
Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat merkittävä fyysistä aktiivisuutta lisäävä liikkumisympäristö
Arkiliikkumisen lisäksi lähiluontokohteet, kuten metsät ja puistot, ovat helpon saavutettavuuden takia merkittävä liikkumisympäristö. Myös kauempana sijaitsevilla kohteilla on niiden suuren käyttöasteen vuoksi yhteiskunnallista merkitystä.
Vuonna 2022 kansallispuistoihin, valtion retkeilyalueille ja luontokohteisiin tehtiin kävijälaskureilla mitattuna lähes 6,3 miljoonaa käyntiä. Metsähallituksen ja UKK-instituutin yhteisen selvityksen mukaan liikkuminen kansallispuistoissa ja muissa Metsähallituksen ylläpitämissä luontokohteissa sai aikaan noin 164 miljoonan euron säästöt vuonna 2022.
Säästöä syntyi vähentämällä sekä liikkumattomuudesta aiheutuvia kansansairauksien että menetetystä työpanoksesta aiheutuvia kustannuksia. Kansallispuistoihin ja retkeilyalueille tehtyjen käyntien aikaansaama säästö on noin 5 % liikkumattomuuden vuotuisista kokonaiskustannuksista.
Näin säästö laskettiin
Laskelmissa oli mukana 105 eri puolilla Suomea sijaitsevaa luontokohdetta, joissa teoreettisesti on ollut mahdollista liikkua omia lihaksia käyttäen yhdellä käyntikerralla liikkumisen suosituksen edellyttämä minimimäärä.
Laskelmien taustalla ovat liikkumattomuudesta yhteiskunnalle muodostuneet kustannukset, jotka ovat vuositasolla noin 3,2 miljardia euroa. Liikkumattomuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä suositusta vähäisempää reippaan tai rasittavan liikkumisen määrää viikossa.
Laskelmissa on huomioitu liikkumattomuudesta aiheutuvat suorat ja epäsuorat kustannukset. Suoria kustannuksia muodostuu yhteiskunnalle kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä. Suorissa kustannuksissa on mukana myös 70 vuotta täyttäneen väestön Alzheimerin taudeista, lonkkamurtumista tai halvaantumisista aiheutuneet koti- ja laitoshoidon kustannukset.
Vastaavasti epäsuorat kustannukset muodostuvat työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Laskemissa on mukana myös tuloverojen menetykset ja maksetut työttömyysturvaetuudet, koska nuoruuden liikunta-aktiivisuus on myönteisesti yhteydessä ansiotulojen määrään ja työllistymiseen aikuisena.
Luontokohteisiin tehtyjen käyntien yhteiskunnallinen säästöpotentiaali on päivitetty vuoden 2022 hintatasoon julkisten menojen hintaindeksiä, lääkevalmisteiden hintaindeksiä, ansiotasoindeksiä, eläkeindeksiä ja kansaneläkeindeksiä käyttäen.
Metsähallituksen luontokohteiden potentiaali
Metsähallituksen monipuolisen ja eri puolilla Suomea sijaitsevan kohdevalikoiman ansioista monet kohteet soveltuvat myös koko perheen päiväretkikohteiksi ja ovat näin yhteiskunnallisesti merkittävä keino lisätä väestön fyysistä aktiivisuutta muun liikkumisen ohella. Lisäksi luontokohdekäynnit ovat alhaisten ylläpitokustannusten vuoksi kustannustehokas keino säästää yhteiskunnalle muodostuvia liikkumattomuuden kustannuksia.
Mikäli kävijämäärät luontokohteissa säilyisivät vähintään nykyisellä tasolla, laskennallisesti säästöä muodostuisi seuraavan 10 vuoden aikana yhteensä jopa 1,6 miljardia.
Lue Metsähallituksen ja UKK-instituutin tiedote 15.9.2023: Selvitys: kansallispuistoissa liikkuminen säästi yhteiskunnan rahoja 164 miljoonaa euroa viime vuonna
Selvitys perustuu tutkimukseen, joka on tehty yhteistyössä UKK-instituutin, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Likesin ja Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksen kanssa.
Tutustu selvityksen taustalla olevaan tutkimukseen: Kolu P, Kari JT, Raitanen J, Sievänen H, Tokola K, Havas E, Pehkonen J, Tammelin TH, Pahkala K, Hutri-Kähönen N, Raitakari OT, Vasankari T. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health. 2022 Jul;76(7):677–684. DOI: 10.1136/jech-2021-217998.
Lähiluonnossa liikkumisen säästöpotentiaali laskettiin ensimmäisen kerran
Lähellä kotia sijaitsevien puistojen, metsien ja ulkoilualueiden käytön lisääminen olisi laskelmien mukaan merkittävä keino vähentää liikkumattomuudesta yhteiskunnalle muodostuvia kansansairauksien kustannuksia.
Tällä hetkellä lähiluonnossa liikkuen suosituksen täyttävien osuus on Suomessa 11 prosenttia. Mikäli lähiluonnossa suosituksen täyttävien osuus nousisi yhdeksän prosenttiyksikköä, vähentäen samalla liikkumattomien osuutta, vuotuista säästöä kertyisi lähes 260 miljoonaa euroa (Kuva 1).
Jos luontoliikkumisen osuus nousisi 19 prosenttiyksikköä nykyisestä, säästö kansansairauksien kustannuksissa olisi reilu 540 miljoonaa euroa vuodessa.
Näin lähiluonnossa liikkumisen säästö laskettiin
Lähiluonnossa liikkumisen säästöpotentiaalilla on huomattava yhteiskunnallinen merkitys, koska liikkumattomuuden aiheuttamat kansansairauksien kustannukset ovat Suomessa yhteensä noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Kansansairauksien kustannuksissa on huomioitu liikkumattomuuden osuus terveyspalveluiden käytössä ja lääkityksessä. Lisäksi laskelmissa ovat mukana työikäisen väestön työn tuottavuutta heikentävät sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja ennenaikaiset kuolemat.
Liikkumattomien osuutena on laskelmissa käytetty 76 prosenttia, joka perustuu vuonna 2017 kerättyyn KunnonKartta-väestötutkimuksen liikemittariaineistoon. Ikääntyneiden liikkumattomuuden osuus on 86 prosenttia. Tämä perustuu Terveys 2011 -tutkimuksessa kerättyyn liikemittaritietoon.
Tieto lähiliikuntapaikkojen käytöstä vapaa-ajalla ja niissä liikkumisen suosituksen täyttäneiden osuudet perustuvat KunnonKartta-väestötutkimuksen kyselyaineistoon. Tutkimuksen mukaan terveyden kannalta riittävästi liikkuvista 44 prosentilla suositus toteutui lähiluonnossa liikkuen. Tässä selvityksessä sillä tarkoitetaan piha-alueita, metsiä, puistoja ja ylläpidettyjä ulkoilualueita, kuten pururatoja ja hiihtopaikkoja. Lopuilla 56 prosentilla liikkumisen suositus toteutui pääosin muualla kuin lähiluonnossa liikkuen.
Tutustu taustamateriaaleihin:
Kolu P, Kari JT, Raitanen J, Sievänen H, Tokola K, Havas E, Pehkonen J, Tammelin TH, Pahkala K, Hutri-Kähönen N, Raitakari OT, Vasankari T. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health. 2022 Jul;76(7):677–684. DOI: 10.1136/jech-2021-217998.
Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Objectively measured sedentary behavior and physical activity in a sample of Finnish adults: a cross-sectional study. BMC Public Health. 2016 Sep 1;16(1):920. DOI: 10.1186/s12889-016-3591-y.
16.2.2024