Lasten ja nuorten liikkuminen Suomessa

Keskeisimmät tulokset vuonna 2022 toteutetun Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa on tarkasteltu 7–15-vuotiaiden liikkumista sekä liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria. Tiedot perustuvat LIITU 2022 –tutkimuksesta julkaistun raportin tuloksiin.

Yleisimmät liikkumismuodot

Viisi suosituinta liikkumismuotoa

Jalkapallo on suomalaisten lasten ja nuorten suosituin liikkumismuoto. Muita lasten ja nuorten yleisimpiä liikkumismuotoja ovat hiihto, luistelu, jääkiekko ja laskettelu talvisin sekä uinti, pyöräily, frisbeegolf ja juoksulenkkeily kesäisin. Urheiluseurassa harrastetuista lajeista jalkapallo on ylivoimaisesti suosituin.

Lähde: Martin L, Kokko S, Villberg J, Suomi K, Ng K (2023). Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet, s. 16–29, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Yleisimmät liikkumisen merkitykset ja esteet

Tärkeimmät liikkumisen motivaatiotekijät 11–15-vuotiaita lapsilla ja nuorilla:

• parhaansa yrittäminen (65 %)
• liikkumisen ilo (59 %)
• hyvän olon saaminen (58 %)
• yhdessäolo (56 %)
• onnistumisen elämykset (54 %)
• terveellisyys (53 %)
• uusien taitojen oppiminen ja kehittäminen (53 %).

Liikkumisen positiiviset tunnekokemukset sekä yhdessäolo motivoivat 11-vuotiaita. Vanhemmissa ikäluokissa korostuivat lihasvoiman kasvattamiseen sekä ulkonäköön liittyvät motivaatiotekijät.

Yleisimpiä liikkumisen esteitä olivat:

• liikuntaan liittyvän ohjauksen puute kodin läheisyydessä (57 %)
• koulutehtävät vievät aikaa liikkumiselta (53 %)
• liikuntaharrastusten kalleus (49 %)
• liikuntapaikkojen riittämättömyys lähiympäristössä (47 %)
• muut harrastukset (47 %).

Liikkumisen esteiden raportointi lisääntyi iän myötä, ja tytöt raportoivat esteitä poikia yleisemmin.

Lähde: Koski P, Hirvensalo M (2023). Lasten ja nuorten liikunnan merkitykset ja esteet, s. 48–57, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Suosituimmat liikuntatilaisuudet ja liikkumisympäristöt

Suosituimmat liikuntatilaisuudet

Noin puolet (46 %) peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista osallistui urheiluseuran harjoituksiin, ja hieman yli kolmannes (35 %) liikunta-alan yrityksen järjestämiin tilaisuuksiin viikoittain. Koulun liikuntakerhojen tai muiden seurojen tai kerhojen viikoittaisessa toiminnassa oli mukana noin viidennes (koulun liikuntakerhot: 24 %; muut seurat tai kerhot: 21 %).

Enemmistö (87 %) lapsista ja nuorista raportoi liikkuvansa omaehtoisesti vähintään kerran viikossa. Pojat liikkuivat useammin urheiluseurojen (pojat: 51 %; tytöt: 43 %), liikuntakerhojen (pojat: 27 %; tytöt: 21 %) tai muiden seurojen ja kerhojen (pojat: 23 %; tytöt: 19 %) järjestämässä toiminnassa, kun taas tytöt osallistuivat liikunta-alan yritysten toimintaan (pojat: 30 %; tytöt: 41 %) tai liikkuivat omaehtoisesti (pojat: 86 %; tytöt: 88 %) poikia yleisemmin.

Suosituimmat liikkumisympäristöt

Suosituimmat, viikoittain käytetyt liikuntapaikat 11–15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla olivat kevyenliikenteenväylät (72 %) sekä omat tai kaverin piha-alueet (66 %). Eniten näitä liikuntapaikkoja hyödynsivät 11-vuotiaat, kun taas 15-vuotiaat käyttivät niitä harvemmin kuin nuoremmat ikäryhmät. Pojat hyödynsivät aitoa luontoa, sisä- ja ulkokenttiä sekä yleisiä ulkoilualueita viikoittain yleisemmin kuin tytöt, jotka puolestaan käyttivät kevyenliikenteenväyliä sekä oman tai kaverin piha-alueita poikia yleisemmin. Kaiken kaikkiaan luonnossa liikkuminen sekä koulun piha-alueiden ja ulkoilureittien käyttö yleistyi 11–15-vuotiailla tutkimusvuosien (2016–2022) välillä.

Lähde: Martin L, Kokko S, Villberg J, Suomi K, Ng K (2023). Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet, s. 16–29, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Liikemittarilla mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja uni

Lapset ja nuoret viettivät valveillaoloajasta keskimäärin 7 tuntia 52 minuuttia päivässä istuen ja makuuasennossa. Kevyttä liikkumista kertyi 7–15-vuotiaille keskimäärin 3 tuntia 54 minuuttia päivässä. Reipasta liikkumista kertyi keskimäärin 1 tuntia 31 minuuttia, ja rasittavaa liikkumista 12 minuuttia vuorokautta kohden. Sekä kevyen että reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä väheni nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Kaikissa ikäryhmissä pojille kertyi keskimäärin enemmän reipasta ja rasittavaa liikkumista kuin tytöille.

Istuen tai makuulla vietetyn ajan osuus kasvoi vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä, ja pojilla osuus oli kaikissa ikäluokissa hieman tyttöjä suurempi. Tytöt käyttivät puolestaan jonkin verran enemmän aikaa paikallaan seisomiseen kuin pojat.

Liikkumista, paikallaanoloa ja uniaikaa mitattiin liikemittarilla seitsemän peräkkäisen vuorokauden ajan.

Lähde: Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T (2023). Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä, s. 31–46, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Päivittäinen askelmäärä

Peruskouluikäiset ottivat keskimäärin 9767 askelta päivässä. Päivittäinen askelmäärä oli nuoremmilla osallistujilla suurempi kuin vanhemmilla. 7-vuotiaat ottivat keskimäärin 12 022 askelta, kun taas 15-vuotiaat keskimäärin 7854 askelta vuorokaudessa. Pojat ottivat kaikissa ikäryhmissä keskimäärin enemmän askeleita kuin tytöt.

Lähde: Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T (2023). Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä, s. 31–46, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Liikkumissuosituksen täyttyminen (liikemittari)

Liikemittarilla mitattuna 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista kolmasosa (33 %) saavutti liikkumissuosituksen eli liikkui reippaasti tai rasittavasti ainakin tunnin päivässä. Liikkumissuosituksen saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet pienenivät siirryttäessä 7-vuotiaista vanhempiin ikäluokkiin. 7-vuotiaista lapsista hieman yli puolet (59 %) ja 15-vuotiaista nuorista enää vajaa kymmenes (9 %) täytti suosituksen. Pojat liikkuivat kaikissa ikäluokissa suositusten mukaisesti useammin kuin tytöt.

Lähde: Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T (2023). Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä, s. 31–46, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Liikkumissuosituksen täyttyminen (kysely)

Kyselyyn vastanneista 7–15-vuotiaista hieman yli kolmannes (36 %) täytti liikkumissuosituksen. Liikkumissuosituksen saavuttaneiden lasten ja nuorten osuudet pienenivät siirryttäessä 7-vuotiaista vanhempiin ikäluokkiin. 7-vuotiaista noin puolet (46 %), ja 15-vuotiaista noin neljännes (23 %) raportoi liikkuvansa päivittäin suosituksen mukaisesti. Myös kyselyn mukaan pojat saavuttivat liikkumissuosituksen tyttöjä yleisemmin.

Kyselyn mukaan vähän liikkuvia, eli 0–2 kertaa viikossa tunnin päivässä liikkuvia, oli 12 prosenttia vastaajista.

Lähde: Martin L, Kokko S, Villberg J, Suomi K, Ng K (2023). Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet, s. 16–29, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Seuraharrastaminen

LIITU-kyselyn (2022) mukaan 9–15-vuotiaista 58 prosenttia osallistui liikunta- tai urheiluseuratoimintaan. Noin kaksi kolmannesta (67 %) 7-vuotiaasta ilmoitti harrastavansa liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa vähintään kerran viikossa. Urheiluseurassa harrastaminen oli vanhemmissa ikäryhmissä vähäisempää kuin nuoremmissa. 11–15-vuotiaat olivat aloittaneet urheiluseurassa harrastamisen keskimäärin 6-vuotiaina.

Suosituimmat urheiluseurassa harrastetut lajit 9–15-vuotiailla olivat:

• jalkapallo
• ratsastus
• jääkiekko
• voimistelu
• tanssi ja kilpatanssi
• salibandy.

Poikien tavallisimmin suosimia lajeja olivat jalkapallo (31 %), jääkiekko (13 %) ja salibandy (9 %). Tytöillä suosituimpia lajeja olivat ratsastus (17 %), jalkapallo (13 %), voimistelu (12 %) sekä tanssi ja kilpatanssi (11 %).

Urheiluseurassa harrastavien 9–15-vuotiaiden lasten ja nuorten osuudet ovat vähentyneet aiempien vuosien (2016, 2018) LIITU-tutkimuksiin verrattuna. Vastaavasti urheiluseuraharrastamisen lopettaneiden osuudet ovat kasvaneet. Vuoden 2022 LIITU-kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista hieman yli neljäsosa (28 %) kertoi harrastaneensa liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa aiemmin, mutta lopettaneensa sen. Jopa noin kolme neljästä (74 %) urheiluseuraharrastamisen lopettaneista kertoi olevansa halukas aloittamaan seuraharrastamisen uudelleen, tytöt (79 %) poikia (67 %) yleisemmin. Vastaavasti 14 % lapsista ja nuorista kertoi, ettei ollut koskaan osallistunut urheiluseuratoimintaan.

Yleisintä seuratoimintaan osallistumattomuus oli 15-vuotiaiden ikäryhmässä (20 %), jossa pojat (22 %) ilmoittivat tyttöjä useammin (17 %), etteivät olleet harrastaneet liikuntaa tai urheilua urheiluseurassa. Tavallisin syy urheiluseurassa harrastamattomuudelle oli se, ettei lapsi tai nuori ollut löytänyt itselleen mieluisaa lajia.

Urheiluseurassa säännöllisesti ja aktiivisesti harrastavat 9–15-vuotiaat lapset ja nuoret (44 %) saavuttivat liikkumissuosituksen yleisemmin kuin urheiluseurassa silloin tällöin harrastavat (28 %), urheiluseuratoiminnan lopettaneet (22 %) tai ei koskaan urheiluseurassa liikuntaa tai urheilua harrastaneet (20 %).

Lähde: Blomqvist M, Mononen K, Koski P, Kokko S (2023). Urheilu ja seuraharrastaminen, s. 83–92, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Koulumatkaliikkuminen

Enemmistö (77 %) 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista kulki koulumatkansa aktiivisesti joko kävellen tai pyöräillen. Alle viiden kilometrin pituisen koulumatkansa aktiivisimmin kulkivat 11-vuotiaat (85 %), kun 15-vuotiailla osuus oli 59 prosenttia. 15 vuotta täyttäneillä nuorilla koulumatkaliikkuminen muuttunee mopoilun myötä, sillä lähes puolet (47 %) tästä ikäryhmästä raportoi käytössään olevasta moottoriajoneuvosta.

Koulumatkaliikkumisen aktiivisuuteen vaikuttavat eniten koulumatkan pituus sekä vuodenaika. Yli viiden kilometrin pituisen koulumatkan omaavista 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista enää kymmenes kulki koulumatkansa aktiivisesti. Syksyisin ja keväisin koulumatkansa kävellen tai pyöräillen kulki 85 prosenttia, kun taas talvisin osuus laski 70 prosenttiin.

Liikkumissuosituksen täyttäneiden, eli viikon jokaisena päivänä vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti liikkuvista lapsista ja nuorista 77 prosenttia kulki koulumatkansa kävellen tai pyöräillen. Sen sijaan liikkumissuosituksen 0–2 päivänä viikossa saavuttaneista lapsista ja nuorista 69 prosenttia kulki koulumatkansa aktiivisesti.

Lähde: Turunen M, Kulmala J, Hakonen H, Tammelin T (2023). Aktiivisesti kuljetut koulumatkat, s.78–81, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Liikuntavammat

LIITU 2022 -tutkimuksessa selvitettiin urheiluseuratoiminnassa, koululiikunnassa sekä vapaa-ajalla tapahtuneita tapaturmia ja vammoja 11–15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Hieman yli puolet lapsista ja nuorista (52 %) ilmoitti saaneensa vähintään yhden liikuntavamman viimeisen vuoden aikana. Pojat (56 %) olivat kokeneet liikuntavamman useammin kuin tytöt (49 %).

Eri toimintaympäristöistä liikuntavammoja sattui eniten urheiluseuratoimintaan osallistuneille lapsille ja nuorille (49 %). Vapaa-ajan liikunnassa liikuntavammoja kohtasi 34 prosenttia ja koululiikunnassa 23 prosenttia tutkimukseen osallistuneista.

Urheiluseuratoimintaan osallistuneista lapsista ja nuorista 13-vuotiaat raportoivat yleisimmin kokeneensa liikuntavamman, kun taas muussa vapaa-ajan liikunnassa sekä koululiikunnassa liikuntavammoja olivat kohdanneensa eniten 11-vuotiaat.

Lähde: Leppänen M, Parkkari J (2023). Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa. s. 100–104, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Muutokset lasten ja nuorten liikkumisessa

Vertailtaessa LIITU-tutkimuksen vuoden 2022 tuloksia tutkimuksen aiempien vuosien selvityksiin, havaittiin peruskouluikäisten lasten ja nuorten liikkumisen vähentyneen vuosien 2016 ja 2022 välillä. Erityisesti lasten ja nuorten päivittäinen askelmäärä sekä reipas ja rasittava liikkuminen vähentyivät.

Maailmanlaajuinen koronapandemia ulottui vuosien 2018 ja 2022 väliin, mikä voi antaa viitteitä muutoksiin lasten ja nuorten liikkumisessa. Vaikka vuoden 2022 tutkimusmittausten aikaan pandemiaan liittyneet kansalliset rajoitustoimet eivät olleet enää aktiivisia, niiden vaikutus saattoi edelleen heijastua lasten ja nuorten liikkumiseen.

Lähde: Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Kokko S, Villberg J, Vasankari T (2024). Physical activity has decreased in Finnish children and adolescents from 2016 to 2022. BMC Public Health 24:1343.https://doi.org/10.1186/s12889-024-18854-7

LIITU-tutkimuksen osallistujat

LIITU-tutkimuksen tuoreimmat tulokset perustuvat maalis-kesäkuussa 2022 kerättyyn kysely- ja liikemittariaineistoon. Tutkimuksessa mukana olivat tutkimusluvan antaneet suomen- ja ruotsinkieliset koulut (329 kpl) ympäri Suomen. Kouluista rekrytoitiin 1., 3., 5., 7. ja 9. luokilla olevia oppilaita.

Kaiken kaikkiaan sähköisiin kyselyihin vastasi 10 098 7–15-vuotiasta lasta ja nuorta. Liikemittaria ainakin neljänä päivänä viikon aikana vähintään10 tuntia päivässä käytti 1395 lasta ja nuorta.

Lähteet

Martin L, Kokko S, Villberg J, Suomi K, Ng K (2023). Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet, s. 16–29, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Kokko S, Villberg J, Vasankari T (2024). Physical activity has decreased in Finnish children and adolescents from 2016 to 2022. BMC Public Health 24:1343.https://doi.org/10.1186/s12889-024-18854-7

Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T (2023). Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä, s. 31–46, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Koski P, Hirvensalo M (2023). Lasten ja nuorten liikunnan merkitykset ja esteet, s. 48–57, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Turunen M, Kulmala J, Hakonen H, Tammelin T (2023). Aktiivisesti kuljetut koulumatkat, s.78–81, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.

Blomqvist M, Mononen K, Koski P, Kokko S (2023). Urheilu ja seuraharrastaminen, s. 83–92, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1

Leppänen M, Parkkari J (2023). Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa. s. 100–104, teoksessa: Kokko S, Martin L (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1

Linkki LIITU-raporttiin: Kokko S, Martin L (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1